Avainsana: kalenteri arjen apuna

Lähtölaskenta työelämään

Helmikuu on vihdoin startannut ja sen myötä myös allekirjoittaneen viimeinen kuukausi kotona ja hoitovapaalla. Kieltämättä jännittää tuhottomasti palata takaisin töihin yli vuoden poissaolon jälkeen, mutta samalla odotan sitä myös todella paljon. Vaikka olenkin nauttinut näistä kuukausista kotona, en näe itseäni pullantuoksuisena kotiäitinä ja sormet syyhyävät päästä takaisin tekemään sitä, missä olen hyvä. Minusta on myös ihana, että puolisoni pystyy ja on halukas jäämään lapsemme kanssa kotiin, jotta saan hypätä takaisin työelämään.

Tämän vuoden kalenterivalinta olikin minulle hetken aikaa suuri mysteeri, kun ensimmäiset kaksi kuukautta en tavallaan sen suuremmin tarvitsisi itselleni tilaa kuin satunnaisille menoille. Viime vuoden Jibun Techo B6 Slim toimikin minulla enemmän porttina luovuuteen ja rentoutumiseen, vaikka siellä toki oli merkintöjä menoista ja arkisia (kodin huoltoon liittyviä) merkintöjä. Kalenterissa oli kuitenkin todella paljon turhaa trackeria ja listatilaa, jotka jäivät kokonaan minulta käyttämättä. Halusin jotain, mikä olisi juuri minun tarpeilleni sopiva.

Kun näin ensimmäistä kertaa uusimman ylläpitovahvistuksemme, Emmin, A6 Hobonichin, rakastuin siihen ihan super paljon. Koska kyseessä on pienikokoinen kalenteri, tässä versiossa ei ole lainkaan viikkosivuja suuremman, A5 koon Cousinin tavoin. Kuitenkin minua vetivät puoleensa todella paljon päiväsivut ja niiden tuomat mahdollisuudet: kirjoitustilaa olisi tarvittaessa oikeasti paljon, mutta jos päivälle ei suuremmin olisi tiedossa mitään, sen voisi koristella täyteen.

Mutta ne puuttuvat viikkosivut… Teen käytännössä vuorotyötä, koska olen kaupan alalla, mutta esihenkilönä en ihan niin epäsäännöllisesti, kuin myyjänä. Haluan kuitenkin nähdä työvuoroni ja tietyt muistettavat deadlinet yhdeltä vilkaisulta. Ratkaisin tämän ongelman vahingossa sillä, että en voinut vastustaa kiusausta, kun näin kissateemaisen Midorin Datebookin. Minä en tule vaakapäivien kanssa toimeen, olen sen useaan otteeseen maininnut, mutta kissaihmisenä tämä kalenteri huusi nimeäni ja se päätyi koossa A6 ostoskoriini.

Midori onkin tarkoitettu minulle nopeiden merkkausten ja menojen kirjaamiseen. En aio, koska en vain osaa elää vaakapäivien kanssa, koristella tätä kalenteria sen kummemmin. Päivätarroja on tullut toki laiteltua, koska kalenteri on täysin japaniksi. Hobonichissa puolestaan kk-näkymä on samalla myös tulevaisuuslokina, tukemassa Midorin viikkonäkymiä. Hobonichini on Planner A6 eli englanninkielinen versio, jossa koko vuosi on yksissä kansissa. Koska olen jo nyt aloittanut aika reilulla koristelutavalla päiväsivujen kanssa, toivon, että sidonta kestää loppuun saakka. Sen näemme sitten myöhemmin.

Tällä hetkellä kalenterikokoonpanoni tuntuu todella hyvältä ja, yllättävää kyllä, todella kotoisalta. Ehkä tässä on pientä kalenterirauhaa havaittavissa. Saamme nähdä kuitenkin, kuinka käy, kun olen ollut takaisin työelämässä, miten olemme oikeasti pärjänneet. Siihen saakka nautimme yhteisistä tuunaushetkistä ja rauhallisista illoista Hobonichini parissa.

– Laura S.

Perjantaipäiväkirja – Janita V.

Rakas päiväkirja kuulostaa omaan korvaan kliseiseltä aloitukselta. En oikeastaan edes tiedä miten päiväkirja kuuluisi aloittaa. En ole koskaan pitänyt sellaista. Muistan kyllä lapsuudesta lukolliset päiväkirjat, minullakin oli sellainen. En vain koskaan saanut kirjoitettua niihin mitään tai ainakaan paria riviä enempää. Tekstin tuottaminen ja kirjoittaminen on aina ollut minulle haastavaa, vaikka puhumaan olenkin varsin suulas. Jo ihan peruskoulusta saakka minkä tahansa tekstin kirjoittaminen on tuntunut valtavan työläältä ja sen loppuun saattaminen elämää suuremmalta haasteelta. Siitäkin huolimatta, että olen nettiroolipelannut viimeiset 15-vuotta eli kirjoittanut satoja sivuja fanfictionia bittiavaruuteen.

Olen iloinen, että kalenterin myötä viimeisen kahden vuoden aikana olen saanut kirjoitettua edes jotain ylös. Aikaisemmin kalenteri oli vain syy koristella se kauniisti tarroilla. Nyt se on oikeasti arjenhallinnan työväline, jota seuraan päivittäin. Kalenteri kulkee mukana välillä töissä, viikonloppu reissuilla ja on me joskus istuttu yhdessä kahvilassakin.

Merkittävimmät muutokset omassa kalenterin käytössä ovat olleet vuoden alusta aloittamani värikoodaus asioiden ylös merkitsemisessä ja rutiinin löytäminen. Värikoodaus auttaa hahmottamaan viikon menoja, kun tietty asia on merkittynä ylös tietyn värisenä. Se helpottaa myös löytämään tietyn asian tarrojen täyttämiltä aukeamilta. Rutiinilla tarkoitan, että otan joka päivä itselleni aikaa kalenterin kanssa. Se voi olla lyhyt hetki ennen töihin lähtöä tai töiden jälkeen. Tai vapaapäivänä tunteja kalenterin kimpussa tuunaamista. En luo itselleni enää samanlaisia paineita kalenterin tekemisestä mitä aiemmin. En ota itseeni siitä, jos suunnitelmat menee uusiksi ja en ehdikään silloin, kun olisin ajatellut. Turhien paineiden asettamisen itselle jostain mitä lähtökohtaisesti tekee vain itselleen, on vahingollista. Se lopulta vie halun tehdä yhtään mitään ja ainoa kärsijä olet sinä itse.  

Pääkalenterina toimivan Hobonichi weeksin lisäksi merkitsen menneitä tapahtumia ylös personal kokoiseen rengasplanneriin, joka toimii memory keeping plannerina. Aiemmin merkitsin menneet tapahtumat viikon aikana ylös viikkolehtiöön ja loppuviikosta siirsin kaiken kerralla kalenterin sisään. Tämä toimi hetken, kunnes huomasin, ettei vuorotyötä tekevänä aikaa juuri tiettynä päivänä välttämättä ole tarpeeksi. Kokeilin muutamia eri tapoja, joista nykyinen on tähän saakka tuntunut parhaalta. Täytän kalenteria päivittäin sitä mukaa, kun jotain on tapahtunut. Näin menneet tapahtumat eivät unohdu viikon aikana ja en sekoita päiviä toisiinsa. Päivittäinen tarrojen kanssa leikkiminen on myös merkittävä osa töistä palautumistani. Se jos mikä vie ajatukset toisaalle, kun ainoa murhe on, onko tämä tarra juuri oikean sävyinen tälle aukeamalle.

Bisous Janita V.