Avainsana: plannerointi

Plan with A-J – Inspiraationa lempiväri

 

Tänään toteutan aukeaman lempivärilläni. Oli yllättävän vaikea päättää minkä värin tähän valitsen, sillä käytän paljon eri värimaailmoja planneroidessani. Joskus teeman mukaan, vuodenajan mukaan ja joskus ihan vain sen hetkisen fiiliksen mukaan. Loppujen lopuksi vaaleanpunainen on se väri, joka minua houkuttaa varmasti eniten ja aika useinkin, niin sillä siis lähdetään tähän Plan with me -osioon: lempivärinä vaaleanpunainen!

Kalenterina minulla toimii Heidi Swapp Memory Planner Large mustavalkoraidallisena. Yllätys, yllätys – sisällä on vaaleanpunaista! Kalenteri on päivätty eikä siinä ole muuten mitään ongelmaa, mutta viikonlopun päivät – lauantai ja sunnuntai – on jostain syystä merkitty yhdeksi päiväksi. Tämä tarkoittaa sitä, että useimpina kuukausina numerointi joudutaan tekemään uudelleen ihan kuun alusta asti. Minua se ei tosin haittaa, sillä jos valitsen aukeaman väriksi jonain viikkona muun kuin vaaleanpunaisen niin haluan peittää myös päivänumeroinnit joka tapauksessa, jotta värimaailma ei sekoitu. Tällä viikolla voin siis huoletta jättää numeronpaikat näkyviin ja liimata vain numerotarrat!

Usein aloitan sillä, että haalin värimaailmaan sopivia materiaaleja valmiiksi pöydälle ennen kuin aloitan. Näin näen mitä tarkalleen ottaen minulla on käytettävissä ja mihin kaikkeen aukeaman tilan pitää riittää! Samalla katson ilmestyykö valituista paloista joku teema esiin, mitä voi toteuttaa esimerkiksi teksteillä kuvituksien lisäksi. Tällä kertaa tarkkaa teemaa ei aukeamalle löytynyt – halusin vain tehdä raikkaan, keväisen ja vaaleanpunaisen eri vivahteita korostavan näkymän viikkoon. Nyt päästään alkuun!

Aloitan aina planneroinnin numeroimalla päivät ja luomalla ”pohjan”.  Sen teen joko värjäämällä paperin taustaväriä ja / tai kuten tässä aukeamassa; korostin vain viikonpäiviä ja numeroita, sekä asettelin isoimmat tarrat paikoilleen. Peitin myös aukeaman  mustavalkoraidallisen keskiosan. Vähän sieltä pilkottaa alempien sivujen raitaa, mutta ei anneta sen häiritä!

 

Liimasin keskiosan päälle leveää puukuosista tarraa ja sehän tietenkin peittää mennessään myös kierteiden reiät. Minulla kun ei ole Heidi Swapp- merkin rei’itintä eikä edes yhden reiän rei’itintä jolla reiät tehdä, niin jouduin improvisoimaan. Otin tavallisen rei’ittäjän ja poistin sen pohjan, jotta näen tarkalleen mihin tähdätä. Laitoin sivut vastakkain (uudet teippaukset vastakkain sisäpuolelle), jotta näen reiän paikan ja tähtäsin painaen reiän läpi molemmista papereista, yksi reikä kerrallaan. Siistiä ja nopeaa!

Kun sivut ovat takaisin paikoillaan, on tarrojen vuoro. Tässä vaiheessa monesti lisään symboleja ja otsikoita kaikille erilaisille listoille, joilla planneriani usein ahkerasti täytän. Sen jälkeen lisään tekstitarrat ja viimeisenä täydennän niitä sitten omilla kirjoitteluillani – joko saman tien tai sitten aikanaan myöhemmin. Omia kirjoituksia näissä kuvissa ei vielä luonnollisesti ole – ei viikko toki näin sanattomaksi jää, uskokaa pois!

Pidän myös siitä, että kalenterin taskuissa ja kansissakin olevat koristeet sopivat sen viikon teemaan tai värimaailmaan! Siksipä nekin vaihtuvat minulla tiheään. Paper clipsit, klemmarit, nauhakoristeet ynnä muut ovat minun oma pieni pakkomielteeni, joiden hankinta tuntuu olevan ikuisesti kesken sillä niitä ei koskaan voi olla liikaa! Sama tuntuu pätevän yllättävän moneen kalenterituunaustuotteeseen, heh. 

Mutta nytpä näyttääkin henkilökohtaisia kirjoituksia vaille valmiilta. Olen aukeamaan tyytyväinen ja siitä tuli sitä, mitä suunnittelinkin.

Tältä näyttää minun vaaleanpunainen aukeamani!

-Anna-Johanna

 

 

 

 

Minun kalenterini, minun tyylini

Mulla on aina ollut jonkinlainen kalenteri, ala-asteella Polluxin heppakalenterit, ja sen jälkeen Demi-kalentereita. Muistan, että tykkäsin tuunailla kalentereita jo aiemmin vähäsen, mutta planneroinnista innostuin kuitenkin kunnolla vasta keväällä 2016. Katselin YouTube videoita ja samoihin aikoihin löysin myös Kalenterimanian. Hankin Carpe Diemin toukokuun lopulla, samalla tuli kulutettua aikaa ja rahaa myös nettikaupoissa, shoppaillen söpöjä tarroja, washeja ja muuta kalenterisälää. Ruokaostoksilla tuli aina tsekattua myös askarteluhyllyt.

Hullaannuin kalenterin tuunaukseen hyvin nopeasti, ja pyrin tekemään aukeamista toistaan hienompia. Olin löytänyt tyylini kalenterin tuunaukseen. Avasin itselleni myös toisen Instagram- tilin, jonne laitoin vain kalenteriin ja sen tuunaukseen liittyviä kuvia.

Hyvin nopeasti pieni perfektionisti mussa alkoi kuitenkin ahdistua, jos jokin aukeama jäi tuunaamatta, en pystynyt edes kirjottamaan menoja koko aukeamalle, jos sitä ei oltu tuunattu. Häpesin myös hutaistuja tuunauksia, vaikka itseäni vartenhan kalenteria koristelin. En tykännyt myöskään siitä, jos jotkut päivät jäivät tyhjiksi, tuntui että olin koristellut ne turhaan. Aloin stressaamaan kalenterini tuunaamisesta, vaikka sen tarkoitus oli olla vain hauskaa ja luovaa ajanvietettä.

Aloitin syksyllä koulun, joten aikaa kalenterin tuunaukseen jäi vähemmän. En myöskään jaksanut raahata painavaa kalenteria mukana koulussa, joten Carpe Diemistä tuli mulle liian epäkäytännöllinen. Mulla ei ollut enää aikaa luoda kauniita aukeamia, joten koko kalenteri alkoi ahdistamaan, joten laitoin sen kaappiin, pois silmistä.

Kalenterin tarve ei kuitenkaan hävinnyt mihinkään. Yritin muutaman kerran ottaa kalenterin esiin ja tuunata kivoja aukeamia. En kuitenkaan tykännyt yhtään siitä, että kalenteriin oli jäänyt tyhjiä sivuja, olisin halunnut luoda ehjän kokonaisuuden, jota voisin ihailla myöhemmin, kun kalenteri olisi täynnä. Jätin kalenterin kokonaan pois joksikin aikaa, poistin kalenterin Instagram-tilin ja laitoin Carpe Diemin takaisin kaappiin.

Joulukuun alussa löysin YouTubea selatessani bujoilun. Ajatus siitä, että saisin tehdä kalenterin alusta asti itse, oli mielenkiintoinen. Päätin samalla, että en halua käyttää kalenteriin niin paljoa rahaa. Ostin Tigerista 4€ pistevihon, johon aloin pitämään kalenteria, omalla tyylilläni.

En kaivannut enää koreasti koristeltuja sivuja, vaan aloin käyttämään kalenteria sen oikeaan käyttötarkoitukseen, pitämään elämääni (ainakin aikataulun suunnittelun kannalta) järjestyksessä. Pidän edelleen kalenterin tuunauksesta, mutta teen sen minimalistisemmin.    Tykkään bujossa myös siitä, että voin tehdä jokaisesta viikosta juuri sellaisen kuin haluan, tai sitten ei tarvitse tehdä ollenkaan. Jos tuntuu, että jollain viikolla ei ole yhtään menoja, voin tehdä viikolle vain To Do-listan viikkoaukeaman sijaan.

Kalenterin koristelusta ei kannata ottaa liikaa stressiä, sillä silloin se ei ole enää hauskaa. Pitäkää kalenteria itsenne vuoksi, se on teidän kalenterinne.

Anniina