Avainsana: kirja

Vinkkejä kirjajournaliin

Kuvissa näkyvä Aura notebook Monochrome -muistikirja saatu kaupallisessa yhteistyössä / Ainoa

Lukeminen, kirjallisuus ja kirjat ylipäätään ovat erinomainen, oman muistikirjan tai bullet journalin täyttäjä. Kirjajournalin tai lukupäiväkirjan aloittaminen lähtee usein ihan kynien ulkopuolelta, eli niistä kirjoista, mistä sitten on helppo lähteä seuraavaan suunnitelmaan. Kirja-aiheisia sivuja voi lähteä rakentamaan jo omistamaansa bujoon tai kalenterin lisäsivuille, käyttää tätä hyvänä syynä hommata ihan oma, uusi alustansa, tai napata jonkinlainen valmis lukupäiväkirja matkaan.

Tässä postauksessa saatte parit täyttövinkit kirjajournaliin, ja toivottavasti myös inspiraatiota omaan lukupäiväkirjan tekemiseen, tai miksei jopa lukemiseenkin. Käytän itse saamaani Aura-muistikirjaa, ja minulla on kaapeissa myös pari muuta lukuaiheista valmisjournalia.

Helppoja ensiaskelia kirjajournaliin on sivumäärien lisäksi oma arvostelu kirjasta, joko sanoin tai vaikkapa tähdin. Tietenkin kirjan nimi ja kirjailija on hyvä lisätä, jotta muistetaan mistä edes puhutaan. Itse tykkään myös lisätä aloitus- ja lopetuspäivät. Varsinaiset sanalliset arviot eivät kuulu omaan journalointiini, mutta niille on hyvä jättää tilaa, mikäli niitä haluaa kirjoittaa.

Erilaiset seurantalogit ja tottumuskirjaukset sopivat myös hyvin kirjateemankin kanssa käsi käteen. Tulevien julkaisujen hypetys, tai vaikka kirjojen kansikuvien tulostaminen ja liimaaminen visuaalista ilmettä muuttamaan, ovat kiva tapa saada väriä sivuille. Rahankäyttöä kirja-asioissakin kannattaa seurata, jos ei hommaa kaikkea lukemistaan kirjastosta.

Lukupäiväkirjastakaan ei tarvitse tehdä jokaiselta sivulta samannäköistä. Jotkut sivut voi täyttää hyvin pelkästään inspiroivilla lauseilla ja lainauksilla, tai muuttaa keskellä kuuta tyyliä, millaisena haluaa journalinsa juuri silloin nähdä. Kirjaston lainakuitit on helppo lisä liimata sivuille, ja kirjakauppojen mainoslehdistä saa hyvin ilmaista materiaalia koristeiksi.

Aina jokaisen sivun ei myöskään tarvitse olla alusta loppuun täynnä, ja mukaan mahtuu hyvin myös pelkkiä kuville ja lainauksille omistettuja sivuja. Olen itse käyttänyt myös koko sivun kuvia hyvänä korjauksena, mikäli maalit tai kynät ovat tulleet hieman liian innokkaasti sivujen läpi.

Kirjajournalia tehdessä kannattaa muistaa sama kuin lukiessa – on hyvä kokeilla uutta, vähän oman laatikon ulkopuolelta, kuunnella kavereiden suosituksia ja yllättää itsensä. Kaverin suosittelema kirja saattaa toimia inspiraationlähteenä seuraavalle väriteemalle bujoon, tai avata ovet täysin uuteen genreen lukukokemuksena.

Oma paras vinkkini kirjajournalin pitämiseen on, että sen pitämisen pitäisi olla mielekästä ja hauskaa. Ei ole järkeä lukea kirjoja innoissaan, ja sitten palata johonkin, mikä vie miltei ilon koko lukukokemuksesta. Lukupäiväkirja odottaa kiltisti, vaikka siihen ei tarttuisikaan joka kirjan jälkeen, vaan täyttäisi kerralla kaikki vuoden lukemiset.

Toivottavasti teillä on mukava viikko takana ja edessä, ja hyviä kirjoja lukemisen alla – joko äänikirjoina, e-kirjoina, tai ihan fyysisinä kopioina.

– Milja

Gellipainantaa kirjansivuille

Gellipainanta on minulle itsellenikin vielä varsin uusi tekniikka, enkä sen kaikkia saloja vielä hallitse. En kuitenkaan ole rynnännyt katsomaan ja etsimään kaikkea tietoa mitä netistä löytyy. Olen halunnut rauhassa kokeilla ja opetella itse. Olen testannut gellipainantaa nyt vasta kolme kertaa ja mieli tekisi tehdä koko ajan lisää. Aikaa ei vain aina ole, koska tämä on hieman sotkuista puuhaa. Ainakin minulla.

Tämä on tekniikka, jota varten tarvitsee tiettyjä työvälineitä. Tarvitset siis gellilevyn eli geelimäisen levyn, jonka avulla kuvat siirtyvät paperille ja sen lisäksi telan, jolla levittää vesiliukoinen maali levylle ohueksi kerrokseksi.

Halusin tätä postausta varten kokeilla jotain hieman uutta mitä en ole viellä gellipainannassa käyttänyt nimittäin leikekuvia. Muotona minulla oli kuitenkin tuttu ja turvallinen kuusikulmio. Niiden lisäksi kokeilin kakkupaperia ja kuplamuovia. Akryylimaalien väreiksi valitsin ihania pastellisia sävyjä, koska kevään lähestyessä ne aina alkavat houkuttelemaan eniten. Revin myös valmiiksi kirjasta sivuja, jotta saan nopeasti painettua kuvat niihin. Olen kirjaston poistohyllystä napannut muutaman kirjan juuri askartelua varten.

Gellipainannassa on hyvä muistaa, että se mitä teet ensimmäisenä gellilevylle jääkin itseasiassa päälimmäisenä näkyviin.

Asettelin ensin kuusikulmiot gellilevylle, jotta niiden peittämät alueet jäisivät kokonaan tyhjiksi. Akryylimaalit levitin ihan summamutikassa, koska en halunnut mitään selkeitä alueita yhdellä värillä. Mielestäni tämä tekniikka toimi todella hyvin, koska värit sopivat hyvin yhteen muodostaen kivan eläväisen pinnan. Akryylimaali lähtee kuivumaan melko nopeasti varsinkin ohuena kerroksena, siksi täytyy olla jo valmis idea mitä tekee seuraavaksi. Itse lähdin poistamaan levyltä maalia kuplamuovin ja kakkupaperin avulla. Yksinkertaisesti vain painamalla sen maaliin. Kakkupaperi oli hieman haastava käyttää, sillä ensimmäisellä yrityksellä se nappasi kaiken maalin altaan pois. Muilla yrityksillä se onnistui paremmin, mutta ei kuitenkaan aivan niin miten olin ajatellut. Se oli hyvin haastava painaa gellilevylle pitsireunuksen takia. Kuplamuovilla maalin pois ottaminen oli paljon helpompaa ja samaa muovin palasta pystyi käyttämään pitkään. Osa märästä maalista saattoi siirtyä kuplamuovin mukana toiseen kohtaan, mutta itseäni se ei haitannut.

Lopputuloksista tuli nättejä ja tietysti joka kerralla erilaisia. Oman hauskan lisänsä tuo, kun käytän kirjansivuja paperina. Tällöin osa tekstistä jää aina jollain tavalla näkyviin. Paperina voi toki käyttää mitä haluaa.

~ Laura

p.s. Kalenterimanian YouTube -kanavalle ilmestyy klo 12 video, kun tein tässä postauksessa näkyvät sivut.