Avainsana: kalenteri

Kalenteriaddiktin tunnustukset

Hei, olen Heidi, turkulainen naimisissa oleva kahden pojan äiti ja kalenteriholisti. Olen aina ollut, luultavasti tulen aina olemaan. En ole käsityöihmisiä, en sitten ollenkaan. En osaa kutoa, neuloa enkä askarrella. Mutta kalentereistani osaan tehdä nättejä!

IMG_2934Olen aina rakastanut kalentereita ja niiden tuunailua, yläasteella harrastin sitä enemmän, lukiossa hiukan vähemmän. Lukion jälkeen varsinainen tuunailu hiukan vähentyi, mutta kalenteri oli aina oltava ja siihen oli aina kirjoitettava hienoilla kynillä ja liimattava tarroja ja aforismeja. Joka vuosi kohtaan saman ongelman: Minkälaisen kalenterin ostan ensi vuodeksi?

IMG_2927

 

Ostan sen perusteella, mikä on nättiä. Tällä tavalla olen ostanut mm. vaatteeni, koruni, autoni, kotini ja kenkäni. Joten on supertärkeää, että myös kalenterini on nätti. Se, millainen kalenterini on, vaikuttaa myös mielenlaatuuni. Yhtenä vuotena ostin pienen, sinisen kalenterin, jossa oli sellainen kansi, ettei siihen oikein voinut kirjoittaa. Ja koska olin sen jo ottanut käyttööni, ei siitä voinut luopua. Tuolloin en vielä hoksannut, että kalentereita voisi omistaa enemmänkin kuin sen yhden. Pelastukseksi keksin kalenterin osoitemuistio-osuuden, joka oli irrallaan varsinaisesta kalenterista. Tuunasin sen. Kirjoittelin aforismeja, laitoin tarran ja valokuvan minusta ja parhaasta ystävästäni. Tuo aukeama on edelleen koko silloisen kalenterini lempparikohta.

IMG_2924

Uuden kalenterin valinta on joka vuosi aina yhtä vaikeaa, tällä hetkellä entistäkin vaikeampaa, sillä nettikaupoista saa toinen toistaan ihanimpia kalentereita! Tykästyin Kuntokalenteriin vuonna 2011, jolloin aloitin juoksuharrastuksen. Tarvitsin kalenteria mihin saisi kirjoitettua ylös lenkkien pituudet, kalorit ja ajan. Kuntokalenterin hyvä puoli on myös siinä, että siinä saa itse koristella kannen. Toki missä tahansa kalenterissa näin saa tehdä, mutta Kuntokalenterissa se on vielä erikseen mainittu ja se on otettu kannessa huomioon. Siihen on laitettu tasku, jonka sisään voi laittaa mitä tahansa!

IMG_2925

Kuntokalenteri onkin palvellut oikein loistavasti aina tähän vuoteen asti. Nyt Kalenterimania on vallannut pääni, joten ostin Happy Plannerin. Siihen saa lisäosana Fitness-osion, johon aion merkata seuraavan vuoden juoksutavoitteeni. Lisäksi haluan Color Crushin ja Heidi Swapp Memory Plannerin. Monet kavereistani kysyvät, mihin tarvitsen niin montaa eri kalenteria, ja eikö se tunnu haaskaukselta ostaa kaikki, mutta sitten vain käyttää yhtä…

Onneksi edessä on vielä monia kalenterintäytteisiä vuosia, eiköhän minulla ole aikaa käyttää niitä kaikkia!

Kiiltokuvat

Tän postauksen lokeroiminen johonki kategoriaan tuntu vähän haastavalta, koska samassa paketissa on pikkusen nostalgiaa, vinkkiä, inspiraatiota ja omien fiilisten jakamista. Innostun monesti jutuista ihan ku pieni lapsi ja tässä tapauksessa se on jotenkin hupsua, koska lapsuuteenhan nää monen mielen vie. Uskon kuitenkin, että näille on myös ”modernissa maailmassa” paikkansa. Aiheena siis tietenkin kiiltokuvat!

Kiiltokuvathan juontaa juurensa jo tuonne 1800-luvun alun Saksaan, toki maailman muuttuessa on myös kiiltokuvat muuttunu. Mä tällaisena 90-luvun lapsena en oo elänyt sitä ”kiiltokuvien kulta-aikaa”, josta oma äiti (ja mummikin) ainakin välillä jaksaa höpöttää (voi, kun joskus saisi ne äidin vanhat värssyvihot haltuun…), puhun siis täysin omasta puolestani kun kiiltokuvista kerron. On mullakin lapsena ollut kirja, johon niitä on liimailtu: nyt kaduttaa, kun koittaa niitä siististi irrottaa uutta käyttöä varten!

Käytöstä puheen ollen, varsinkin näin kalenterimaanikkona oon välillä kohdannu kysymyksiä siitä voiko kiiltokuvia käyttää kalenterituunauksessa. No totta ihmeessä voi, ainakin jos multa kysytään! Mun ajatus on se, ettei kalenterituunauksessa oo oikeaa ja väärää vaan kaikki on suorastaan upeaa. Teet just niinku tykkäät! Vaikka nykyään onkin jo tosi ihania tarroja jotka miellyttää silmää niin kyllä kiiltokuvissa on jotain spesiaalia, mitä tarrat ei tarjoa. Monesti mä valitsen jonkun ihanan kiiltokuvan, jonka teeman ja värien pohjalta lähden aukeamaa rakentamaan. Joskus se saattaa olla pienemmässä osassa kokonaisuutta, mutta toisaalta on kiva antaa tilaa ja huomiota just sille kiiltokuvalle. Tässä on muutama esimerkki mun kiiltokuvailuista kalenterissa (peitin taskukalenterista mun yhteystiedot, siks valkoista).

Mun kiiltokuvakokoelmassa on ylivoimaisesti eniten eläinten kuvia, niin piirroskuvina ku aidomman näköisinäkin. Paljon löytyy myös enkeleitä, keijuja, lapsia, satuhahmoja, kukkia, Barbeja ja Muumeja. Varsinki Barbiet herättää paljon nostalgisia aww-tunteita, ne on ollu jotain niin tärkeetä itselle joskus. Ja onhan noi nyt söpöjä!

On ollu ilahduttavaa huomata, että kiiltokuvia löytyy kaupoista enenevissä määrin. Pitkään on pyöriny semmoset samanlaiset, vähän ehkä kornit kuva-aiheet ja ne muutamat arkit jotka jossain kaupan nurkassa alahyllyllä on ollu tarjolla on myös maksanu aika paljon. En tiiä onks se tää scrapbookkauksen ja muun käsillä tekemisen uus nousukausi vai mikä, mutta välillä yllätynkin ku törmään kiiltokuviin ruokakaupassakin. Ihana juttu! Oon saanu ihan helmiä juttuja myös Happy Mailien ja Pocket Lettereiden mukana.

Nää alla olevat ihanat eläimet, kukat ja muumit oon kotiuttanu viimeisen kuukauden aikana. Eilen tein löytöjä myös kirpputorilta! Pitäs varmaan hankkia semmonen vanhanajan kiiltokuva-albumi, hmm…