Minun maniani heräsi bujoilusta 2016 vuoden keväällä. Ensimmäinen bujoni oli koottu vihkoon, jonka löysin valmiiksi kaapistani. Aluksi en käyttänyt ollenkaan washeja tai tarroja. Parissa vuodessa asiat ovat kuitenkin muuttuneet. Tässä blogikirjoituksessa kerron, miten kahden vuoden bujoiluni siirtyi täysin itse tehtyyn Traveler’s Notebookiin.

Viime kesänä se alkoi, kun ihana kuparinen lettuni (Leuchtturm1917- muistikirja) täyttyi. Pohdin miljoonia muistikirjavaihtoehtoja. Minkä muistikirjan tahtoisin seuraavaksi bullet journalikseni? Kaapissa lojui jo Nuuna, mutta se ei saanut minussa aikaan oikeanlaisia väristyksiä, joten hankin kehutun Scribbles that Matter -muistikirjan. Ensikosketus tuohon muistikirjaan oli mieletön. Sehän oli täydellinen! Vai oliko? Kerkesin käyttää uutta bullet journaliani kuukauden, kun minuun iski tyytymättömyys. Muistikirja itsessään oli hyvä. Siinä oli laadukas paperi, kannet tuntuivat ihanilta ja muistikirja oli kaikin puolin hyvä. Jokin kuitenkin mätti ja pahasti. Minuun oli iskenyt sen valkoisilla sivuilla liika täydellisyydenhakuisuus ja suorittaminen. Aloin pohtimaan, onko bujoilu sittenkään enää minun juttuni.

Onneksi pari kalentereihin hurahtanutta ystävääni tuli luokseni teelle ja avauduin tästä minun bujo-ongelmastani. Enhän minä voi lopettaa muistikirjaa kesken, kun en ollut kerennyt täyttää sitä kuin kuukauden! Teen äärellä bujoilusta keskustelu sai minut inspiroitumaan. Nyt olisi aika koittaa jotain ihan muuta ja heittää bujo kaapinnurkkaan.

Myöhemmin sinä iltana, kun ystäväni olivat lähteneet, istuin pöydän ääressä ja pohdin. Mitä minä voisin tehdä? Olin kokeillut jo Happy Planneria, standardikokoista Traveler’s Notebookia ja todennut, että rengasplannerit eivät minua innosta. Tahdoin jotain, jossa voisin tehdä mahdollisimman paljon itse. Enemmän vielä kuin bujossa! Niinpä kaivoin esiin kesällä itse ompelemani pienen A6-kokoisen Traveler’s Notebookin, jonka olin ajatellut olevan tylsä ja nuhjuinen. Traveler’s Notebook on tehty tekonahasta, jonka ostin Eurokankaasta parilla eurolla. Ompeleet tein käsin. Olin myös tehnyt tulostuspaperista siihen itse vihkot. Tuijotin tuota itse kyhättyä luomusta hetken ja minua jopa hieman pelotti uskaltaisinko tarttua siihen oikeasti, sillä siinä oli tyhjät sivut. Olin tottunut ja rakastunut pistesivuihin. Miten voisin siirtyä ihanista sivuista vihkoon, joka on tehty vain tavallisesta tulostuspaperista?

Vietin sen illan Traveler’s Notebookia käsissäni pyöritellen ja tuunaillen. Kaivoin kaapistani mitä ihanimpia tarroja ja aloin rohkeasti lätkimään niitä vihkoihin. Pitkästä aikaa tietynlainen suorittamisentunne katosi! Kun käytössäni oli tyhjät sivut, en pystyisi edes tekemään niin täydellisiä viivoja kuin pistesivuilla. Samalla tiesin, että jos jokin menisi pieleen, voisin vain ottaa sen vihkon traveler’s notebookista pois ja aloittaa alusta. Tunne oli vapauttava! Samalla tuo Traveler’s Notebook alkoi näyttämään koko ajan enemmän ja enemmän minun näköiseltäni.

Nyt takana on jo kaksi kuukautta tuon pikkuisen Traveler’s Notebookin kanssa. Se on antanut minulle lisää joustavuutta ja luovuutta. Siinä pystyn suunnittelemaan ja tekemään kaiken aivan itse. Asiat on helppo jaotella eri vihkoihin, sekä taskuihin on kiva piilottaa tarroja, kuvia ja washisampleja. Tällä hetkellä Traveler’s Notebookissani on vihko, johon kerään koko vuotta koskevat asiat, kuten syntymäpäivät, postiosoitteet, katsottavat elokuvat, luetut kirjat jne. Lisäksi minulla on kuukausivihko, johon teen kuukausi- ja viikkoaukeamat, muistovihko johon kerään kuvia ja muistoja vuodesta sekä 2019 yliopiston almanakka.

A6-kokoista Traveler’s Notebookia on myös helppo kantaa mukana, sillä se on todella pieni. Aiemmat muistikirjani ovat aina olleet A5-kokoa, ja niiden mukana kuljettaminen on tuntunut vähän vaivalloiselta. Bujoiluni “loppuaikoina” jätin bujon suosiolla kotiin, jolloin sen täyttäminen myös vähentyi. Tämä kulkee joka päivä mukanani ja täyttelen sitä töissä ja esimerkiksi bussissa.

Tässä oli pienimuotoinen esittely minun pienestä DIY Traveler’s Notebookistani. Tahdon toivottaa teille kaikille Kalenterimanian blogin lukijoille ihanaa joulun odotusta. Lisäksi tahdon rohkaista teitä kaikkia luovuuteen ja kokeilemiseen! Jos jokin alkaa mättämään, kokeilkaa jotain uutta!

-Taru