Avainsana: art journal

Aukeama art journaliin Dylusionsin tuotteilla

Moikka!

Näytän teille tänään, kuinka teen aukeaman art journaliini. Art journalina minulla on Dylusionsin Creative journal. On muuten todella laadukas kirjanen paksuine sivuineen. Oppia olen ottanut katsomalla ahkerasti ihastuttavan Dyan Reaveleyn videoita. Kiitos vaan Korttipajan ihana Heidi, kun olit linkannut Dyanin videon sivuillesi. Siitähän se minunkin ajatus sitten lähti.

Värien valitseminen voi olla alkuun hankalaa. Mitä värejä tilaan? Mitkä sopivat hyvin toisiinsa? Apuna käytin Dyan Reaveleyn videota: ”Dyan Reaveley Dylusions Color Theory”. Kolmella saman väriperheen värillä pääset hyvin alkuun, eli ei tarvitse hankkia kaikkia mahdollisia värejä heti kättelyssä. Itsekin olen kartuttanut omaa kokoelmaani pikkuhiljaa.

No niin. Aika kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. En koskaan täytä art journalia järjestyksessä. Avaan kirjan auki ja taiteilen lähimpänä olevalle vapaalle sivulle. Näin kirja täyttyy ja paksuuntuu sieltä täältä tasaiseen tahtiin ja mikä parasta, sitä ensimmäisen sivun kammoa ei aloittaessa tule, kun ei aloita ekalta sivulta!

Aloitan valitsemalla värit, sapluunat ja leimasimet. Vinkki vitosena tähän väliin: Huomaa, että sapluunana voi käyttää melkeinpä mitä vain. Esim. kuplamuovi on oiva sapluuna. Pohjaväreinä käytän tällä kertaa kahta eri vihreää ja niiden kaveriksi sinistä. Kylmän väriperheen värejä siis. Kuvan punaista ja harmaata maalia käytän tällä kertaa leimakuvien värittelyyn.

Levitän ensin vauvojen kosteuspyyhkeellä vaaleinta väriä koko sivulle/aukeamalle, jonka jälkeen lisään hieman tummempaa väriä yleensä kolmeen eri kohtaan. Viimeisenä vuorossa on kaikista tummin väri. Sitä laitan samoin kolmeen eri kohtaan sivua ja usein tummennan myös sivun reunat tällä värillä. Pehmennän värien reunoja pyyhkäisemällä niitä sormenpäillä heti värinlevityksen jälkeen. Näiden värien päälle teen samoilla väreillä kerrostukset sapluunoiden ja tuputtimen avulla.

Dylusionsin maaleissa vähemmän on enemmän eli pieni määrä väriä riittää pitkälle. Otan maalia tuputtimella purkista pienen määrän ja levitän sen tasaisesti tuputtimeen pyörittämällä tuputtimella pientä rinkulaa askartelualustan päällä. Suljen maalipurkin korkin joka välissä, koska haluan maalien pysyvän hyvinä pitkään. Sitten vain sapluuna avuksi ja pyörivin liikkein levittämään väriä.

Seuraavaksi leimailen haluamani tekstit ja kuvat irtopaperille (vesiväripaperi, luonnoslehtiön sivu tai vaikka art journalista irroitettu sivu). Väritän leimatut kuvat vesivärisiveltimellä maaleja tai suihkevärejä käyttäen. Ohennan maaleja hiukan vedellä, ts. käytän niitä kuten vesivärejä. Jos haluan leimailla suoraan sivulle tai lisätä yksityiskohtia maaleilla, teen sen tässä vaiheessa varmistettuani, että pohja on varmasti kuivunut. Musteena käytän vedenkestävää Archival inkiä.

Tämän jälkeen leikkaan kuvat irti ja liimaan paikoilleen. Korostan pieniä yksityiskohtia piirtämällä ääriviivat maalikynillä tai tusseilla. Ja siinäpä se sitten on – valmis sivu art journalissa.

Ihania askarteluhetkiä!

Toivottelee: Pirre

Kalenteritermistö auki – Art Journal & Junk Journal

Art Journal, toisin sanottuna Artist’s Journal, eli suomennettuna taiteilijan päiväkirja, on nimensä mukaisesti taidetarkoitukseen tarkoitettu kirja, vihko, lehtiö tai muu nide omiin taidemuistiinpanoihin. Tarkoituksena on kääntää perinteinen kirjoitettu päiväkirja visuaaliseen muotoon – esimerkiksi luonnoslehtiöt voi halutessaan myös määritellä jonkinlaisiksi art journaleiksi.

Art journalissa sekoittuu useimmiten perinteinen päiväkirjamainen muoto yhteen piirtämisen, maalaamisen ja kollaasien tekemisen kanssa. Jokainen mahdollinen tekniikka, tyyli, materiaali ja tapa on yleistä art journalissa, ja useimmiten sekatekniikka (mixed media) on art journalistien suosiossa. Varsinaisia sääntöjä ei taidepäiväkirjan pitämisessä ole – sivuja voi siis täyttää joko pelkästään maaleilla, tai esimerkiksi kirjaten omien luonnostensa kautta omaa kehitystä.

Art journaliin voi myös kirjata jokaisen sivun yhteyteen käytetyt tuotteet, tehdä värivertailusivuja esimerkiksi eri merkkien vesiväreillä, tai piirtää oman päivän tapahtumansa kirjoittamisen sijaan. Art journalin pääpiirre pysyy oman taiteellisuuden esiintuomisessa, luovuudessa ja omien taitojen ja tyylimuutosten seuraamisessa. Usein art journaliin lisätään päivämäärät sivujen kohdalle, jotta päiväkirjamaisuus säilyy. Tämäkään ei kuitenkaan ole millään tapaa pakollinen tehdä, ja taidepäiväkirjan toteuttaminen on varsin vapaata.

Art journalia voi käyttää esimerkiksi omien tunteiden hallintaan, joidenkin isompien elämänmuutosten tueksi tai käsittelyyn, tai yksinkertaisesti kirjan pitämisen luovasta tekemisestä nauttimisen vuoksi. Mikään ei estä myöskään yhdistämästä näistä kaikista isompaa kokonaisuutta, ja tekemään oman art journalin esimerkiksi Traveler’s Notebookin vihkoihin.

Esimerkiksi Kalenterimaniassa pyörivä doodle challenge on oiva ensiaskel art journalin aloittamiseen.

Suosittuja tuotteita nimenomaan art journal mielessä suunnittelee Jane Davenport, ja niistä löytyy laaja valikoima esimerkiksi Heidin Korttipajalta.

Junk Journal, eli ”roskapäiväkirja”, yhdistää yleisimmin erilaisia askarteluvälineitä ja -tarvikkeita, sekä kierrätettyjä materiaaleja. Junk journal -nimi tuleekin kierrätysmateriaalien hyödyntämisestä. Esimerkiksi roska- ja mainosposti, ilmaisjakelulehdet, tuotteiden pakkausmateriaalit, vaatteiden hintalaput, hedelmätarrat ja muut muuten roskiin päätyvät tuotteet löytävät oman paikkansa junk journalin sivuilta.

Junk journaliin voi yhdistää myös uusia tuotteita, kuten tarroja ja papereita. Musteiden, kynien ja maalien käyttö on myös mahdollista sivujen koristelussa.

Junk journalista on myös yhtenä tyylisuuntana vintage-journalin pitäminen, jolloin junk journaliin lisätyt ja tehdyt asiat on tehty muistuttamaan vanhempia – eli vintage – aikoja, tai sivuissa on hyödynnetty pelkästään esimerkiksi vanhoja valokuvia ja muistoja. Esimerkiksi teellä ja kahvilla sivuista voi tehdä vanhemman näköiset ja täten vintagehenkiset.

Junk journal on erinomainen tapa kierrättää lehtileikkeitä, kirjekuoria ja postimerkkejä, ja sen toteuttaminen on helppoa. Kollaasitekniikan ansiosta jokaisesta journalista tulee erilainen, ja aukeamilla voi tuoda omaa persoonallisuutta ja luovuutta esiin vaihtelemalla tekniikkaa ja tyyliä vaikka jokaisella aukeamalla.

Junk journalissa saadaan kontrastia valkoisiin, tyhjiin sivuihin tekemällä aukeamista erilaisten tekstuurien ja visuaalisten asioiden avulla rönsyileviä. Journaliin voi piilottaa taskuja, kiinnittää kauppakuitteja, ostoslistoja tai vaikka hyvän karkin käärepaperin. Junk journalin lähestymistapa onkin varsin kasuaali ja rento, ja epätäydellinen ulkoasu tuo oman tunteensa kirjaan.

Muut Kalenteritermistö auki -postaukset löydät täältä!

Ihan älyttömän suuri kiitos myös kuvia omista teoksistaan tätä postausta varten lähettäneille ryhmäläisille. Katsokaa nyt millaisia taideteoksia, vau! Harmi etten voinut ihan jokaista tähän postaukseen ahtaa, mutta lisää art journal -kuvia löydätte myös tosiaan ryhmän puolelta kuvakansiosta!