Avainsana: ostaminen

Teema kalenterivuodelle

Kuvissa näkyvä kalenteri on saatu yhteistyössä Ajaston kanssa.

Ihanaa maaliskuista maanantaita kaikille! Alkaa olla kevät, mutta silti vuotta on jäljellä monta kuukautta. Ajattelin avata teille mun vuoden 2022 teemoja kalenteriaskartelun saralla ja pieniä päätöksiä, joita on kypsytelty hyvin ja hartaasti.

On ehkä monelle tuttu tilanne, että kaikki laatikot ja kaapit (puhumattakaan pienistä jemmoista, joita on työpöytänsä uumeniin kätkenyt) pursuavat erilaisia tarroja, leikekuvia, papereita, teippejä ja välineitä, joilla koristella kalenteria mieleisekseen. Koska olen tässä suossa jo muutaman vuoden rämpinyt, olen päättänyt käyttää vain olemassa olevia materiaaleja enkä ostaa miljoonittain uusia ihastuttavia tarroja, teippejä tai kevään hittiväreissä olevia kyniä. Päätös on sikäli ollut helppo, että taloudellisesti mulla ei ole ollut varaa ostaa kaikkia uusia ja hienoja materiaaleja vaikka kuinka olisin halunnut.

Tämän vuoden teema on siis lyhyesti ”käytän jo olemassa olevia materiaaleja.” Vähän samalla teemalla meni myös viime vuosi, mutta silti tavarapaljous työpöydän ympäristössä herättää enemmän negatiivisia tunteita kuin suuria inspiraation hetkiä. Ajatus siitä, että ostan tarvikkeita ja materiaaleja vain edellisten loputtua tuo jo paljon enemmän positiivista fiilistä kuin ylitsepursuavat tarralaatikot ja teippikokoelmat. Toivon myös, että tämä päätös herättäisi itsessäni enemmän helpotuksen tunnetta ja iloa kalenterin koristeluun. Yritän myös luoda tämän päätöksen tehtyäni sitä tekemisen meininkiä omaan vuoteeni ja kalenteririntamalle. On silti totta, että uudet materiaalit tuovat hetkeksi innostusta ja iloa, mutta ikävä tosi asia kohdallani on, ettei se innostus kestä pitkään.

Totta kai tässä maailmassa on paljon materiaaleja, joita haluaisin omistaa. On erilaisin kuosein olevia washeja, erilaisia kyniä ja tietynlaisia tarroja, jotka ehdottomasti haluaisin kokoelmiini. Lopulta on silti helppo päättää, ettei niitä hanki silkasta halusta tai heti yhden washiteipin tai tarra-arkin loputtua. Kun materiaaleja on kerääntynyt nurkkiin paljon ja vielä enemmän, lienee myös fiksuinta purkaa sitä paljoutta käyttämällä olemassa olevia materiaaleja pois. Ja mikäli toivon vaihtelua tarra- tai teippikokoelmiini, voin hyvällä fiiliksellä ottaa osaa ryhmän Happy mail-vaihtoihin! Tiedän silti, että tämä päätös tuo mukanaan haasteita ja hankaluuksia vuoden kuluessa, mutta ne on tehty voitettaviksi!

Onko sulla teemoja omalle kalenterivuodelle? Millaisin teemoin aiot kulkea tämän kalenterivuoden? Tule ryhmään keskustelemaan aiheesta!

Keväisin terkuin, Terhi

Harrastuksen haasteet – Inka

Piia, AJ ja Milja ovat ennen itseäni jo pohtineet omalla kohdallaan harrastuksen haasteita. Nimetyiksi on tullut ihanien tarvikkeiden käyttäminen, tuunauskamojen mukana kuljettaminen ja oman tyylin löytäminen, sekä sille uskollisena pysyminen. Ja hitsi, voin sanoa että jokainen noista postauksista aiheineen herätti allekirjoittaneessakin myötäelävää hyminää; ”jep, kuulostaa tutulta”. Tarvikkeiden käytön ja kuljettamisen suhteen voisin kuitenkin sanoa, että ehkä tässä aletaan kohta kolmen vuoden mania-taipaleen jälkeen olla selvemmillä vesillä. Aikaa se on vienyt, mutta pikkuhiljaa on alkanut iskostua päähän se fakta, että käytettäväksihän niitä tarvikkeita hankitaan. Ja tulee nykyään jopa käyttäydyttyä tämän ajatuksen mukaisesti! Ainakin suurimmaksi osaksi aikaa..

Kuljettamisongelmat ovat myös kokemuksen myötä pienentyneet, ja miittiin tai reissuun koristeiden ja muiden tarvikkeiden pakkaaminen aiheuttaa aiempaa vähemmän harmaita hiuksia. Vaikka muutamia tuppoja tulee ehkä edelleen nyittyä kuontalosta irti kun tekee elämää suurempia päätöksiä sen suhteen, että mitkä washi-rullat juuri tänään ansaitsevatkaan tulla otetuiksi mukaan. Ovathan nämä sentään isoja kysymyksiä, hih.

Eniten ongelmia aiheuttaa nykyään itselleni Miljankin mainitsema haaste – kuinka muistaa shoppailuinnostus-puuskissa vaaleanpunaiset ostoslasit silmilläkin se oma tyyli, ja pysyä realistisena siitä mitä oikeasti itse käyttää. Kalenterin ja ehkä bujonkin osalta tämä oli jo hetkellisesti hallinnassa tuossa viime vuoden puolella, mutta sitten.. sitten tuli art journal. Art journal, johon olen oppinut käyttäväni myös sellaisia värejä, joille en muussa elämässä lämpene välttämättä lainkaan. Art journal, johon JOPA MINÄ _LEIMAILEN_. Art journal, joka aiheuttaa jatkuvasti tällä hetkellä jostain tavarasta luopumista miettiessäni ajatuksen ”mutta mitä jos tätä haluaisikin myöhemmin käyttää art journaliin..?”. Kalenterini sivuilla ei oikeastaan juurikaan vintage-tyyliä tai yltiöromanttisia hörhelöitä nähdä, mutta art journaliinhan niitä kyllä voisi kokeilla.. Mitenköhän muuten tuo vihreä väri, pitäisiköhän kokeilla kokonaan vihreää sivua art journaliin..? Aaaargh! Ymmärtänette idean.

Siispä jos oikein lyhyesti ja ytimekkäästi pitäisi nyt muotoilla yhteen lauseeseen, että mikä on suurin harrastus-haasteeni tällä hetkellä, menisi se jotakuinkin seuraavanlaisesti; Art journalin aloittaminen nollasi edistymisen oman tyylin löytymisessä – harrastuksen haasteet ovat alkaneet alusta!

♥, Inka