Avainsana: Heidin Korttipaja

DIY – Syksyn lehdet

Syksy on ehdottomasti lempivuodenaikani. Syksyllä puut pukeutuvat upeisiin väreihin, illat pimenevät ja voi sytyttää kynttilöitä tunnelmaa luomaan. Tällä kertaa ajattelin esitellä teille, miten kalenterin voi pukea syysasuun tekemällä sen sivuille lehtiä kolmella tavalla, joissa ei piirtäjän taitoja juuri tarvita. Kahta ensimmäistä tekniikkaa varten tarvitset lehtiä ulkoa, värikynät sekä mahdollisesti jonkin hyvän ohutkärkisen kynän. Lehtien on hyvä olla pieniä, jotta ne mahtuvat hyvin kalenteriin. Lopuksi esittelen vielä tekniikan, jossa on käytetty värittämiseen alkoholipohjaisia Promarker-tusseja sekä stanssauslaitetta ja lehtistansseja. Ensi viikon tekstissä esittelen vielä pari muuta tekniikkaa.

Ensimmäinen tekniikka on sellainen, jota moni on varmasti kokeillut aiemminkin, mutta ei välttämättä ole tajunnut käyttää kalenteriaskartelussa. Kun olet valinnut sopivat lehdet, käännä ne nurja puoli ylöspäin paperin tai väritysalustan päälle ja peitä paperilla, johon lehdet haluat piirtää. Lehden nurjalla puolella suonet ovat enemmän koholla, joten paperiin tulee voimakkaampi väri niiden kohdalle. Lapsena tein tällä tavalla syksyn lehtiä vahaliiduilla, mutta värittämiseen sopivat myös pehmeäkärkiset puuvärit.

Kun värittää useammalla värillä, lehtisuonet saa vielä paremmin näkyviin ja lehdet näyttävät muutenkin aidommilta. On hyvä muistaa, että jos lehti siirtyy millinkin paikoiltaan, vaikuttaa se heti lopputulokseen. Minulle kävi tämä etualalla näkyvän vihreän vaahteranlehden kohdalla, mutta opin siitä, että kannattaa värittää yksi lehti kerrallaan keskeyttämättä välillä. Lehdet voi lopuksi leikata irti ja liimata kalenteriin. Bullet journal -vihkoissa on monesti ohuet sivut, joten lehtiä voi piirtää myös suoraan sivuille. Alla oleva pihlajanlehti on tehty Ajaston Planner-muistikirjaan.

Toinen tekniikka on myös helppo eikä vaadi juurikaan piirtäjän taitoja. Tässä tekniikassa hahmotellaan ensin lyijykynällä lehden ulkoreunat, sitten otetaan lehdestä mallia ja piirretään suonet. Kun lyijykynähahmotelma on valmis, ääriviivat voi piirtää hyvällä ohutkärkisellä kynällä. Itse käytin 01-kärkistä Tombow Mono Drawing Peniä, mutta hyvin olisivat sopineet myös esimerkiksi Pigma Micronit tai Staedtlerin Pigment Linerit. Voit käydä kurkkaamassa lisää kynävinkkejä kalenterikäyttöön tästä valtavasta kynäpostauksesta. Piirsin nämä lehdet suoraan tarrapaperille, josta ne on helppo leikata irti ja kiinnittää suoraan kalenteriin. Värittämiseen voi käyttää esimerkiksi puu- tai vesivärejä, mutta myös esimerkiksi alkoholipohjaisia Copic- tai Promarker-tusseja, jos sellaiset kotoa löytyy.

Viimeisenä esittelen vielä tekniikan, joka on helppo, mutta vaatii melko kalliita välineitä. Käytin stanssauslaitetta Big Shot Plus sekä Impression Obsessionin Small Leaf -stanssisettiä, jonka ostin aikoinaan Heidin Korttipajasta. Stanssaaminen on käytännössä erilaisten muotojen ja kuvioiden leikkaamista paperista. Stanssauslaitteissa leikkuulevyjen väliin asetetaan leikattava paperi ja leikkuuterä, eli stanssi. Nämä pyöritetään laitteen läpi käsin veivaamalla tai sähköisen koneen tapauksessa kone tekee tämän vaiheen automaattisesti. Stanssien avulla saa siis suhteellisen vähällä vaivalla paperista leikattua useita samanlaisia kuvia tai tekstejä.

Aloitin lehtien teon niin, että väritin A4-kokoisen tarrapaperin Promarker-tusseilla värikkääksi. Koetin valita lämpimiä keltaisen, oranssin ja ruskean sävyjä, jotka sopivat mielestäni hyvin yhteen ja jollaisia olen itse tottunut metsässä näkemään. Olen tehnyt tusseistani värikartan, jonka avulla on helppo valita sopivansävyiset kynät. Alkoholipohjaisilla tusseilla värittäminen on kiitollista, sillä väriä vaihtaessa reunaan ei tule selkeää rajaa vaan värit sekoittuvat tasaisesti. Värit kuitenkin tulevat läpi ohuista papereista, mikä on hyvä muistaa.

Seuraavaksi asettelin stanssisetin sopivaan kohtaan paperia ja leikkasin lehdet irti stanssilaitteella. Näissä stansseissa oli myös kohokuviointiterät, joiden avulla lehdistä sai aidomman näköiset. Kun lehdet olivat valmiit, irrotin ne stanssista Spellbindersin Tool ’n one -työkalun avulla. Yksityiskohtaisimmissa stansseissa irrottamiseen tarvitsee jonkin ohuen piikin, jotta kuviot saa stanssista irti. Lopuksi irrotin tarrojen suojapaperit ja kiinnitin lehdet kalenteriin.

Ihanaa ja värikästä syksyä kaikille ja nautinnollisia hetkiä kalentereiden parissa! Ensi viikolla luvassa lisää lehtivinkkejä.

– Sini

Hybridplanner

Hybridplanner on bullet journalin ja rengasplannerin rakkauslapsi, missä yhdistyy molempien parhaat puolet. Tässä postauksessa katsotaan, miten Susannan täydellinen hybridi syntyi, ja lopuksi pohditaan vähän sitäkin, tuliko tästä nyt maailman paras kalenteri vai ei.

Vuoden verran olin ennättänyt käyttää bullet journalia, ja samalla hahmottui mielessä, millainen olisi täydellinen kalenterisysteemi just mulle. Kaipasin erityisesti mahdollisuutta siirtää ja järjestellä sivuja, välilehtiä sekä erillistä kalenteriosiota mitä sekalaiset sivut eivät katkaise. Halusin ison kalenterin, minne mahtuu koko elämä. Käytin luokattoman paljon aikaa kansien etsimiseen, erilaisten sivujen ja ratkaisujen pohtimiseen ja pienten yksityiskohtien hiomiseen.

Täydelliset kannet löytyivät aivan sattumalta Vihkokaupasta. Carpe Diem Marigold -kansien lämmin keltainen sävy miellytti syksyistä mieltä, vaikka keltainen noin muuten on minulle TODELLA poikkeuksellinen valinta. Kaveriksi isolle kalenterille tarvitsin mukana kulkevan pienemmän kalenterin, jota maailmalla kutsutaan nimellä sidekick. Tähän valikoitui Nuunan s-kokoinen Milkyway, myöskin Vihkokaupasta.

Sidekick toimii minulla enemmän bujomaisena, hyvin yksinkertaisena muistikirjana, jonka alussa on kuukausiaukeamat. Merkkaan menot ja tärkeät asiat päivän mittaan, ja kerran viikossa synkronoin kalenterit (jos muistan). Yleensä en koristele sidekickiä millään tavoin.

En löytänyt mistään hyvännäköisiä (=mustia) välilehtiä, joten tein ne itse kartongista. Välilehtien kuvat olen leikannut Cameolla vinyylikalvosta. Tein tabit valmiiksi välilehtiin, mutten ole niihin aivan tyytyväinen. Nyt viimein sain hankittua We R Memory Keepersin tab punchin Heidin Korttipajalta, ja aion ensi vuodelle vaihtaa kaikki tabit parempiin.

Hybridini on rakennettu niin, että alussa on välilehdin aihealueisiin eroteltuna tyhjiä pistesivuja, eli tämä on se niin sanottu bujo-osuus. Bujon puolella on ensimmäisenä koko vuoden kuukausisivut, minne merkkaan tärkeimmät asiat ja suunnittelen kuukautta lyhyesti. Välilehtiä on kuusi: monthly, money, level 10 life, Stepford wife stuff (kröhöm…), health ja weeklies. Periaatteessa jokaisen välilehden takana on jotain mikä pitäisi muistaa viikoittain huomioida, ja jaottelu on kyllä oikeasti auttanut siihen, että asiat eivät unohdu. Pistesivut Sinikara Stationery.

Kalenteripuolella käytössäni oli alkuun Carpe Diemin horisontaalit viikkoaukeamat. Kipuilin paljon valmiiden sivujen kanssa, horisontaali tuntui oudolta eikä viikko hahmottunut vilkaisulla. Erityisesti aukeamassa häiritsi se, että sivut eivät ole toistensa peilikuva, joten oli mahdotonta tehdä yhtenäistä koristelua.

Muutaman kuukauden jälkeen hankin Sinikara Stationerylta viikkosivut, joissa on vertikaalinen asettelu. Sivut ovat täydelliset, niissä ei ole mitään turhaa ja mustavalkoisuus hivelee mieltä. Koko vuoden olen tuskaillut oman tyylin löytämisen kanssa – toisten tarraöverit ja lahjakas koristelu aiheuttaa välillä ajatuksia, että minäkin haluan tuollaista.

Lukuisten kokeilujen jälkeen totesin kuitenkin, että joissain (hyvin harvoissa) tapauksissa vajarit on parempi kuin överit – tarvitsen kalenteriltani selkeyttä, en väri-iloittelua. Kalenteriaskartelu ei ehkä sinänsä olekaan mun juttu, vaan olen hurahtanut kalenterimaailmaan koska rakastan ajankäytön organisoimista. Tämän hetkiset viikkoaukeamani ovatkin lähes täysin ilman teippejä ja tarroja.

Hybridi on nyt ollut käytössä minulla vajaan vuoden. En ole vieläkään saanut sitä sillä tavalla ”valmiiksi” kuin olin ajatellut. Olen tehnyt siihen paljon ”turhia” sivuja, jotka olen unohtanut samantien kun ne valmistuivat. Kalenterin ja sidekickin synkkaaminen unohtuu välillä, ja sidekickin organisointi oikeasti toimivaksi on jäänyt puolitiehen. Carpe Diemin large-kokoiset kannet ovat SUURET, ja hybridi on niin painava, ettei sitä voisi ikinä kuljettaa mukana. Myöskin koen ongelmaksi ajatuksen, että kantaisin mukana kalenteria, joka pitää sisällään niin paljon henkilökohtaisia asioita. Tällä hetkellä pohdin, siirtyisinkö takaisin pelkän bujon käyttöön – etenkin kun minulla nyt on tuo ihana WeR tab punch jonka avulla voisi kätevästi paikata välilehtien puutetta :).

Kaiken kaikkiaan tykkään kyllä hybridistäni kovasti, ja sen teko on opettanut minulle paljon itsestäni ja siitä miten hahmotan aikaa ja tekemisiä. Koska olen käyttänyt niin paljon aikaa toteutuksen pohtimiseen ja kokeiluihin, olen oppinut toimivia tapoja saada järjestystä kaaokseen, ja millä tavoin planneri voi auttaa selkeyttämään elämää ja tavoitteita.

Ihanaa syksyä maniaperhe <3

Susanna