Avainsana: muistot

Joulumuistot

Mainos: Zig-kynä ostettu Suomen Taidetarvikkeesta.

Ihanaa joulunaikaa kaikille. Eletään Tapaninpäivää ja monet saavat nauttia vielä vapaapäivästä. Jouluaatto ja -päivä mennä jolkottivat jo ohi uusia joulumuistoja tuoden. Itselläni on aina kaunisteltu kuva siitä, että saan kaikki joulumuistot kirjattua ylös ja niitä voisi sitten vuosien jälkeen ihastella kiikkustuolissa. Totuus on se, että monena vuotena olen saanut hienosti kirjattua ennen joulua mitä pitää tehdä, jotta jouluna on kaikki tarvittava, mutta se mitä jouluna tuli tehtyä jää kirjoittamatta.

Olen kasannut kaikki jouluplannerin sisään ja sinne on ollut myös tarkoitus kasata muistot. Hyvin saan kirjattua, kenelle lähetän joulukortit, lahjatoiveet ja mitä tuli ostettua kenellekin, joulumenu ja menun tehtävälista jne. Mutta se keneltä sain joulukortin, mitä pukki toi, kenen kanssa vietimme joulua, valokuvia tai lempimuisto siintää vain kauniina ajatuksena. Myös jouluinen junk journal koitti auttaa asiassa, mutta kirjaukset jäivät laihaksi.

Tänä vuonna hankin kauan haaveilemani Instax Mini 11 -kompaktikameran. Sillä on helppo ottaa tilannekuvia ja saada kuvat heti käyttöön. Sillä säästää myös tulostamisen vaivan ja ajatus ei huku, kun kuvat näkee heti. Peltinen laastarirasia on täydellisen kokoinen kuvien säilyttämiseen, jos ei ehdi heti koristelemaan. Lisäksi kuvista tulee vanhan näköisiä, ei niin tarkkoja, joka tuo nostalgista fiilistä.

Tänä vuonna juhlimme itse pienesti lasten kanssa miehen ollessa töissä. Äitini ja pikkuveljeni kävivät syömässä ja avaamassa paketteja. Perinteiset Tapaninpäivän kahvit jäi tältä vuodelta suvun kesken pois ja oli tarkoitus juhlia ystävien kesken, mutta loppuvuoden jylläävät taudit päättivät toisin. Joulussa kuitenkin ihan parasta on oma perhe, jouluntaika, rauhoittuminen ja oleminen, lasten ilo, herkuttelu ja tietenkin jouluelokuvat. Välipäivänä varastan itselleni aikaa ja tuunaan joulumuistot ajan tasalle, tämä oli joululupaus. Lisäilen kuvia valmiista tekeleestä Kalenterimanian Facebook-ryhmään.

Toivottavasti teillä kaikilla on ollut ihana joulu.

-Tia

Travel book ihan omanlaisella tatsilla

Lähdimme viime kesänä perheemme kanssa roadtripille, matkaan mukaan lähti teini ja esiteini, koira, isäntä ja emäntä. Tämä oli ensimmäinen retkemme Suomen kamaralla tällä kokoonpanolla. Asuntoauto pakattiin ääriä myöten täyteen, perhe koirineen sisään ja menoksi. Matkasuunnitelma oli tehty valmiiksi, mutta ajatuksella, että se saattaa elää matkan varrella ja niinhän se elikin, vahvasti. Jo ennen matkasuunnitelmaa, päässäni kyti idea rakentaa jonkinlainen muisto retkestämme, mihin voin palata vuosien saatossa. Tästä lähti visio muhimaan.

Minulle oli kerääntynyt ylimääräisiä Happy Plannerin kiekkoja. Koska minulla on oma rei’itin valmiina, sain idean hyödyntää näitä jemmassa olleita kiekkoja. Opiskeluaikoina tuli tehtyä paljonkin esimerkiksi erilaisia kirjoja sidottuna sekä erilaisia portfolioita eri muotoihin. Nämä olivat vaikuttavana tekijänä myös taustalla, vaikka aikaa oli kulunutkin omista opinnoista yli pari vuosikymmentä.

Sain idean myös postikorttien lähettämisestä. Postitin joka paikasta kortin läheiselleni: hän pystyi seuraamaan kulkuamme postikorttien muodossa. Samalla kyti ajatus, että ostaisin aina samalaisen kortin omaan kirjaseeni muistoksi paikoista missä kävimme. Tämä muodostuikin matkan varrella haastavaksi. Yllätyin, kuinka vähän paikkakunnilla oli postikortteja, missä oli paikkakunnalta kuva. Välillä metsästimme niitä pitkällekin kaupunkien keskustoihin ja kyselimme ohikulkijoilta, mistä niitä löytyy, kun ei itse löydetty. Kaikki saatiin kuin saatiinkin kasaan, hieman luovuutta käyttäen välillä.

Päätin myös jo suunnitteluvaiheessa, että kirjanen tulee sisältämään valokuvia, joita sujauttelen väliin. Sitten piti vielä miettiä kirjoitusosuus. Koska pitkiä tekstejä ei tienpäällä voi kirjoitella, päädyin lyhyisiin korttimaisiin teksteihin tussilla toteutettuna. Valmiiksi löytyi pääsiäiskorttivärit vihreä, oranssi ja keltainen, oikein oiva värikimara kesää ajatellen. Siitä se meidän matkakirjamme sitten muodostui, kun kuvat saapuivat. Kylläpä jäi kiva muisto ja loppujen lopuksi oli juuri omanlainen toteutus, omannäköinen tekele. Jää lapsillekin sitten muisto mitä katsella, kun ovat isompia.

Retkiterveisin, vieraskynä.