Kategoria: Throwback

Throwback Thursday tai taantumatorstai paljastaa menneisyyden salat…

Kalenteriharrastuksen kulmakivet – Janita V.

Hei ja ihanaa torstaita kaikille! Tämän kertaisessa torstaihaaste-postaussarjassa pääsette lukemaan meidän tärkeimmät kalenteriharrastuksemme kulmakivet. Vuosien varrelle mahtuu paljon kokeiluja, mutta tietyt perusjutut ovat säilyneet melkolailla samoina.

Ensimmäisenä listallani on kalenterit. Omalla kohdallani harrastuksen pääpaino on aina ollut kalentereiden tuunauksessa. Olen pallotellut eri kalenterimerkkien ja kokojen välillä. On ollut yhtä kalenteria ja taas kahta. Välillä kokeellisesti enemmänkin. Viime vuodet pääkalenterinani on onnistuneesti toiminut Hobonichi weeks ja sen kaverina personal kokoinen rengasplanner päiväkirjana.

Kalenteriakin tärkeämpänä pidän kuitenkin puhelinta. Käytän puhelinta paljon, ja kun sanon paljon – tarkoitan todella paljon. Tuunatessa selaan puhelimella inspiraatiota Instagramista tai Kalenterimanian ryhmästä. Taustalla soi poikkeuksetta musiikki tai puhelimen ruudulla pyörii jokin sarja. Musiikkia ilman en oikeastaan enää edes osaa tuunailla tai halua. Sen merkitys omassa elämässä on vain korostunut viime vuosien aikana. Usein myös taustalla soiva musiikki antaa vaikutteita värimaailmaan ja mahdollisesti päätyy koristeina kalenteriaukemalle.

Tästä pääsemmekin sulavasti koristeisiin. Tarrat ja washiteipit ovat aina olleet todella iso osa omaa kalenteriharrastustani. Alkuaikoina tärkeintä oli löytää kalenteri, jossa pystyi käyttämään mahdollisimman laajalti tarroja. Edelleen koristeet määrittävät paljon omaa kalenterin käyttöä, mutta nykyisin se on myös arjenhallinnan työväline.

Koristeiden lisäksi myös työvälineet ovat tärkeässä osassa kalenteria tuunatessa. Perfektionistiselle luonteelle sopivien kynien löytäminen on ollut yksi iso työmaa. Kiitän onnea poispyyhittävävien kynien olemassaolosta. Enää ei tarvitse repiä koko sivua irti, jos tekstin ulkonäkö ei miellytä silmää. Olen myös se hullu nainen, joka käyttää pinsettejä tarrojen alas paikalleen laskemiseen ja omistankin niitä parit erilaiset, vain kalenteria varten hankitut. Viimeisenä mainittakoon white-out eli korjausrolleri, jolla saa peitettyä kaiken häiritsevän piiloon tarrojen tieltä.  

Bisous, Janita V.

Kalenteriharrastuksen kulmakivet – Inka

MAINOS, kuvissa näkyvä Project365-kalenteri saatu Ajastolta.

Helou helou! Carita, Suvi sekä Laura S. ovatkin jo ehtineet kirjoittaa omista harrastuksen peruspilareistaan, ja itse paneudun tänään samaan aiheeseen.

Ensimmäiseksi on mainittava se mistä kaikki alkoi – Instagram! Itselleni ensikosketus kalentereiden koristeluun täytenä harrastuksena tapahtui Instagramin ihmeellisessä maailmassa. Kyseinen sovellus on itselleni edelleen kovasti sydäntä lähellä, ja usean vuoden ajan olenkin saanut vastata myös Kalenterimanian tilistä. Nykyään Kalenterimanian kuvien ja etenkin reelsien sekä tarinoiden takaa löytyy häärimässä myös ihana Laura S., jonka kanssa yhdessä pyrimme luomaan inspiroivaa ja ilahduttavaa sisältöä teille!

Tästä pääsenkin luontevasti nimeämään seuraavaksi kulmakivekseni yhteisön, the #maniaperheen. Ajatellin asiaa sitten niin ylläpidon – jonka kanssa kaikkea tätä tehdään yhdessä ja yhteistyöllä – tai ryhmän koko jäsenistön kannalta, niin kyllä se yhteisöllisyys on tässä hommassa parasta. Kauniita tarroja olisi toki ihan kivaa liimailla yksinäänkin, mutta jos ei niitä hauskimpia kommelluksia, harmittavimpia mokia tai ilahduttavimpia oivalluksia voisi jakaa kenenkään kanssa, olisi tunnepuoli harrastuksessa aika autiota.

Konkreettisista, materiaalisista asioista on helppoa luetella läjä tärkeitä juttuja: kalenteri, art journalit, kynät, washit, tarrat, kaksipuoliteippi, lehtileikkeet ja maalit esimerkiksi. Koko kalenteriharrastamiseni ajan on käytössäni aina pysynyt vähintään yksi kalenteri. Joskus on käytössä ollut kaksi tai kolmekin kalenteria samanaikaisesti, mutta yhtään kokonaista vuotta et ole tainnut saada ylläpidettyä useammissa kansissa yhtä aikaa. Mutta hiljaisimpina ja vähiten inspiroivinakin kausina on aina joku kalenteri kuulunut elämään, vaikka sitten hieman harvemmin merkinnöin.

Koristelutarpeissa kulmakivien tyyli on elänyt vuosien saatossa, ja edelleenkin esimerkiksi washien ja tarrojen osalta makuni on melkoisen vaihteleva. Joskus iskee pinkki, glitteri ja yksisarviset, toisinaan kaipaan synkempää. Kynissä sen sijaan on vakiintunut käyttöön selkeämmin tietyt lempparit. Kirjoittamiseen Mujin mustat geelikynät (mieluiten 038-kärjelöä) ovat aivan ykköset, ja värikkäinä koristelukyninä Tombown Dual Brushit osuvat vuosi toisensa jälkeen käteeni kynätelineestä.

Sellaisia ajatuksia tuunailun kulmakivien pohtiminen allekirjoittaneella herätti! Onko tämä postaussarja saanut sinua pohtimaan oman harrastuksen tärkeimpiä elementtejä? Kerro ihmeessä omat ajatuksesi kommenteissa, tai vaikka Facebook-ryhmän puolella!

-Inka