Avainsana: arjen inspiraatio

Kalenteriharrastuksen kulmakivet – Terhi

Kuvissa näkyvä Ajaston Wega Plus on saatu yhteistyössä Ajaston kanssa.

Ihanaa maaliskuista torstaita! On minun vuoroni kertoa, mitkä asiat ovat oman kalenteriharrastukseni tärkeimpiä asioita. Muiden ylläpitäjien kirjoitukset aiheesta löydät täältä.

Aloitetaan helpolla, kalenterit. Kyllä, monikossa. Työkalentereita minulla on kaksi, sähköinen sekä peruskalenteri. Kotiasioita ja kirjattavia menoja varten on omansa, Ajaston Wega Plus ruusukulta, sekä helmenä uusi Hobonichi, tarkemmin Techo 2023, koossa A6. Työkalenterit ovat hyvin koruttomia, mutta kaksi jälkimmäistä saavat koristelua osakseen. Itselleni on tärkeää, että kalenteri vastaa omiin tarpeisiini olivat ne sitten menojen ylöskirjaamista tai päiväkirjan kirjoittamista. Itselle toimivan kalenterin ominaisuudet muuttuvat elämäntilanteiden mukaan, mutta perusasiat usein pysyvät – itselläni ne ovat pystypäivät viikkoaukeamilla, kirjoitus-/koristelutila sekä näppärä koko (tällä hetkellä A5 ja A6), joka mahdollistaa kalenterin mukana kulkemisen.

Seuraavaksi mainittakoon aineeton, mutta hyvin tärkeä kantava voima – inspiraatio. Inspiraationi lähtee usein pienistä palasista tai asioista, oli se sitten tunnelma musiikissa, suosikkisarjassa kuultu lausahdus tai jokin väri, vuodenaika tai itselle muutoin tärkeä asia. Toisinaan inspiraatio on pitkään kadoksissa, jolloin sitä herätellään koristelemalla kalenteria tutuilla keinoilla, mutta kun se inspiraatio löytyy, on sitä vaikeaa pitää poissa. Joskus etsin kadonnutta inspiraatiota Pinterestistä, josta löytyykin paljon innostavia koristeluja sekä elementtejä, joita haluan löytyvän omista kalentereista.

Hyvät kynät kirjoittamiseen ovatkin kolmas kulmakivi. Olen käyttänyt ja ihastunut Microneihin, joita mukana kulkeekin useampi. Käytetyimmät näistä ovat kohdallani 0,05, 0,1 ja 0,2. Micronien lisäksi suosikkikynäksi lukeutuu joululahjaksi saamani Staedtler pigment liner 0,05. Nämä sopivat pienelle käsialalleni mainiosti ja erikokoisilla kynillä saa luotua hieman erinäköistä jälkeä. Microneita olen käyttänyt niin kotikalenterissa, kuin hobonichissa ja ne sopivat molempiin kalentereihin mainiosti.

Jatketaan kulmakivien listaa seuraavaksi ympäristöllä. Parhaiten saan koristeltua rauhallisessa ympäristössä, kuten omassa työhuoneessani. Toisinaan koristelu luonnistuu myös rauhattomammassa ympäristössä, kuten töissä tai kahvilassa. Kotona työhuoneeni mahdollistaa materiaalein koristelun ajatuksella ”vain taivas on rajana,” mutta laukussa kulkevat koristeet rajoittavat tätä huomattavasti. Valitsenkin pari kertaa viikossa mukaani vaihtuvia materiaaleja, joita voin hyödyntää inspiraation iskiessä.

Seuraavana vuorossa ovat puuvärit. Näitäkin on monelta valmistajalta ja käytössä minulla on Maped ColorPeps-puuvärikynät. Kotikalenterissa käytän värikoodausta, joten tämän kannalta puuvärit ovat ehdottomia. Minulla on värikoodit viidelletoista (15) asialle, muun muassa töille, selfcare-asioille, ystäville, lukemiselle ja lomalle. On helppo tsekata mistä asioista se oma kalenteri lopulta täyttyy.

Usein kalenteria koristellessa tai asioita ylös kirjatessa, kuulokkeista kuuluu joko musiikkia tai äänikirja. Vastamelukuulokkeet ovat oivana apuna luomassa kalenterihetken tunnelmaa, sillä kuulokkeet blokkaavat ylimääräiset äänet ja toistavat puhelimesta valittua formaattia.

Seitsemäntenä listalla on koristeet eli eriteltynä tarrat, teipit, leimat, koristepaperit ja paperiset kuvat, niin valmiit diecutsit kuin lehdistä leikatut kauniit kuvat. Yleensä mukanani kulkee muutama washisample, teippirulla, tarra-arkki ja mahdollisesti lehti, josta leikata ihania kuvia sekä tekstejä. Tällä hetkellä eniten koristeita osakseen saa Hobonichi, mutta kotikalenterissakin koristeet ovat menojen kirjaamisen ohella tärkeässä osassa. Näistä eniten käytettyjä ovat tällä hetkellä teipit ja tarrat.

Ilman hyvää liimaa eivät paperiset kuvat pysy kalenterissa. Käytössäni on useamman vuoden ollut Zigin liimakynä, 2 way to glue. Tämä onkin ottanut paikkansa yhtenä kulmakivenä omassa kalenteriaskartelussani. Mikäli kävisi niin, etten tätä liimaa enää saisi, olisi uudella liimalla suuret saappaat täytettävänä!

Kalenterimanian facebookryhmä kuuluu oman kalenteriaskarteluni kulmakiviin. Yhteisö, joka meillä on antaa voimaa ja inspiroi mielettömästi. On ihana kertoa omasta päivästä off-ketjussa, ihastella toisten kalenterimaanikoiden tuotoksia albumeista löytyvistä kuvista sekä hakea innostusta teemahaasteista. Onneksi meillä on tämä yhteisö, jossa jokainen saa olla oma itsensä ja tehdä/koristella kalenteriaan omalla tyylillään.

Viimeinen kulmakivi omassa kalenterimaailmassani on aika. Olen huomannut, että ilman kiirettä tai painetta en saisi juuri mitään aikaan, mutta kalenterien maailmassa kiireettömyys ja oman ajan ottaminen ovat aivan eri asia. Saan luotua kalenteria parhaiten omassa rauhassa. Mieluummin teen kalenteria etukäteen, mutta luonnistuu se jälkeenkin päin, mikäli olen muistanut laittaa tärkeimmät asiat ylös.

Halauksin torstaihin, Terhi

Kevättä ilmassa

Kuvissa näkyvissä maalauksissa käytetyt guassivärit on saatu yhteistyössä Suomen Taidetarvikkeelta ja akryylimaalit Paperipilveltä.

Kevät on monelle meistä uudistumisen aikaa. Luonto heräilee eloon talven jäljiltä ja valon määrä lisääntyy. Sitä tuntee itsekin olevansa kuin talviunilta heräilevä karhu, jonka kasvoja lämmittää kevätaurinko ja jonka nenään kantautuu raikas uudelleensyntymisen tuoksu. Yhtäkkiä maailma tuntuu olevan jälleen täynnä mahdollisuuksia ja luovuus kukkii kilpaa eriväristen kukkien kanssa. Jokainen vasta-auennut silmu ja ohi lentävä perhonen on potentiaalinen kipinä hiljalleen kytevälle inspiraatiolle. 

Itselleni tämä kevät on merkinnyt uudistumista monellakin tapaa. Konkreettisimmillaan se tarkoitti uuteen asuntoon muuttamista maaliskuun lopulla. Uudet kotikulmat, asumismuodon muutos kerrostalosta paritaloon ja suuremman asunnon tuoma lisätila ovat vain joitakin esimerkkejä tapahtuneista muutoksista. Samalla muutos tuntuu tapahtuneen myös pään sisällä. Uudet ympyrät virkistävät mieltä ja oman kodin laittaminen on ollut terapeuttista, vaikkakin välillä työlästä. 

Olen tässä viime viikkoina huomannut, että näillä pienen pienillä asioilla on ollut merkitystä myös kalenteriharrastuksen osalta. En ole jahdannut inspiraatiota mitenkään erityisen kiihkeästi, vaan olen ilokseni nähnyt sitä vähän kaikkialla. Milloin huomaan innostuvani uuden kodin pihanurmikolla tepastelevasta mustarastaasta, milloin taas sateen jälkeinen raikas tuoksu innoittaa minut miettimään uutta teemaa bullet journalin viikkoaukeamalle. Joskus ihan vain sohvannurkka tuntuu riittävän kutsuvalta ja saatan käpertyä viltin alle muistikirja ja kynä seuranani. 

Ideoita tuntuu olevan kaikkialla: väreissä, tuoksuissa, kodin pinnoilla, juuri kaivetussa kukkapenkissä… Ihan missä vain. Tärkeintä kuitenkin on, että kaikki se on aivan silmieni edessä. En ole tehnyt harrastuksen osalta mitään suuria muutoksia nyt kevään mittaan, mutta ympärillä tapahtuvat muutokset ja luonnollinen uudistuminen näkyvät myös tavassani tehdä kalenteria. Silmien auki pitäminen jokapäiväisille asioille ja kauneuden sekä ihmeellisyyden näkeminen ympäröivässä arjessa pitävät mielenkiintoa yllä, vaikka en ole varsinaisesti keksinyt mitään uutta tapaa harrastaa tai hankkinut uutta kalenteria. Tyypillinen, aina jossakin kohtaa väistämättä tuleva, kyllästyminen ja kaipuu isommille kalenterimuutoksille on pysynyt poissa, kun olen niin vilpittömän ihastunut ja hämmästynyt siitä kaikesta, mitä ympärilläni näen. 

Kun inspiraatiota ei ole, sitä ei tarvitse eikä pidäkään väkisin pakottaa. Joskus kuitenkin riittää, kun tarkastelee hieman pidempään niitä vasta puhjenneita puiden silmuja tai pysähtyy kuuntelemaan linnunlaulua matkalla töihin. Se seuraava ajatus tai ideanpoikanen voi syntyä kovin yllättävissäkin paikoissa. Ja jos kevät ei jostain syystä inspiroikaan juuri sinua tai pelkästään sanan ”uudistuminen” kuuleminen saa ihokarvat nousemaan pystyyn, ei hätää. Jokaiselle meistä löytyy jotakin. Jos ei nyt, niin aivan varmasti myöhemmin. Muista pitää silmät auki ja olla armollinen itseäsi kohtaan. 

Inspiroivaa ja sallivaa kevättä! 
-Carita