Avainsana: kalenteri 2024

Plan with Suvi – Muumit

Heipä hei! Tänään tuunaillaan aukeama Note Miniin, ja hypätään vähän ajassa eteenpäin, sillä päätin tuunata ystävänpäiväviikon! Syynä tähän on aukeaman kulmakivinä toimineiden muumi-rusinarasioiden palaset, joiden värimaailma on mielestäni enemmän kuin sopiva juuri ystävänpäivään. Myös muumit sopivat ystävänpäivään, tai no, oikeastaan joka päivään, mutta kuitenkin.

Siiispä aloitin koljaamalla isoa washilootaani ja valitsin suurinpiirtein mieleisiäni sävyjä ja kuvioita mätsäämään pahvinpalasiin.

Kun sitten olin tyytyväinen valintoihini, leikkasin rusinarasian palat vähän pyöreämmiksi ja kiinnitin ne teippirollerilla maanantain ja perjantain kohdalle. Sitten laitoin washiteippiä aukeaman alalaitaan vähän limittäin yhdistämään kuvia. Koska en tiedä vielä työvuorojani tai työpäivien ohjelmaa, jätän päivät suurinpiirtein tyhjiksi tässä kohtaa. Ja jos työpäivä nyt sattuu sitten muumikuvien kanssa samaan, täytyy varmaan pyytää vapaapäivää. (No, ei nyt oikeasti.)

Seuraavaksi otin kätöseeni sivellintussin ja inspiroiduin ihanasta Laurasta, joka oli vastikään tehnyt vastaavanlaisesti omaan Miniinsä.

Viimeiseksi lisäsin pienen palan glitterteippiä ystävänpäivää korostamaan.

Vielä vähän kapeaa teippiä ylälaitaan ja aukeama on valmis. Aina välillä unohdan kuinka nopeasti Miniin saa kaunista tuunailua aikaiseksi, vähillä materiaaleilla ja sitäkin vähemmällä ajalla. Pitäisi yrittää taas muistaa tämä, kun arki hyökkää päälle oikealta ja vasemmalta.

Tuunausterkuin, Suvi

Uusi vuosi, uudet bujeet

Kymmenien valmiskalentereiden jälkeen olen nyt kolme vuotta pitänyt allakkaani bujossa, aina koossa A6. Vuoden 2023 puolivälissä koko alkoi tuntua liian pieneltä ja ahtaalta, varsinkin kun Kalenterimanian sivuilla ja pitkin Instagramia näkyi toinen toistaan upeampia aukeamia, joista suurin osa näytti mahdottomilta toteuttaa pienessä koossa.

A5, ehkä suosituin ja myydyin koko, tuntui liiankin isolta, kun kuitenkin edelleen haluan helposti kuljetettavan ja käsiteltävän kalenterin. A6 on taskukokoa, A5 vaatii vähintäänkin kengurutaskun hupparista – tai laukun. Ja sitten oli vielä se minun paperivaatimukseni: tukevaa pitää olla, mieluiten kaikkien kynien ja ehkä jopa vesivärin kestävää, vähintään 100 g/cm².

Melkoinen tuuri, että niihin aikoihin kohdalle osui SCM:n (Scribbles That Matter) mainos, ja valikoimasta sopiva välikoko, B6. Hintakin vaikutti edulliselta, kun toimituskuluista ei tarvinnut maksaa pennin pyörylää. Tilaus vetämään!

Kun kovakantinen, sidottu bujo sitten saapui, olin hetken aikaa ihmeissäni: mitä minä, pieneen tilaan tottunut, tekisin näin monisivuisella kirjalla? Edellisissä bujoissa minulla oli käytössä future log (puoli vuotta kerrallaan), kuukausiaukeama, ja sitten vain muistiinpanosivuja, koska useimmiten en kuitenkaan kirjoittanut jokaisen päivän kohdalle.

Ratkaisu tuli niistä näkemistäni aukeamista: nyt oli vapaus testailla ja suunnitella vaikka joka viikolle erilainen näkymä! Päädyin kuitenkin lopulta siihen, että koristelujen teemat ja sivujen asettelut vaihtuvat kuukausittain. On pystyä, vaakaa, nelijakoa, sekalaisia laatikoita… ja ehkä vuoden käytön jälkeen olen suosikkini löytänyt. Nyt ei ainakaan tila lopu kesken!

Kun pohjat on tehty valmiiksi, voin kirjoittaa joka päivä jos siltä tuntuu, tai vaikka lätkiä teippejä ja tarroja tyhjien päivien kohdalle. Joka kuun lopulle olen jättänyt vielä muutaman tyhjän sivun lisämerkinnöille, ja tällä kertaa future log on koko bujon loppusivuilla (helppo kääntää sinne kun kirjassa on kaksi kirjanmerkkinauhaa).

Entä se helppo kuljetettavuus? No, bujon paksuus kyllä rajoittaa vähän… mutta tällä hetkellä minulla on yhdet housut, joissa on sille riittävän suuret reisitaskut 😀 

Sormet syyhyten odotan uutta vuotta, ja kun tämä blogiteksti on julkaistu, se on jo alkanut. Onnea vuodelle 2024!

-Miira