Avainsana: kalenterimania facebook ryhmä

Esittelyssä – Time Square 21/22 (Ajasto)

Kaupallinen yhteistyö Ajaston kanssa

Ajaston ihanat uudet lukuvuosikalenterit ovat saatavilla ja sain yhteistyön kautta käyttööni Ajaston Time Square -lukuvuosikalenterin. Avasin saamani paketin Kalenterimanian Facebook-ryhmässä ja tämän liven löydät täältä.

Tämä kalenteri on itselleni uusi tuttavuus ja ihmettelenkin nyt, miksen ole huomannut tätä aikaisemmin? Piian kirjoittaman esittelyn Time Square -lukuvuosikalenterista löydät täältä ja Lauran tekemän esittelyn löydät täältä.

Kalenteri on sopivan kokoinen mukana kulkevaksi kalenteriksi ja tarkat mitat ovat 14,5cm x 14,5cm. Kannet tuntuvat kestäviltä ja niissä on kangasmainen, mutta karkeahko pinta. Kannet ovat kangaspäällysteiset kartonkikannet. Kierresidottu (tarkemmin parikiertein sidottu) Time Square ihastuttaa minua pystypäivien ja hempeän värimaailman avulla. Kalenterin sivut vaikuttavat laadukkailta ja kynät liukuivat paperin pinnassa sujuvasti. Ja kokonaisuutena, tämä on kaunis kalenteri.

Kalenteri alkaa henkilötietosivulla ja jatkuu vuosinäkymällä. Tämä on mielestäni kaunis ja yksinkertainen vuosinäkymä, jossa näkyvät sunnuntait ja pyhäpäivät punaisin numeroin. Pyhäpäivien selitykset löytyvät vuosinäkymän alta, jossa ne ovat helposti tarkasteltavissa. Viikkojen numerot ovat yhtälailla selkeästi nähtävissä vuosinäkymässä. Vuosinäkymät ovat kolmelle vuodelle (2021-2023).

Vuosinäkymien jälkeen kalenterista löytyy listattuna viralliset liputuspäivät Suomessa. Tämän jälkeen alkavat aukeamat vuosisuunnitelmille. Kalenterin alussa vuosisuunnitelmasivut ovat 07/2021-06/2022 ja kalenterin lopussa 07/2022-06/2023. Tätä aion käyttää eräänlaisena tulevaisuuslokina, mutta myös tärkeiden menojen merkitsemiseen. Näin nopealla vilkaisulla voi nähdä, milloin on jo sovittuja tapaamisia. Pidän kalenterin lopussa olevia vuosisuunnitelmanäkymiä tärkeinä, sillä jotkin sovitut asiat eivät välttämättä osu samalle vuodelle.

Viikkonäkymä on vertikaalinen ja arkipäivissä on kellonajat 06-23. Viikonloppu on jaettu yhdelle pystysarakkeelle eikä lauantaissa tai sunnuntaissa ole kellonaikoja merkittyinä. Viikonlopun kellonaikojen puuttuminen ei minua harmita, sillä tarvitsen arkisin enemmän kellonaikojen merkitsemistä. Viikkonäkymästä näkyy päivien nimipäivät, liputuspäivät sekä kuunvaiheet. Muistiinpanotilaa on sivun alareunassa, minkä näen itse mahdollisuutena koristella lisää. Yksityiskohtana, oikealta sivulta (eli loppuviikolta), löytyy joko kuluvan kuukauden kuukausinäkymä tai sillä viikolla alkavan uuden kuukauden näkymä. Kiva yksityiskohta!

Kalenterin lopusta löytyvät kansalliset vapaapäivät listattuina ja jaoteltuina maittain vuosille 2021-2022, nimipäivät listattuina sekä useita muistiinpanosivuja. Kalenterissa ei ole erillisiä kuukausinäkymiä, vaan kalenteri etenee viikkojen mukaan. Tämän vuoksi pidän vuosisuunnittelusivuja vielä tärkeimpinä, sillä niille voi merkitä tulevat tapaamiset, lääkärikäynnit tai muut menot ja tarkastella niitä yhdellä vilkaisulla.

Mikäli etsit sopivan kokoista kalenteria mukana kulkevaksi kalenteriksi, voin suositella lämmöllä Ajaston Time Square -kalenteria.

Syksyisin terkuin, Terhi

Kalenterivuosi 2021 – Laura S.

Yhdessä viikkoaukeamassa käytetty alekoodilla ostettua Brushoa (Suomen taidetarvike).

Heipä hei kaikille! Tällä kertaa on minun vuoroni paneutua ylläpidon haastepostauksen pariin ja esitellä teille hieman ajatuksiani kalenterivuodesta 2021.

Minulla oli loppuvuodesta 2020 varsin selvät sävelet, millaisella kalenterikokoonpanolla halusin käynnistää uuden vuoden. Itselleni ”se tuttu ja turvallinen” valinta oli luonnollisesti bullet journal, eli tuttavallisemmin bujo, jonka tekemistä olen nyt harrastanut jo useamman vuoden enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Viimeiset kolme vuotta bujo on kuitenkin toiminut minulla pääasiallisena kalenterina.

Tämän vuoden muistikirjana minulla on käytössä ihanaakin ihanampi L-kokoinen Nuuna Graphic Moon, jonka itseasiassa ostin jo pari vuotta takaperin ja olen odottanut sormet syyhyten sen korkkaamista. Siirryin viime vuoden puolella Leuchttrum1917 (Lettu) -muistikirjasta Nuunan pariin ja ihastuin nopeasti siihen, kuinka paksut sivut Nuunassa oli Lettuun verrattuna. Tykästyin myös pienempään pisteväliin, joka tuntui sopivan omaan pieneen käsialaani.

Mutta onko Nuuna kuitenkaan minulle se täydellinen muistikirja? Sitä en tiedä. Olen viime aikoina haaveillut Letun uusista muistikirjoista, olen tuijotellut useaan otteeseen Archer&Oliven valikoimaa ja kaapissa puolestaan odottaa edelleen ihana Auran Monochrome sitä hetkeä, kun keksin sille sen täydellisen käyttökohteen. Vaihtoehtoja olisi monia, mutta ei siitä sen enempää.

Bujoilussa minua viehättää ehdottomasti sen vapaus. Vaikka on olemassa virallinen Bullet journal -metodi, jokainen voi muokata siitä itselleen sen kaikista sopivimman tavan hyödyntää arjen työkaluna. Se mikä toimii minulla, ei välttämättä toimi jollain toisella. Minulla meni ikuisuus tajuta se, että en saa verrata omaa tekemistäni netin syövereistä löytyviin taideteoksiin. Tämän sisäistäminen vapautti lukon lähteä testaamaan eri tapoja työstää aukeamiani ja ainakin omasta mielestäni tyylini on vain laajentunut tässä jo esimerkiksi kuluneen vuoden aikana.

Vielä viime vuonna minulla oli pakkomielteenä pitää vahva teema per kuukausi aukeamissani ja se tuntui lopulta hieman rajottavan tekemistäni. En ota enää niin vakavasti sitä, että miten hyvin joku viikkoaukeamani sopii kuukausiaukeamaan. Menen mielummin inspiraatio edellä. Olen huomannut käyttäväni huomattavasti enemmän värejä kuin vielä jokunen aika sitten. Musteet ja vesivärit ovat löytäneet pikkuhiljaa tiensä kalenteriaskarteluuni kynien, washien ja tarrojen rinnalle.

Aukeaman ”väriräjähdys” on tehty Brusholla, joka on ostettu alekoodilla Suomen Taidetarvikkeelta.

Koska L-koon Nuuna on aikamoinen järkäle ihan tyhjänäkin (viime vuoden bujoni painoi vuoden lopulla yli kilon!), halusin tämän rinnalle valmiiksi päivätyn ja paljon pienemmän kalenterin mukana kannettavaksi. Päädyin ostamaan itselleni Hobonichi Weeksin, jota olin vain ihastellut muiden kuvien kautta. Yhteiselomme on tosin edelleen hieman takkuista, en tiedä johtuuko se siitä, että en ole vieläkään sinut vaakapäivien kanssa. Vai johtuuko se siitä, että minun on täytynyt haastaa itseäni ihan eri tavalla koristelun suhteen, sillä viikkokittien käyttö on ollut bujoilijana minulle aika vieras käsite. Huomasin myös, että minulla jäi useampi viikko ihan tyhjäksi erinäisten syiden takia. Mutta se on ihan ok.

Olisin halunnut tuoda tämän vuoden kalenterikattaukseen myös personal-kokoisen rengasplannerini, jonka maailmaan pääsin viime vuonna, mutta sekin jäi ajanpuutteen takia täysin olemattomalle käytölle. Kaapissani odottaa myös älyttömän kaunis Traveler’s Notebook (TN), jonka käyttöönotosta olen haaveillut ikuisuuden. Ja tällä hetkellä ryhmä on inspiroinut minua niin paljon, että ajatus myös Art Journalin aloittamisesta on vahvana takaraivossa.

Kalenterirauhaa en siis ole ainakaan toistaiseksi löytänyt, mutta olen suhteellisen tyytyväinen tämän hetkeen kokoonpanooni. Aika näyttää löydänkö näiden jo olemassa olevien kanssa rauhan vai lähdenkö tasapainoilemaan uusien juttujen kanssa.

Ihanan aurinkoista kevään alkua kaikille!

– Laura