Olen rakastanut foilattuja asioita jo vuosia. Tutustuin folioimisen eli foilaamisen saloihin jo vuonna 2016, kun halusin foilata osan hääkutsuistani. Sittemmin olenkin foilannut kaikenlaista!
Otin jokin aika sitten personal-kokoisen rengasplannerini käyttöön pitkän tauon jälkeen. Askartelin planneriin välilehtiä, ja foilaaminen alkoi taas kutkuttaa, sillä olin päässyt foilaamisen makuun ystävän hääkoristeita askarrellessamme. Siitä se ajatus sitten lähti!
Foilata voi periaatteessa useammallakin tavalla, ja foileja on erilaisia. Osa toimii lämmön kanssa, osa reagoi lasermusteeseen lämmön vaikutuksesta. Joidenkin aineiden kanssa on mahdollista saada aikaan tarttuva pinta, johon folio jää kiinni. Esimerkiksi Korttipajassa foliot on jaoteltu hyvin toimintaperiaattensa mukaan. Foilaukseen on olemassa oma laitteensa, Heidi Swapp Minc, mutta itse olen onnistuneesti foilannut sekatavarakaupan halvimmalla laminointikoneella. Foilattava asia ja folio paperin tai leivinpaperin väliin ja matkaan!
Mikä tahansa muste ei reagoi foilin kanssa, vaan kiinnittyäkseen itse tulostetun kuvan tulee olla tulostettu lasertulostimella. Mustesuihkutulostettu kuva ei valitettavasti reagoi foilin kanssa. Yksinkertaisinmillaan foilata voi laittamalla foilin tahmaiselle pinnalle, kuten kaksipuolisen teipin tai tai zig:n liimakynällä luodun tahman päälle.
Kuva voi olla tulostettu paperille, kartongille tai vaikka vellumille! Seuraavaksi aionkin tehdä välilehtiä Traveler’s Notebookini väliin… Foilailun iloa!
Tässä hauska sivutuote Pokémon-korttien kerääjälle tai jos perheessä on pienempiä keräilijöitä, kutein meillä. Korttipaperit kannattaa avata varoen ja hyödyntää ompelussa. Tänään siis vuorossa Pokémon-penaalin ompeluohje. Ideasta en voi kyllä kunniaa ottaa, vaan sain ystävältä inspiraation hänen omista tuotoksistaan.
Meidän perheessä lapset jo tietää Pokémon-kortteja saadessaan, että äiti avaa paketit. Levittelin pöydälle keräämäni pakkaukset ja sommittelin kuvioita yhteen. Samalla kaivoin vetoketjulaatikon esille, niitäkin on kertynyt muutama ajan saatossa. Laatikosta valikoitui 25cm turkoosi vetoketju. Vetoketjun lisäksi tarvitset kristallimuovia, jota saa meillä esimerkiksi kangaskauppojen kerni- ja vahakangasosastolta ja on huomattavasti ohkaisempaa kuin tavan kerniliina.
Penaali tarvitsee myös vuorikankaan, eli sisäpussin. Kynien takia valitsin mustan lakanakankaan, näin mahdollinen sotkeentuminen ei harmita. Kannattaa myös muistaa, että muovi on läpinäkyvää ja ne kohdat joita korttipakkaukset eivät peitä, paljastaa vuorikankaan läpi. Etsin kyllä Pokémon-kangasta, mutten tähän hätään löytänyt mitään joustamatonta saati edullista.
Ennen kun leikkaan vuorikankaat sekä kristallimuovin, ompelen neljä Pokémon-korttipakkausta kyljistä kiinni ja toistan, jotta minulla on etu ja takakappale. Näin varmistan kuinka suuren penaalin saan ja paljonko kangasta tarvitaan. Pakettien koko vaihtelee sen mukaan miten ne on saatu avattua. Ompelen paketin taitteiden kohdalta ompelukoneen pisimmällä ompelella, jotta pakettimateriaali pysyisi ehjänä. Kannattaa muistaa, että kaikki hutireiät jäävät näkyviin, toisin kuin kankaissa. Paikkasin joitakin revenneitä kohtia ihan tavan kirkkaalla teipillä, koska se jää vuorin väliin piiloon, mutta pitää paketit kasassa ompelun ajan.
Kun paketit on ommeltu yhteen, leikkaan saksilla sisimpien saumojen ylimääräiset pakkausmateriaalit pois, jättäen kuitenkin reilun 1cm saumavarat purkautumisen estämiseksi. Saumoja ei ole päätelty, ettei materiaali vain repeä edestakaisen ompeleen takia. En kuitenkaan leikkaa uloimpien reunojen ylimääräistä osaa pois, koska ompelen apuompeleet korttipakkauksen reunoista kristallimuoviin, jotta ne pysyvät yhdessä kun päästään vetoketjuvaiheeseen.
Ommellun korttipakkausrivin avulla leikkasin vuorikankaan ja kristallimuovin. Seuraavaksi ompelen Pokémon-kortipakkaukset ja muovin toisiinsa päätyreunoista, niin reunasta, että sen voi lopussa leikata pois. On aina helpompi yhdistää osia, kun osa on jo toisissaan kiinni. Tasoiti saksilla yläreunan mihin vetoketju tulee, noin 0,5-1 cm päästä korttipakkauksen reunasta. Vasta sitten yhdistin vetoketjun muoviin ja vuorikankaaseen. Vetoketjun ompeluohjeen löydät täältä kuvien kera (tai vaihtoehtoisesti täältä).
Kun vetoketju on kiinni, ompelin sivut umpeen kuten linkin ohjeessa sillä erolla, että nyt ei ole yhtään kangasta taitteella, vaan kaikki saumat pitää ommella. Penaalin pohjaan vuorikankaaseen jätetään todella iso, melkein pohjan kokoinen kääntöaukko, koska materiaali on hankala kääntää jäykkyyden takia. Kun reunat on ommeltu mukaillen vetoketjun linjaa ja korttipakkauksien kuvien mukaan ympäri (muista kääntöaukko), leikkasin ylimääräisen materiaali pois säästäen 1cm saumavarat.
Käännä penaali ja asettele kulmat. Ompele kääntöaukko kiinni. Valmista! Halusin myös tähän penaaliin koristelenkin Aliisan vanhoista aarteista. Lenkki on lisätty niin kuin kahvipaketti-postauksessa. Seuraavaksi kokeilen tehdä pienemmän pussukan 15cm vetoketjulla.
