Avainsana: tiistai

6 x lokakuu

Heräsin siihen, että oon ollut tän harrastuksen parissa jo yli kuus vuotta. Päätin sitten etsiä kaikki mun vihkot käsiini ja lähin tutkailemaan mitä kaikkea kuus vuotta bujoilua kätkeekään sisälleen. Vihkoja olikin yllättävän iso kasa ja kaikki hyvin erilaisia. Monia eri juttuja on tullut kokeiltua ja mun tekeminen on muuttunut tosi paljon vuosien varrella, mutta yks asia mikä on pysynyt, on viikkosivut. Lähetään siis tutkailemaan miltä mun lokakuun aloitus on näyttänyt eri vuosina.

2018

Ensimmäinen tallessa oleva kalenteri on mulla vuodelta 2018. Tätä ennen oon käyttänyt erilaisia valmiskalentereita, joita en ole kokenut tarpeelliseksi säilyttää, muta tää vihko oli jotain ihan uutta mitä lähin kokeilemaan ja sille tielle sitten jäin. Tein paljon värikkäitä pohjia ja käytin semmosia tuunausmatskuja, joita sattui löytymään. En omistanut juurikaan teippejä ja tarroja oli ihan muutama arkki vain. Mulle tulee näitä aukeamia selatessa aina tosi huoleton ja iloinen olo.

2019

Vuoden 2019 bujo on hyvin eri näkönen! Hetken mietin pitäskö tätä edes sisällyttää tähän postaukseen, muta tottakai sekin kuuluu tänne. Oon kovasti sitä mieltä, että jos kalenteri tai bujo uuvuttaa sua, eikä tuo sulle energiaa, ois oikea aika pohtia miksi ja miten teet sitä. Joka elämäntilanteeseen ei sovi kalenterin koristelu ja se on täysin okei. Tässä on pidetty tärkeimmät menot ylhäällä ja oon jatkanu luovempaa koristelua sitten, kun se on taas tuntunut hyvältä.

2020

Ja vuonna 2020 ollaan takaisin luovemmassa ja värikkäämmässä ympäristössä. Ei tämäkään viikko kovin monimutkainen ole, mutta ollaan takaisin värien ja tarrojen kanssa.

2021

Tää viikko on aivan ihana sekasotku! Vuonna 2021 aloin tosi paljon kokeilla kaikkea ihan uutta bujon kanssa. Ekaa kertaa uskalsin testata esimerkiksi miten pärjää ilman selkeitä päivälaatikoita. Innostuin muistikirjoista joissa ei olekaan valkoiset sivut ja ne kyllä tuntuu olevan mun juttu.

2022

Etin tän vuoden syys-marraskuun bujoa kuumeisesti, kunnes muistin, että mulla onki tässä kohtaa ollut käytössä jotain ihan muuta. Nää on mun itse suunnittelemat ja tulostamat kalenterisivut Happy Plannerin kiekoissa. Olin tästä niin ylpeä. Pitkäksi aikaa en kuitenkaan innostunut, mutta onhan tää nyt söpö! Ja hauskaa tässä on se, että yhtäläisyys vuoden 2018 bujoon on tässä todella suuri.

Ja sitten päästäänkin jo nykyhetkeen. Ekaa kertaa koko tämän kuuden vuoden aikana mulla on nyt testissä kaksi viikkoa samalla aukeamalla. Aika hurjaa! Ihan uusiakin juttuja on siis vielä varmasti paljon kokeilematta, vaikka kaikenlaista onkin jo ehtinyt testaamaan. Ja tää ehkä onkin parasta tässä harrastuksessa. Aina voi muutaa omaa tekemistä sen mukaan mikä tuntuu just sillä hetkellä parhaalta.

-Sini

HP Mini, eikä nyt puhuta tietokoneista

Kalenterimania-ryhmä sekä Kalenterimanian blogi voivat olla petollisia paikkoja harrastukseen hurahtaneelle ihmiselle. Minultahan löytyy Nuunaa, Filofaxia ja planneria eri tarkoituksiin, mutta ei auta: näin kuvia muiden Happy Planner Mini (Me and My Big Ideas-sarja) ryhmässä, ja jostain kumman syystä ostohousut livahtivat jalkaan nopeammin kuin ehdin sanoa ”kahvi”. Minut tuntevat tietävät, etten voisi elää ilman tuota mustaa elämän eliksiiriä, ja samanlainen tunne minulle tuli HP Ministä. Tsekkailin verkkokauppoja läpi päätyen tilaamaan Chic Companylta Happy Planner Minin, jonka kansi sopi minun tilanteeseeni paremmin kuin hyvin. Carpe Diemin A5-kokoinen planneri on ihana, mutta se ja L-kokoinen Nuuna yhdessä saavat tilan loppumaan laukusta. Sen vuoksi kaipasin pienempää versiota plannerista, joka kulkisi kivasti mukana S-koon Nuunan kanssa.

Lopulta HP Mini saapui postiin, ja revin paketin auki kuin lapsi joululahjansa konsanaan. Se oli AIVAN I-HA-NA. Sitä ei siis ollut kehuttu turhaan Maniaperheessä, ja minäkin innostuin täyttelemään ja tuunaamaan sitä. Kaveriksi tilasin Chic Companylta Happy Planneriin suunniteltuja opiskelijateemaisia tarroja, sillä HP Mini toimii samalla pääsykoetsempparina kulkien mukana myös kirjastoon.

Aikaisemmin olen ollut ehkä hieman viivakammoinen, mutta HP Miniin ne sopivat, eivätkä ne häiritse minua, vannoutunutta blanko- ja pistesivujen kannattajaa tippaakaan. Koristelulle on tilaa, ja lisäksi päivänäkymille on helppo tehdä pieniä muistiinpanoja.

Happy Planner on nimensä mukainen. Jokaisella aukeamalla on tilaa positiivisille ajatuksille, tai vaihtoehtoisesti valmiiksi jokin positiivinen ajatelma. Lisäksi välilehdillä on kannustavia ajatelmia unelmien ja suunnitelmien toteutukseen. Se sopii minulle, peruspessimistille, paremmin kuin hyvin. Toisinaan minua jopa oksettaa liika positiivisuus, mutta tässä plannerissa se vain kuuluu asiaan, eikä häiritse lainkaan.

Uskon tämän kannustavan minua myös miettimään, missä olen tällä hetkellä menossa, sillä jokaista kuukautta edeltää paitsi tärkeiden päivämäärien, muistettavien asioiden ja muistiinpanojen sivu, sinne voi myös kirjata muun muassa mitä lukee milläkin hetkellä.

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen HP Miniin, ja jo parin päivän tuttavuuden perusteella olen sitä mieltä, etten voisi koskaan luopua siitä. Uskon sen, CD A5 Floral Dotin kanssa, olevan jatkossa luottoystäväni. Se kulkee aina mukana, ja tuunaaminen sekä muistiinpanojen kirjoittaminen sujuvat erinomaisesti. En viitsi edes pahoitella mainontatyylistä tekstiä, sillä olen sitä mieltä, että jokaiselta itseään kunnioittavalta ja unelmiaan toteuttavalta ihmiseltä pitäisi löytyä ikioma Happy Planner. Erityisesti se sopii ihmisille, joilla on taipumusta negatiiviseen ajatteluun. Joten: ostakaa, ostakaa nyt ihmeessä omanne pois! Jollei verkkokaupasta tällaisia löydy, niin ei kun kauppiaalle viestiä, ja sellainen lähtee tilaukseen. (Samalla siis kehotan hankkimaan nämä jutut suomalaisten pienyrittäjien putiikeista.)

Ihania plannerihetkiä ja -innostusta itse kullekin toivotellen,

ilmeisen hurahtanut KM:n jäsenpostailija Anna