Avainsana: Projekti

Oma kirjaseni

En ole koskaan ollut valkoisten sivujen ystävä ja tämä on johtanut siihen, että olen vuorannut bullet journaleiden ja muistovihkojen sivut kuviopaperilla, jonka seurauksena vihko on ollut niin paksu, että selkä on pettänyt tai sivut ovat repeytyneet irti niiteistä. Aloin tekemään omia bujovihkoja traveler’s notebookin väliin, jotta saisin valmiiksi kuviollisia sivuja. Siitä se ajatus sitten lähti tehdä oma kirjanen/journal muistoille. Tykkään tulostella kuvia ja tehdä journal/mixed media/skräppisivuja omien valokuvien kanssa.

Tein tämän oman kirjasen kannet ihan elintarvikepahvipakkauksesta, joulukonvehtirasiasta. Leikkasin yhden sivun auki ja pienensin pakkausta haluamaani kokoon; päällystin kannet kuviopahvilla ja ompelin vihkoja sivuiksi. Sivuja kirjassa on noin 100. Kirjasen materiaalit ovat 99% suomalaisista askartelukaupoista tai kirpparilta. Käydään alla tarkemmin läpi miten kirjanen rakentuu ja vähän vinkkejä jos olet kiinnostunut tekemään oman ja mitä opin (eli älä tee niiin kuin minä tein). 

Ulkokansien kanssa aloitin selkämyksestä. Liimasin sen ensin ja sitten kansiin paperit. Kansien ulkopuolen päällystin Piatekin vähän paksummalla paperilla, jolloin kansiin tuli vähän enemmän tukea. Käänsin ulkopaperin kannen sisäpuolelle, niin kuin koulukirjoja kontaktimuovilla päällystettäessä. Liimaukseen käytin Erikeeperiä ja laitoin painoa päälle liimauksen kuivumisen ajaksi, jotta märkä liima ei saa pahvia käpristymään. Kannen koristelu oli vaikea päätös jota pohdin viikon. Lopulta päädyin laittamaan pätkän washia, tekemään vessapaperilla ja liimalla muottiin tarot -kortin (ja maalasin sen akryyliväreillä) ja palasen kosmetiikkapakkausta.

Sitten liimasin selkämyksen sisäpuolelle. Sisäpuolen selkämykseen käytin riisipaperia, jonka olen ostanut joitain vuosia sitten Tallinnan askartelukaupasta. Jos selän paperit ovat liian paksuja, ne repeävät, joten riisipaperi toisella puolella tekee selästä ohuemman ja taivutusta kestävän. Ja sitten vielä liimasin sisäkansien paperit, Craft Smithin paperia. Laitoin sisäkannen ja pahvin väliin nauhat, jotta kirjan saa sidottua kiinni. Sitten ompelin ompelukoneella kansien ympäri ja samalla ompelin sisäpuolelle taskut. Stanssasin selkään “2023”, tässä vaiheessa vielä kuvittelin, että tästä tuisi vuoden 2023 muistojournal. Kiinnitin taskut klemmarilla ompelun ajaksi kiinni. Tikkaus antaa kivasti tukea kansille, mutta ei ole mitenkään pakollista. Takakannessa ompelukone sai hepulin ja melkein sahasi pätkän selkämystä rikki, joten ompelin päälle pätkän nauhaa, jonka olen ostanut kirpparilta. Nauha menee reunan ympäri, eli se näkyy oikeinpäin sekä sisä- että ulkokannessa. Päälystin kannet decoupage -lakalla ja kiinnitin kulmiin metalliset kulmapalat.  

Tein neljä vihkoa kirjan sisään, jossa kussakin on noin 28 täysikokoista sivua + pienempiä paloja lisäksi, eli 14 paperia. En suosittele 14:ta paperia, se on aika vaikea ommella selkään. Seuraavaan kirjaseen aionkin tehdä useamman vihon, joissa on vähemmän paperia per vihko. Myös paksut askartelupaperit ovat hankalia ommeltaessa selkämykseen, suosittelen välttämään niitä, niin säästyy tuskailulta ja neulan katkeamisilta. Valmiit sivut ompelin selkämykseen neulalla ja langalla. Ennen ompelua tein piikillä reiät selkämykseen. Lankana kannattaa käyttää jotain paksumpaa lankaa, ei ompelukonelankaa. Itse käytin vahapäällystettyä lankaa, jonka olen joskus tilannut suomalaisesta askartelukaupasta. Tiedän, että jotkut käyttävät myös erilaisia kirjailulankoja. 

Olen kuviopaperihamsteri, enkä raaski käyttää suosikkipapereitani useinkaan, mutta päätin käyttää tähän kirjaan lempipapereitani, jolloin ne ovat aina minulla tallessa. Vihkoissa on sekä yksipuolisia, että kaksipuolisia papereita, täysikokoisia sivuja ja pienempiä paloja väleissä. En ommellut taskuja tai koristeita sivuihin, koska tämä jää itselleni. Sivuina on niin uusia kuviopapereita, että vanhoja kirjojen sivuja. Neljä vihkoani ovat vuodenaikojen mukaan. Ensimmäinen vihko on kevät, mutta koska Suomen kevät on mitä on, niin papereissa on sekä tummia kuviopapereita, että kasviaiheisia.

Sitten on kesävihko, johon valitsin suosikki kesäisiä papereita, kuten Graphic 45 kesäpapereita, ne ovat vain harmillisen paksuja. Kolmas vihko on syksy. Syksyyn käytin paljon Fabrika Decorun ihania kaksipuoleisia syyspapereita. Fabrika decorun paperit ovat myös hieman ohuempia kuin G45:n, joten niiden ompelu selkään on helpompaa. Viimenen vihko on talvi, Priman ja Söstrenen paperit, joilla sain ihanan hyisen aukeaman tehtyä.

Koko kirjan läpi teemana on tummat sivut, rakastan jalokivisävyjä ja tummia kukkakuoseja ja ne toistuvat vihkosta toiseen, vaikka vihkon vuodenaika muuttuu. Sivuina on myös yksivärisiä violetteja papereita, joita olen joskus onnistunut nappaamaan mukaan askartelukaupan alen jämälaarista todella edullisesti. Olen myös käyttänyt vanhojen kirjojen tekstisivuja, kuvasivuja ja karttakirjan sivuja. Minulle oli tärkeää, että kirjan sivut sopivat yhteen keskenään ja sivujen välillä on miellyttävä “flow”, eli yksikään sivu ei pistä liikaa silmään ja liukuu seuraavaan aukeamaan miellyttävästi. Olen joskus käyttänyt myös kirjepaperia tn-vihkoon ja nekin toimivat ja ovat kivan ohuita. Lopuksi kun olin ommellut sivut, solmin nauhat yhteen ja kiinnitin niihin helmiä ja muita tinkelitankeleita.

Nyt jo odotan innolla ensivuotta, jotta pääsen täyttämään kirjaani. Arjen valokuvauksen kanssa täytyy koittaa tsempata, se kovin helposti unohtuu. Minulla on kotona parempilaatuisia tarrapapereita, jotta voin tulostella kuvia niihin, eikä tarvitse lisätä kirjaan enempää paksuutta valokuvapaperilla. En halunnut tehdä kovin isoa kirjaa, koska koen kammoa isoja sivuja kohtaan, mutta ensi vuosi sitten kertoo, onko kirjanen liian pieni makuuni.  Oman kirjaseni jälkeen olen testaillut myös ohuiden puuvillakankaiden liimausta selkään ja sekin toimii. Koko kannen voi myös peittää kankailla. Mielikuvitus vain rajana. Jos haluat kysyä jotain tarkemmin, niin minulle voi laittaa viestiä somessa,  

Enni, @ghost.tv.planning

Tiktokistani löytyy kaksi lyhyttä videota kuinka kokosin tämän journalin. Instaan on tulossa flippivideo. 

Aurasta rengasplanneriksi

Näiden kolmen vuoden aikana, kun olen harrastanut aktiivisesti kalenterituunausta, olen käynyt läpi useita erilaisia kalenterin muotoja ja hairahduksia. On ollut monia osittain itsetehtyjä ja pari täysin valmista, mutta en ole koskaan jaksanut saattaa loppuun tai ollut näin rauhallisen innostunut asiasta.

Aloitetaan alusta, eli Aurasta. En ole eläessäni nähnyt mitään niin kaunista muistikirjaa kuin Aura. Se on ollut hankintalistallani jo vuosia, mutta mitään käyttöä en kuitenkaan ole sille keksinyt, ennen kuin näin yhtenä päivänä Kalenterimanian -ryhmän seinällä Auran sivut silputtuna rengasplannerin sivuiksi. Tästä alkoi tie vuoden 2021 kalenterille.

Tässä vaiheessa en siis tiennyt sen enempää, kuin että tästä tulee kalenteri ja näitä sivuja halusin käyttää. Päädyin paperikokoon B6, koska se oli helposti toteutettavissa A5- kokoisista sivuista ja saisin mahdolliset sivujen repeämät leikattua pois muistikirjan purun jälkeen. Halusin myös kokeilla kiekkoja, koska minulla ei ollut ollut vielä kalenteria niiden kanssa.

Leikkasin paperit oikean kokoisiksi ja rei’itin myös joka ikisen kiekkoihin sopivilla rei’illä. Ostin erilliset keskikokoiset metallikiekot.

Halusin ehdottomasti säilyttää Auran olemuksen uudessa plannerissani, ja säästin muistivihkon etu- ja takalehden. Harmikseni sen jälkeen kun olin saanut kaikki sivut rei’itettyä ja suurimman osan laitettua kiekkoihin, sivujen kääntely ja ylipäätään paperin liikuttelu kiekoissa ei ollut juuri ollenkaan mahdollista. Otin selvää mistä tämä kyseinen asia saattoi johtua ja huomasin harmikseni, että sillä lisäosalla, joka ostin olemassa olevaan rei’ittäjääni, tuli aivan liian pieni reikä paperiin ja paperi hankasi kaikella voimallaan vastaan. Tässä vaiheessa heitin kaiken seinään (kirjaimellisesti) ja päätin haudata koko helahoidon.

Sitten eräänä iltana, useampi kuukausi myöhemmin, etsiydyin Käsitellen-puodin nettikaupaan etsien konetta jolla pystyisi tekemään kierrevihkoja itse. Löysinkin sellaisen, ja ostin saman tien, ihan muuhun tarkoitukseen, kun tämän vihkon tekemiseen. Mutta samalla kun avasin pakettia, jossa kone tuli, koin valaistumisen. Tällä saan tehtyä vihon, josta tykkään. Tällä mä saan ne Auran sivut taas käyttöön.

Kaivoin kaiken esille säilöstä jonne olin ne tunkenut kesän ajaksi, ja rupesin taas leikkelemään paperia. Leikkasin paperista juuri sen verran, että vanhat reiät leikkautuivat pois. Ei yhtään enempää, koska en halunnut hukata enempää paperia näistä kauniista sivuista joihin olin rakastunut.

Leikkelin ja rei’itin sivut uudestaan. Hain todella kauan hilloamistani kätköistä kauneinta kartonkiani holofoliolla ja tein siitä kannet laminoimalla. Suunnittelin huolella mistä kohtaa paperia saisin parhaimman näköiset kannet, mutta rei’itys-vaiheessa rei’itin vahingossa takakannesta väärän sivun. Takakansi meni siis ylösalaisin. Sitä ei onneksi huomaa ellei tajua katsoa että teksti on väärin päin.

Asettelin paperit ja kannet auki oleviin kierteisiin. Laskin että tarvitsisin joka kuukaudelle aukeaman verran kuukauden aloitukselle ja 4 aukeamaa viikonäkymille. Laitoin myös useamman sivun kaikelle ekstralle kalenterin loppuun ja puristin kiinni. Näin jälkikäteen ajatellen kalenterin puristushetkellä hirvitti paljon enemmän, kuin parin viikon jälkeen.

Tadaa!!

Koska olen ihaillut paljon sellaisia kalentereita instassa ja muualla, jotka ovat pulleita ja täynnä kaikkea mahdollista koristetta, piti minunkin saada sellainen. Oltiin aiemmin kesällä retkellä Klemmarikellarissa ja siellä oli henkarissa frillanauhaa myynnissä. Rakastuin siihen vaikken silloin tiennyt että mihin sitä sitten tulisin käyttämään. Koska teippirolleri päätti loppua kesken kaiken ja se ei todennäkösesti olisi edes pitänyt frilloja kiinni sivuissa, päädyin ompelemaan ne kiinni koneella. Ompelin frillan joka kuukausiaukeaman reunaan, eli se toimii tavallaan tabina.

Tälläinen hän on tällä hetkellä, mutta seikkailuhan on vielä kesken! Olen sunnitellut ainakin tusinaa erilaista taskujuttua, asetaatteja, vellumeja sun muuta, mutta mitään en ole vielä saanut puristettua fyysiseen muotoon. Matka siis jatkuu.. Jos haluat seurata mun ja Auran yhteistä matkaa, se löytyy mun instagramista, niinkuin tämänkin postauksen kuvat ja tarkemmin joka vaihe kuvattuna.

Mukavaa joulun ajan alkua!
Rosanna
@duchessofplanner