Hei ja värikästä kesäkuun torstaita! Jo useamman postauksen verran olette päässeet lukemaan ylläpidon haastepostauksia, jotka ovat saaneet inspiraationsa väreistä. Tällä kertaa onkin minun vuoroni pohtia miten ja mistä väreistä sitä oikein innostuisi. En tiedä kuinka yleisessä käytössä on lentävä lause: Ei värillä väliä, kunhan on punaista. Punainen ei ole kuitenkaan lempivärini, ehkä vähän jopa siellä inhokkivärien osastolla. Päätinkin haastaa itseäni ja kerätä mahdollisimman laajan kattauksen punaisen ja ruskean sävyisiä tuunausmateriaaleja tällä hetkellä ryhmän puolella käynnissä olevaan Happy Mail -vaihtoon.
Koen todella inspiroivaksi kaikkien mahdollisten tuunausmateriaalieni läpikäymisen ja usein (eli aina) aloitan uutta tai jatkan vanhaa projektia selailemalla lävitse lähes kaikki askartelulaatikkoni ja nappaan sivuun välillä liiankin ison läjän kaikkia tarroja, teippejä, papereita, pahveja, lehtileikkeitä… Kuten myös tämä vaihtomateriaalin kasaus alkoi jo niin tutulla klaffipöytäni pikkulaatikoiden ympäri kääntämisellä ja kasojen läpi selailemisella.
Materiaaleja läpikäydessäni huomasin kuinka aloin havaitsemaan punaisen ja ruskean sävyjä laajemminkin mitä alkuun olin edes ajatellut. Esimerkiksi lehtileikkeissä on väistämättäkin muita värejä ja sävyjä, mutta kuvan yleistunnelma voi olla hyvinkin punaisen ja/ tai ruskean sävyttämä. Materiaaleja selaillessani kuitenkin huomasin, ettei näiden värimaailmojen materiaaleja minulta löydy ihan määräänsä enempää vaan melko rajallisesti.
Lopulta punaisen ja ruskean sävyisiä materiaaleja löytyi ihan mukavasti, eikä tietenkään kuvissa ole esiteltynä kaikkia löytämiäni materiaaleja, että vaihdon vastaanottajallekin jää jotain yllätystä. Tämän torstaihaasteen myötä huomasin, että välillä on oikeasti tärkeää mennä sen oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Käyttää ennakkoluulottomasti niitä ei niin itseä ja omaa silmää miellyttäviä värejä ja materiaaleja. Joskus suurinta oppimista tapahtuu sen niin tutun ja turvallisen mukavuusalueen ulkopuolella.
Pussituunaus – sellaiseksi nimesin puolivahingossa kesällä syntyneen ideani. Esittelin uuden systeemini ohimennen Kalenterimanian Facebook-ryhmässä ja koska se sai valtavasti positiivista ja innostunutta palautetta, päätin kirjoittaa aiheesta jäsenpostauksen.
Minulla oli kalenteriaskartelun kanssa sama ongelma kuin useimmilla naisilla vaatteiden kanssa – kaappi täynnä vaatteita, muttei koskaan mitään päällepantavaa. Askartelulipastoni pursuili tarroja niin kansioissa, kirjoissa kuin irtonaisina arkkeina, jotka olivat liian isoja mahtumaan yhteenkään kansiooni sekä washiteippejä, diecutseja ja lehtileikkeitä, joita aioin käyttää ”sitten joskus johonkin”. Kuulostaako tutulta? Vaikka pidän tuunaamisesta, se oli uuvuttavaa, koska aikaa meni valtavasti yhteensopivien materiaalien etsimiseen, kun tavoitteena oli luoda värimaailmaltaan yhtenäisiä ja harmonisia aukeamia. Harvoin jaksoin kolmea viikkoa pidempään, koska urakkaan oli välillä jopa henkisesti valmistauduttava. Sitten tuli turhautuminen ja kiinnostuksen lopahtaminen, ja uutta inspiraatiota etsittiin ostamalla lisää tuunaustarvikkeita, joiden selaamiseen kului taas entistä enemmän aikaa. Kamala kierre.
Eräänä päivänä otin käteen sakset ja silppusin lähes koko tarravarastoni melkeinpä yksittäisiksi tarroiksi. Sitten lajittelin tarrat teeman ja/tai värin mukaan pieniin pusseihin, laitoin pusseihin yhteensopivat washit ja sujautin mukaan ne pahimmillaan yli 10 vuotta käyttöä odottaneet lehtileikkeetkin. Nimesin siis systeemin pussituunaukseksi, mutta tee-se itse-kitti (kalenterituunauksessa esim. yhdelle viikkoaukeamalle tarkoitettu yhteensopiva koristelusetti) on varmastikin paremmin kuvaava ilmaus.
Myös ne ihanimmat Mambin (Me and My Big Ideas) tarrakirjat kokivat saman kohtalon.
Käyttämäni pussit olivat 25 kappaleen paketeissa ja minulta kului melkein neljä pakettia. Pusseja tuli siis lopulta yhteensä lähemmäs sata kappaletta – kyllä, SATA. Lisäksi monessa pussissa on koristeita kahden, ehkä jopa kolmen aukeaman verran, joten nopealla laskutoimituksella minun pitäisi pystyä koristelemaan nykyisellä varastollani vähintään kahden vuoden kalenteriaukeamat, ehkä jopa neljän. Olin elänyt täydellisessä harhakuvitelmassa, että jos tuunaan runsaammalla koristelutyylillä, loppuvat tarvikkeeni alta aikayksikön. Luulin myös, ettei minulla ole juuri lainkaan yhteensopivia tarroja tai teippejä, sillä hyvin usein aukeama on jäänyt todella valjuksi, kun en ole löytänyt alkuperäiseen visiooni sopivia koristeita.
Muistan eräänkin surullisen kuuluisan keltaisen aukeaman, joka taisi taas kerran saada plannerointi-intoni lopahtamaan. Viiden keltaisen tarran jälkeen en vain yksinkertaisesti löytänyt enempää sopivia koristeita, mutta tämä johtui siitä, etten nähnyt niin sanotusti metsää puilta. Nyt minulla odottaa kaksi pussillista keltaisia tarroja, toinen kirkkaita ja toinen murretun sävyisiä, seuraavaa kertaa, kun haluan toteuttaa keltaisen aukeaman. Tai sitten lopputulos on ollut ainakin omaan silmääni vain kamala sekasotku, kun taas kaikkien muiden aukeamat olivat sointuvia, sommiteltuja ja äärettömän kauniita katsella.
Tämän järkytyksen myötä sovin itseni kanssa myös kohtuullisen tiukasta ostolakosta kalenteritarvikkeiden suhteen, sillä en voi todellakaan enää käyttää tekosyynä sitä, ettei minulla muka olisi tuunaustarvikkeita tai mitenkään väittää tarvitsevani lisää. Saan hankkia ainoastaan loppuneiden tilalle sellaisia, joita käytän säännöllisesti, kuten sauna-tekstitarroja tai kodinhoitoon ja laskuihin liittyviä tarroja. Pussituksen jälkeen jäljelle jääneet, yksinkertaisesti omassa käytössäni ei-niin-mihinkään sopivat tarvikkeet pistin kiertoon ja osan myin Kalenterimanian kirppiksellä.
Kuinka pussituunaus sitten on toiminut? Liityin Kalenterimaniaan helmikuussa 2017 enkä koko tänä aikana ollut koristellut kuukauttakaan yhtäjaksoisesti. Tätä kirjoittaessani kalenterissani on kahdeksan perättäistä koristeltua viikkoa, jotka miellyttävät omaa silmääni koko ajan enemmän, ja lisäksi olen tehnyt viikkopohjat lähes koko loppuvuodelle! Tuunaaminen on helppoa, kohtuullisen nopeaa ja hauskaa, kun minun tarvitsee vain sommitella valmiiksi valitut koristeet sivuille. Lisäksi pienet pussit olisi helppo ottaa mukaan, joten reissun päällä tuunaaminenkin kävisi todella näppärästi! Olen myös käyttänyt rohkeammin jopa niitä vuosia hilloamiani tarroja, sillä muihin yhteensopiviin koristeisiin yhdistettynä ne tuntuvat pääsevän oikeuksiinsa. Lisäksi arkista irti leikatut tarrat ainakin minun on helpompi ottaa käyttöön, kun tarkoituksella houkuttelevaksi suunnitellun arkin herkullinen harmonia on rikottu. Ymmärrän kyllä, että pelkkä ajatuskin varmasti puistattaa monia kalenterimaanikoita, sillä itsekin sain valtavasti visuaalista mielihyvää kauniiden arkkien katselusta ja erityisesti Mambin tarrakirjat ovat kuin karkkipusseja.
Haastankin teidät kaikki kokoamaan itse yhteensopivia koristelupaketteja omista varastoistanne!
