Avainsana: #maniaperhe

#maniaperhe

Kuvissa näkyy yhteistyönä saatuja kalentereita Ajastolta.

Kalenterimania ja kalenterituunaus on vuosien varrella kasvanut elämäntavaksi, suureksi yhteisöksi, turvasatamaksi harrastukseen hurahtaneille ja sen kanssa suuntaa vielä etsiville. Sieltä voit löytää vertaisesi, tukeaan antavan yhteisön sekä tarvittaessa olkapään. Kalenterimaniassa luodaan suhteita, ystävystytään ja löydetään sielunkumppaneita. Paikka jossa voit olla oma itsesi ja hehkuttaa rauhassa kuinka hieno kalenteri sinulta löytyy.

Olen löytänyt yhteisön, jossa on ihanat jäsenet ja osaan olen päässyt tutustumaan erilaisissa miiteissä, tuunaushaasteisiin osallistumalla, ryhmän seinällä kalenterikuvin, postauksin ja off topic -ketjun kautta välillä hyvin henkilökohtaisellakin tasolla ajatuksia vaihdellen. Kalenterimanian ylläpito on ihan huippu tiimi erilaisia persoonia ja taiteellisia sieluja, eri luovuuksien saralla. Jokaista tarvitaan kun yhteen puhalletaan.

Kalenterimanian kautta olen saanut (toivottavasti) elinikäisiä ystäviä, johon nyt postauksellanikin viittaan. Olisin ehkä törmännyt joskus myöhemminkin kalenterimaniaan, mutta kuin kohtalo, matkani kalenterimaniassa on yhtä pitkä, kuin on ryhmän olemassa olokin. Kävin yksin ryhmän miiteissä (tapahtumissa), tutustuin Miraan, sitten ylläpitoon ja vuosien varrella ihanien tyyppien ryhmä kasvoi ja syntyi tiivis kaveriporukka.

Paikkakunnasta riippumatta, tiedän, että kaveriporukan viestiryhmässä on joku kelle jutella ilot, surut, yhdessä itketään ja nauretaan. Tuetaan ja ”potkitaan takalistoon” jos tarve vaatii. Hassutellaan, jaetaan kannustavia ja tyhmänhauskoja meemejä. Reseptejä, kirjavinkkejä, muuttoapua ja vertaistukea. Jokaista meitä kuitenkin yhdistää Kalenterimania tavalla tai toisella (Mira).

Reilu viikko sitten sain viettää kesäpäivää Porissa näiden rakkaiden ystävien parissa. Koitamme vuosittain saada edes kerran koko porukan kasaan ja vuoroin järjestää kesäinen nyyttäri-piknik jonkun kotikaupungissa. Joskus tapaamisissa omistajaa vaihtaa tarrat ja joskus vaatteet. Pääasia kuitenkin on nähdä, kuulla, olla osana ja kukaan ei lähde tyhjällä vatsalla kotiin.

Erityiskiitos ystävyydestä maniasiskoni, kanssamaanikkoni, porttolaperunani : Mira, Terhi, Inka, Suvi, Carita, Susanna, Sanna, Elina, Laura, Janita ja Jenni. Ilman teitä, päiväni olisivat huomattavasti ”hiljaisemmat” ja tylsemmät, kiitos siis että olette (sydän) #maniaperhe

– Tia

Kalenteriharrastuksen kulmakivet – Inka

MAINOS, kuvissa näkyvä Project365-kalenteri saatu Ajastolta.

Helou helou! Carita, Suvi sekä Laura S. ovatkin jo ehtineet kirjoittaa omista harrastuksen peruspilareistaan, ja itse paneudun tänään samaan aiheeseen.

Ensimmäiseksi on mainittava se mistä kaikki alkoi – Instagram! Itselleni ensikosketus kalentereiden koristeluun täytenä harrastuksena tapahtui Instagramin ihmeellisessä maailmassa. Kyseinen sovellus on itselleni edelleen kovasti sydäntä lähellä, ja usean vuoden ajan olenkin saanut vastata myös Kalenterimanian tilistä. Nykyään Kalenterimanian kuvien ja etenkin reelsien sekä tarinoiden takaa löytyy häärimässä myös ihana Laura S., jonka kanssa yhdessä pyrimme luomaan inspiroivaa ja ilahduttavaa sisältöä teille!

Tästä pääsenkin luontevasti nimeämään seuraavaksi kulmakivekseni yhteisön, the #maniaperheen. Ajatellin asiaa sitten niin ylläpidon – jonka kanssa kaikkea tätä tehdään yhdessä ja yhteistyöllä – tai ryhmän koko jäsenistön kannalta, niin kyllä se yhteisöllisyys on tässä hommassa parasta. Kauniita tarroja olisi toki ihan kivaa liimailla yksinäänkin, mutta jos ei niitä hauskimpia kommelluksia, harmittavimpia mokia tai ilahduttavimpia oivalluksia voisi jakaa kenenkään kanssa, olisi tunnepuoli harrastuksessa aika autiota.

Konkreettisista, materiaalisista asioista on helppoa luetella läjä tärkeitä juttuja: kalenteri, art journalit, kynät, washit, tarrat, kaksipuoliteippi, lehtileikkeet ja maalit esimerkiksi. Koko kalenteriharrastamiseni ajan on käytössäni aina pysynyt vähintään yksi kalenteri. Joskus on käytössä ollut kaksi tai kolmekin kalenteria samanaikaisesti, mutta yhtään kokonaista vuotta et ole tainnut saada ylläpidettyä useammissa kansissa yhtä aikaa. Mutta hiljaisimpina ja vähiten inspiroivinakin kausina on aina joku kalenteri kuulunut elämään, vaikka sitten hieman harvemmin merkinnöin.

Koristelutarpeissa kulmakivien tyyli on elänyt vuosien saatossa, ja edelleenkin esimerkiksi washien ja tarrojen osalta makuni on melkoisen vaihteleva. Joskus iskee pinkki, glitteri ja yksisarviset, toisinaan kaipaan synkempää. Kynissä sen sijaan on vakiintunut käyttöön selkeämmin tietyt lempparit. Kirjoittamiseen Mujin mustat geelikynät (mieluiten 038-kärjelöä) ovat aivan ykköset, ja värikkäinä koristelukyninä Tombown Dual Brushit osuvat vuosi toisensa jälkeen käteeni kynätelineestä.

Sellaisia ajatuksia tuunailun kulmakivien pohtiminen allekirjoittaneella herätti! Onko tämä postaussarja saanut sinua pohtimaan oman harrastuksen tärkeimpiä elementtejä? Kerro ihmeessä omat ajatuksesi kommenteissa, tai vaikka Facebook-ryhmän puolella!

-Inka