Avainsana: testaus

Kynä ja vesivärit

Tässä kevään aikana minulle tuli Instagramissa vastaan video, josta inspiroiduin ja halusin testata sitä kalenteriaskartelussa. Videolla oli useampi eläin tehty paperille niin, että kynällä oli tehty vain silmät sekä suu ja vesiväreillä syntyi itse hahmo. Krokotiililla oli hampaat sekä selän sahalaita ja vihreällä vesivärillä sivellin muodosti vartalon. Nallella oli silmät sekä nenä ja ruskealla vesivärillä hetkessä pyöreä pää pienillä korvilla. Oli pakko itsekin kokeilla onnistuisinko? Heti syvään päätyyn ja ilman harjoittelua suoraan kalenterin viikkoaukeamaa tekemään, apua!

Ajatus oli tehdä samanlaisia eläimiä, mutta koska olen tunnetusti huono seuraamaan ohjeita ja aina sovellan, tuli tästäkin hieman erilainen. Ensimmäiseksi piirsin kukille varret ja ajatus kauniista laventelinkukista siinsi mielessä. Se olikin vaikeaa. En ole koskaan aikuisiällä suuremmin maalannut, lapsuudessa kylläkin, eivätkä pensselit nyt tukeneet kokeiluani. En lannistunut vaan tuputtelin markettivesivärejä ja Gansai Tambin gem colors vesivärejä päällekkäin. Jälkimmäiset ovat ihanat metallihohtoiset.

Väriä vaihtaessa otin siveltimeen vähän lisää vettä ja ”puhdistin” pensselin aukeamalle pilviksi. Kalenterini on Putingin Muumi-lukuvuosikalenteri eikä sen sivut ole ehkä tehty vesiväreille, mutta kalenteri yllätti minut. Kyllä, paperi meni kuprulle, mutta värit eivät tulleet läpi. Kalenterin sivujen alareunoissa seikkailee Muumiaiheisia pikkukuvia ja tälle aukeamalle osui pieni kissa. Siitä se ajatus sitten lähti. Koitin matkia kuvan kissaa, mutta vesiväritekniikalla. Piirsin silmät, nenän, viikset ja hännän varjostukset kapealla kuitukärkisellä kynällä ja oranssilla vesivärillä tein kaksi palloa, kolmiot korviksi sekä hännän. Lisäsin varjostukseksi kultaista vesiväriä.

Kun maalaus oli melkein kuiva laitoin vielä suttupaperin aukeaman väliin ja kalenterin kiinni, jotta minimoin kuprut. Tämä oli kivaa vaihtelua kalenterituunailuun, vaikka Art Journalissa tuleekin maalattua. Muutenkin todella yksinkertaisesti muutamalla ääriviivalla ja vesivärillä saa kivoja juttuja aikaan. Itse jatkan vielä treenaamista. Ihan liian vähän tulee käytettyä vesivärejä vaikka rakastan niistä jäävää jälkeä.

Terkuin Linksu.

Esittelyssä – Virkkukoukkusen yhteistyöpaketti

Heippa hei ja hyvää syyskuun viimeistä perjantaita! Tänään saan esitellä teille Virkkukoukkuselta saamani ihanan värikkään yhteistyöpaketin. Unboxing-videon ja ensifiilikset paketista löydät Kalenterimanian Facebook-ryhmästä. Tässä postauksessa esitellään paketin sisältö ja kerrotaan tarkemmin yksityiskohdista.

Paketissa oli mukana Virkkukoukkusen virkee viikkopäivyri, virkistysvihko, tee-se-itse kalenteripäiväkirja, vauvakirja ja ihania kalenteritarroja. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy vahvaan ja selkeään värimaailmaan ja kerrassaan iloiseen yleisilmeeseen. Tuotteiden mukana tuli supersöpö ja listoja rakastavalle sopiva turkoosi kangaskassi, joka pääsi heti käyttöön.

Viikkopäivyri 2019 on kompaktin kokoinen käsilaukkuun sopiva kalenteri, jossa moni asia on otettu huomioon iloa unohtamatta. Värit ovat hehkuvat mutta eivät vie tilaa itse asialta eli kalenterimerkinnöiltä. Sivut ovat laadukkaat ja kynätestissä ei vuotamista tapahtunut.

Kalenterin alusta löytyy asiaan kuuluvasti yhteystietosivu, jossa on Virkkukoukkuselle tyypilliseen tapaan naivistisen hyväntuulinen säväys. Etu- ja takakannessa on isohkot läpät, joiden suojiin saa piiloon erilaisia lippulappusia ja muita tärkeitä asioita.

Viikkonäkymät ovat selkeät ja kellonajat on laitettu joka päivän kohdalle erikseen. Kellonajat on merkitty kello 18:aan saakka ja sivun alalaidassa on tilaa omille merkinnöille.

Paketissa tuli mukana aivan superihania ja värikkäitä kalenteritarroja, joita en malttanut olla käyttämättä. Tarrat ovat sekä koristeellisia että käytännöllisiä. Vaikka jokaisella tarra-arkilla on oma värimaailmansa, niiden yhdisteleminen tuntuu luonnolliselta ja helpolta.

Kalenterissa painottuvat arkipäivät ja viikonlopulle, etenkin sunnuntaille, on varattuna vähemmän tilaa. Kalenteri sopii hyvin heille, jotka eivät kaipaa viikonlopuille suunnattomasti kirjoitustilaa.

Parasta kalenterissa on se, että se on yhtä aikaa funktionaalinen ja piristävän oivallinen. Kalenterissa on hauskana lisänä muistutuksia ja arkisia havaintoja. Etenkin synkkinä syksypäivinä Virkkukoukkusen kuvitukset ja mietelmät taatusti piristävät.

Fontti ja viivat ovat tummia ja paikoin aavistuksen liian paksuja mutta se sopii mielestäni hyvin kalenterin lapsenomaisen rouheaan yleisilmeeseen. Kalenterin kierteet ovat kovaa tekoa. Ne eivät menneet miksikään muutaman viikon kassissa pitämisen jälkeen (ja testikassi todellakin kokee kaikenlaisia kolhuja joka ikinen päivä).

Mikäli valmiskalenteri ei sovi omaan tyyliin, voi kalenterinsa väsätä Virkkukoukkusen ihanaan pisteelliseen Tee-se-itse kalenteripäiväkirjaan.

Tämä ei kuitenkaan ole ihan mikä tahansa pistesivuinen muistikirja vaan sisältä löytyy kaikenlaisia virkistäviä tehtäviä, ajatuksen aiheita ja värityskuvia. Paperi on laadukasta, väriltään kellertävää ja läpikuultavaa, pisteet ovat hyvin haaleanharmaita.

Virkkukoukkusen paketista löytyi edellä esiteltyjen ihanuuksien lisäksi myös Vauvakirja, jonka avulla pienen ihmisen ensimmäiset vuodet tulevat dokumentoitua hauskalla tavalla. Kuvitus on juuri eikä melkein passeli vauvakirjaan.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä paketista löytyi Virkkukoukkusen virkeysvihko ”Muu Muu Ammuu Ei muuta”, jossa on tyhjien sivujen lisäksi 16 kuvitettua sivua. Vihon kannen nähtyään ei voi tulla kuin hyvälle mielelle.

Virkkukoukkusen valikoimista löytyy edellä esiteltyjen tuotteiden lisäksi myös kaikenlaista muuta valloittavaa ja hilpakkaa kuten postikortteja, kangastuotteita sekä erilaisia kahvi- ja teelaatuja.

Virkistävää viikonloppua kaikille toivottaapi Ruut