Keväistä torstaita kaikille! Tänään blogissa käynnistyy jälleen uusi torstaihaaste-postaussarja, jossa jokainen ylläpidosta vuorollaan inspiroituu kahdesta vapaavalintaisesta väristä. Kahden värin valinta tuntui alkuun haastavalta, kunnes löysin sopivan aiheen ja sen pohjalta myös värit.
Toukokuusta ensimmäisenä mieleen tulee Aikakoneen klassikkohitti Keltainen, jonka kertosäe alkaa ”Keltainen toukokuu mikset sä jo tuu”. Mieleen tulee myös toukokuussa kukintansa aloittavat kirsikkapuut kukkineen. Tuota kaunista vaaleanpunaista kukkaloistoa pääsee Suomessa ihailemaan Roihuvuoren hanami-juhlassa Helsingissä. Hanami (花見, japaniksi ”kukkien katseleminen”) on vuoden tärkein juhla Japanissa. Juhla ajoittuu kirsikkapuiden kukinnan alkamiseen, joten juhlan ajankohta vaihtelee kevään sääolojen ja kukintapaikkakunnan mukaan.
Valitsemani värit ovat siis keltainen ja vaaleanpunainen, joita molempia löytyi valitsemastani Inka Ruskan Cherry Blossom -tarra-arkista. Keltaisia tuunaustarvikkeita minulla oli melko vähän, vaikka se kuuluu lempiväreihini. Onneksi pari washiteippiä ja sivellintussi sentään löytyy, etten joutunut muuttamaan suunnitelmiani.
Keltainen toimi aukeamalla korostevärinä ja mielestäni se nosti upeasti vaaleanpunaisen parhaat puolet esiin. Aukeamasta tuli lämmin ja raikas, kevään lämmittäviä auringonsäteitä odottava.
Helmikuu on vihdoin startannut ja sen myötä myös allekirjoittaneen viimeinen kuukausi kotona ja hoitovapaalla. Kieltämättä jännittää tuhottomasti palata takaisin töihin yli vuoden poissaolon jälkeen, mutta samalla odotan sitä myös todella paljon. Vaikka olenkin nauttinut näistä kuukausista kotona, en näe itseäni pullantuoksuisena kotiäitinä ja sormet syyhyävät päästä takaisin tekemään sitä, missä olen hyvä. Minusta on myös ihana, että puolisoni pystyy ja on halukas jäämään lapsemme kanssa kotiin, jotta saan hypätä takaisin työelämään.
Tämän vuoden kalenterivalinta olikin minulle hetken aikaa suuri mysteeri, kun ensimmäiset kaksi kuukautta en tavallaan sen suuremmin tarvitsisi itselleni tilaa kuin satunnaisille menoille. Viime vuoden Jibun Techo B6 Slim toimikin minulla enemmän porttina luovuuteen ja rentoutumiseen, vaikka siellä toki oli merkintöjä menoista ja arkisia (kodin huoltoon liittyviä) merkintöjä. Kalenterissa oli kuitenkin todella paljon turhaa trackeria ja listatilaa, jotka jäivät kokonaan minulta käyttämättä. Halusin jotain, mikä olisi juuri minun tarpeilleni sopiva.
Kun näin ensimmäistä kertaa uusimman ylläpitovahvistuksemme, Emmin, A6 Hobonichin, rakastuin siihen ihan super paljon. Koska kyseessä on pienikokoinen kalenteri, tässä versiossa ei ole lainkaan viikkosivuja suuremman, A5 koon Cousinin tavoin. Kuitenkin minua vetivät puoleensa todella paljon päiväsivut ja niiden tuomat mahdollisuudet: kirjoitustilaa olisi tarvittaessa oikeasti paljon, mutta jos päivälle ei suuremmin olisi tiedossa mitään, sen voisi koristella täyteen.
Mutta ne puuttuvat viikkosivut… Teen käytännössä vuorotyötä, koska olen kaupan alalla, mutta esihenkilönä en ihan niin epäsäännöllisesti, kuin myyjänä. Haluan kuitenkin nähdä työvuoroni ja tietyt muistettavat deadlinet yhdeltä vilkaisulta. Ratkaisin tämän ongelman vahingossa sillä, että en voinut vastustaa kiusausta, kun näin kissateemaisen Midorin Datebookin. Minä en tule vaakapäivien kanssa toimeen, olen sen useaan otteeseen maininnut, mutta kissaihmisenä tämä kalenteri huusi nimeäni ja se päätyi koossa A6 ostoskoriini.
Midori onkin tarkoitettu minulle nopeiden merkkausten ja menojen kirjaamiseen. En aio, koska en vain osaa elää vaakapäivien kanssa, koristella tätä kalenteria sen kummemmin. Päivätarroja on tullut toki laiteltua, koska kalenteri on täysin japaniksi. Hobonichissa puolestaan kk-näkymä on samalla myös tulevaisuuslokina, tukemassa Midorin viikkonäkymiä. Hobonichini on Planner A6 eli englanninkielinen versio, jossa koko vuosi on yksissä kansissa. Koska olen jo nyt aloittanut aika reilulla koristelutavalla päiväsivujen kanssa, toivon, että sidonta kestää loppuun saakka. Sen näemme sitten myöhemmin.
Tällä hetkellä kalenterikokoonpanoni tuntuu todella hyvältä ja, yllättävää kyllä, todella kotoisalta. Ehkä tässä on pientä kalenterirauhaa havaittavissa. Saamme nähdä kuitenkin, kuinka käy, kun olen ollut takaisin työelämässä, miten olemme oikeasti pärjänneet. Siihen saakka nautimme yhteisistä tuunaushetkistä ja rauhallisista illoista Hobonichini parissa.
