Avainsana: tulostetut kuvat

Lukupäiväkirja – reading journal käyttöön

Olen jo pitkän aikaa halunnut aloittaa erillisen muistikirjan lukemiselle. Varsinkin nyt kun bullet journalini on elänyt helmikuun jälkeen hiljaiseloa, enkä ole käyttänyt sitä kuin Helmet-lukuhaasteen seurantaan, oli tämä otollinen aika kaivaa esille kaapissa odottanut Lettu eli Leuchtturm1917 muistikirjani muoveistaan. Joten siinä se nyt on – voitteko uskoa – ensimmäinen lukupäiväkirjani, tuttavallisemmin lukulettu.

Lukeminen on aina, ihan pienestä pitäen, kuulunut isoksi osaksi elämääni. Toki minullakin on kausia, jolloin kuukaudessa ei vain tunnu riittävän joko tunnit tai jaksaminen, mutta varsinkin muutaman viime vuoden aikana olen yrittänyt palauttaa lukemista osaksi päivärytmiäni edes lukemalla yhden luvun illalla ennen nukkumaanmenoa.

Muutamia lisäpotkuja tämän lukuletun aloittamiseen tuli ryhmästä, kun Mira jakoi TikTok-videon, missä oli toinen toistaan hienompia seurantoja lukemiseen. Tiedän itse kuitenkin, ettei minusta ole seuraamaan päivittäistä sivujen määrää, varsinkin kun luen nykyään myös paljon e-kirjoja BookBeatista ja kuuntelen kotitöitä tehdessäni äänikirjoja. (Ei silti ole fyysisen kirjan voittanutta, mutta nykyään siihen tarttuminen on huomattavasti hankalampaa huomiota vaativan vauvan kanssa.)

Niinpä toistaiseksi ainoa kunnon tracker lukupäiväkirjassani on päivittäisen lukemisen seuranta. Koska aloitin muistikirjan kesken vuotta, halusin sisällyttää tähän myös ensi vuoden kokonaisuudessaan. Olen nähnyt tällaisia seurantoja juurikin sivumäärien seurantaan, mutta uskon tämän toimivan itselläni kaikista parhaiten. Eri värit olen laittanut ainoastaan kirjatyypille: fyysinen kirja, e-kirja tai äänikirja. Lisäksi merkkaan, mikäli en ole lukenut lainkaan ja pisteellä sitten, mikäli kirja on sen päivän aikana saatu luettua loppuun. Toivon, että tämä toimii.

Viereisellä sivulla olen tehnyt taulukon, jossa kuukauden lempparikirjani kamppailee aina toisen kuukauden lempparia vastaan. Vuoden lopussa sitten valitsen top3-kirjoista vuoden parhaan luetun teoksen. Tämä idea tuli Instagramista kirjagrammaajalta @merisreads, joskin uskon tämän olevan varsin yleinen seurantataulukko.

Luonnollisesti tarvitsin myös TBR-listan (to be read, mitä haluan lukea), jotta saan siirrettyä miljoonat puhelimeni screenshotit yhteen paikkaan. On huomattavasti helpompi varata kirjoja kirjastosta, kun ei tarvitse käydä koko kuva-albumia läpi löytääkseen teokset, jotka kiinnostivat. Tänä vuonna halusin myös vihdoin aloittaa hyllynlämmittäjä -projektin. Uskon, että jokainen kirjahyllyn omistava on jossain kohtaan törmännyt samaan ongelmaan: uusia kirjoja kannetaan sisään nopeampaa tahtia kuin ehtii lukea ja silti seuraava lukuprojekti on kirjaston kirja tms.

Tein myös muutaman kollaasin jo tänä vuonna luetuista kirjoista. Allekirjoittaneella kävi pieni moka kuvia tulostaessa, sillä pystykokoinen A4 ei mahdukaan aukeamalle, koska kirjojen kansikuvat olisi pitäneet laittaa vaakatasoon, jotta olisi ollut edes pieni mahdollisuus. No ainakin tuli lisäiltyä enemmän tarroja aukeamille: sopii hyvin tämän vuoden teemaani, eli varastojen konkreettiseen käyttöön uuden ostamisen sijasta.

Hauskana lisänä tälle vuodelle päätin ottaa A to Z challengen, eli luetaan jokaisella kirjaimella alkava kirja. Lisäsin vielä extrana ä ja ö kirjaimet, jos sattuisi osumaan omalle listalle jompikumpi. Tämä on tarkoitus olla varsin leikkimielinen haaste, josta en ota mitään stressiä ja en aio etsimällä etsiä kirjoja.

Myös ryhmän puolella joku linkkasi artikkelin, missä oli useampi haastekohta (olikohan 52?) ja niihin sopivia naisten kirjoittamia kirjoja sitten useampikin. Päätin kirjata kaikki 101 kirjaa tälle aukeamalle ja merkkasin, mitkä olin jo lukenut (vaivaiset 7 kirjaa löytyi listalta). Tästä saa varmasti tulevaisuudelle kirjavinkkejä napsittua.

Seuraavaksi olisikin työn alla loput toukokuun loppuun mennessä luettujen kirjojen kollaasin tekeminen. Tällä kertaa virheistä opittiin ja tulostin kuvat suoraan koossa A5. Olen hieman kahden vaiheilla, aionko siirtää Helmet-haasteen näiden kansien väliin, vai annanko sen olla vielä tämän vuoden bujossani. Jatkossa olisi myös tarkoitus kirjoitella mietteitä luetuista kirjoista ja kenties inspiroitua kirjagrammaajien lukuhaasteista ja -bingoista.

Mitä kaikkea sulta löytyy lukupäiväkirjasta? Itse en halua suoraan lähteä liian monimutkaiseen, jotta ei jää seurannat yms. täyttämättä, mutta otan mielelläni vinkkejä ja ideoita vastaan! Lukemistani seuraan myös Goodreadsissa, mutta katson, ettei paperinen versio poissulje sen käyttämistä, koska askarteleminen on myös omanlaistaan terapiaa.

Ihanaa alkanutta kesäkuuta kaikille! – Laura S.

Luontopäiväkirja

Taustani luontopäiväkirjan pitäjänä ulottuu 1980-luvun loppuun. Kirjasin yläastelaisena ja innokkaana luontokerholaisena kahden vuoden ajan lintuhavaintojani ruutuvihkoon, jonka kannessa komeili WWF:n pandatarra ja tussilla teksti ”Havis”, havaintovihko. Viime kesänä innostuin kasveista ja samalla aloitin uudestaan luontopäiväkirjan pitämisen. Tällä kertaa käytän mustakantista Fabrianon A5-kokoista luonnoskirjaa, jossa on tukevahko paperi.

Oman tyylin löytämisessä kesti hetkinen. Itse asiassa se on muotoutumassa edelleen. Niin kuin tykkäänkin tarroista ja washiteipeistä, luontopäiväkirjassani en niitä osaa käyttää. Koska valokuvaan paljon, keksin tulostaa maisemakuvia retkiltä ja kiinnittää niitä valokuvakulmien avulla päiväkirjan sivuille. En ole harjaantunut piirtämään realistisia kuvia, mutta yritän silloin tällöin riipustella jotakin Pigma Microneilla ja puuväreillä, sillä kaikenlaiset piirustukset elävöittävät tekstiä kivasti. Joitakin sopivia leikekuvia olen myös liimaillut kirjaan.

Luontopäiväkirjaa voi pitää ainakin parilla tapaa. Yksi tapa on kantaa sitä mukana aina ja varsinkin luontoretkillä, kirjoittaa havaintoja ja luonnostella kuvia jo välittömästi maastossa. Kömpelöstäkin piirroksesta voi olla apua vieraan lajin tunnistamisessa. Toinen tapa on täyttää luontopäiväkirjaa kotona retken jälkeen. Itse merkkaan havaittuja lajeja luonnossa ihan vain kännykän muistiinpanoihin ja kirjoitan varsinaisen retkiraportin luontopäiväkirjaan vasta kotona. En enää yritä olla muka tieteellinen, kuten biologin urasta haaveilevana teiniä taisin olla, vaan kirjoitan
varmaan yhtä paljon luonnonhavainnoista kuin retkien herättämistä tunnelmista ja mielialoistakin. Oikeaa tai väärää tapaa ei ole.

Vinkkejä:

– Aloita heti. Ei kannata jäädä odottamaan sitä tulevaisuuteen lykättyä kansallispuistoretkeä. Lähiluonnossakin on kaikenlaista kiinnostavaa. Retki voi olla esimerkiksi reissu lähimetsikköön tai -puistoon.
– Tai aloita talvella. Jos tarkoituksenasi on oppia tunnistamaan eri lajeja, talvi on mitä parasta aikaa aloittaa luontoharrastus ja luontopäiväkirjan pito. Lajeja ei ole liiaksi, joten niistä harvoista on helppo lähteä liikkeelle.
– Mieti luontopäiväkirjasi tarkoitus ja tapa pitää sitä. Haluatko siitä mukana kulkevan havaintovihon, johon kirjaat säntillisesti kaikki havaitsemasi eläimet, kasvit tai vaikkapa sienet vai ikuistatko mieluummin esimerkiksi säätä tai yleisiä luontotunnelmia? Ehkä leikkaat lehdistä rauhoittavia luontokuvia, kirjoitat luontorunoja, prässäät kasveja ja liität niitä kirjaan? (Poimithan vain tuntemiasi kasveja, jotka eivät ole rauhoitettuja!) On myös ihan ok vaihtaa tyyliä ja tapaa pitää luontopäiväkirjaa, jos vanha ei palvele ja tyydytä sinua enää.
– Hiljennä. Havainnoi luontoa kaikilla aisteilla. Tee moodtracker jokaisesta luontoretkestäsi. Havainnoi myös mitä sinussa tapahtuu, kun olet luonnossa.
– Hae inspiraatiota, mutta älä vertaile liiaksi muihin. Esimerkiksi #naturejournal ja #naturediary -hashtageilla löytyy somesta hengästyttävän upeaa taidetta ja luontopäiväkirjoja. Tee rohkeasti omaa juttuasi!

Bonusvinkkinä pari opaskirjaa luontopäiväkirjan pitämisestä:
John Muir Laws: The Laws Guide to Nature Drawning and Journaling
Clare Walker Leslie: Keeping a Nature Journal. Deepen Your Connection with the Natural World All Around You


Niistä suosittelen etenkin jälkimmäistä teosta. Jos olet tottunut ja halukas piirtämään, myös Lawsin kirjasta on varmasti iloa.

-Katja