Avainsana: kuukausinäkymä

Hybridplanner

Hybridplanner on bullet journalin ja rengasplannerin rakkauslapsi, missä yhdistyy molempien parhaat puolet. Tässä postauksessa katsotaan, miten Susannan täydellinen hybridi syntyi, ja lopuksi pohditaan vähän sitäkin, tuliko tästä nyt maailman paras kalenteri vai ei.

Vuoden verran olin ennättänyt käyttää bullet journalia, ja samalla hahmottui mielessä, millainen olisi täydellinen kalenterisysteemi just mulle. Kaipasin erityisesti mahdollisuutta siirtää ja järjestellä sivuja, välilehtiä sekä erillistä kalenteriosiota mitä sekalaiset sivut eivät katkaise. Halusin ison kalenterin, minne mahtuu koko elämä. Käytin luokattoman paljon aikaa kansien etsimiseen, erilaisten sivujen ja ratkaisujen pohtimiseen ja pienten yksityiskohtien hiomiseen.

Täydelliset kannet löytyivät aivan sattumalta Vihkokaupasta. Carpe Diem Marigold -kansien lämmin keltainen sävy miellytti syksyistä mieltä, vaikka keltainen noin muuten on minulle TODELLA poikkeuksellinen valinta. Kaveriksi isolle kalenterille tarvitsin mukana kulkevan pienemmän kalenterin, jota maailmalla kutsutaan nimellä sidekick. Tähän valikoitui Nuunan s-kokoinen Milkyway, myöskin Vihkokaupasta.

Sidekick toimii minulla enemmän bujomaisena, hyvin yksinkertaisena muistikirjana, jonka alussa on kuukausiaukeamat. Merkkaan menot ja tärkeät asiat päivän mittaan, ja kerran viikossa synkronoin kalenterit (jos muistan). Yleensä en koristele sidekickiä millään tavoin.

En löytänyt mistään hyvännäköisiä (=mustia) välilehtiä, joten tein ne itse kartongista. Välilehtien kuvat olen leikannut Cameolla vinyylikalvosta. Tein tabit valmiiksi välilehtiin, mutten ole niihin aivan tyytyväinen. Nyt viimein sain hankittua We R Memory Keepersin tab punchin Heidin Korttipajalta, ja aion ensi vuodelle vaihtaa kaikki tabit parempiin.

Hybridini on rakennettu niin, että alussa on välilehdin aihealueisiin eroteltuna tyhjiä pistesivuja, eli tämä on se niin sanottu bujo-osuus. Bujon puolella on ensimmäisenä koko vuoden kuukausisivut, minne merkkaan tärkeimmät asiat ja suunnittelen kuukautta lyhyesti. Välilehtiä on kuusi: monthly, money, level 10 life, Stepford wife stuff (kröhöm…), health ja weeklies. Periaatteessa jokaisen välilehden takana on jotain mikä pitäisi muistaa viikoittain huomioida, ja jaottelu on kyllä oikeasti auttanut siihen, että asiat eivät unohdu. Pistesivut Sinikara Stationery.

Kalenteripuolella käytössäni oli alkuun Carpe Diemin horisontaalit viikkoaukeamat. Kipuilin paljon valmiiden sivujen kanssa, horisontaali tuntui oudolta eikä viikko hahmottunut vilkaisulla. Erityisesti aukeamassa häiritsi se, että sivut eivät ole toistensa peilikuva, joten oli mahdotonta tehdä yhtenäistä koristelua.

Muutaman kuukauden jälkeen hankin Sinikara Stationerylta viikkosivut, joissa on vertikaalinen asettelu. Sivut ovat täydelliset, niissä ei ole mitään turhaa ja mustavalkoisuus hivelee mieltä. Koko vuoden olen tuskaillut oman tyylin löytämisen kanssa – toisten tarraöverit ja lahjakas koristelu aiheuttaa välillä ajatuksia, että minäkin haluan tuollaista.

Lukuisten kokeilujen jälkeen totesin kuitenkin, että joissain (hyvin harvoissa) tapauksissa vajarit on parempi kuin överit – tarvitsen kalenteriltani selkeyttä, en väri-iloittelua. Kalenteriaskartelu ei ehkä sinänsä olekaan mun juttu, vaan olen hurahtanut kalenterimaailmaan koska rakastan ajankäytön organisoimista. Tämän hetkiset viikkoaukeamani ovatkin lähes täysin ilman teippejä ja tarroja.

Hybridi on nyt ollut käytössä minulla vajaan vuoden. En ole vieläkään saanut sitä sillä tavalla ”valmiiksi” kuin olin ajatellut. Olen tehnyt siihen paljon ”turhia” sivuja, jotka olen unohtanut samantien kun ne valmistuivat. Kalenterin ja sidekickin synkkaaminen unohtuu välillä, ja sidekickin organisointi oikeasti toimivaksi on jäänyt puolitiehen. Carpe Diemin large-kokoiset kannet ovat SUURET, ja hybridi on niin painava, ettei sitä voisi ikinä kuljettaa mukana. Myöskin koen ongelmaksi ajatuksen, että kantaisin mukana kalenteria, joka pitää sisällään niin paljon henkilökohtaisia asioita. Tällä hetkellä pohdin, siirtyisinkö takaisin pelkän bujon käyttöön – etenkin kun minulla nyt on tuo ihana WeR tab punch jonka avulla voisi kätevästi paikata välilehtien puutetta :).

Kaiken kaikkiaan tykkään kyllä hybridistäni kovasti, ja sen teko on opettanut minulle paljon itsestäni ja siitä miten hahmotan aikaa ja tekemisiä. Koska olen käyttänyt niin paljon aikaa toteutuksen pohtimiseen ja kokeiluihin, olen oppinut toimivia tapoja saada järjestystä kaaokseen, ja millä tavoin planneri voi auttaa selkeyttämään elämää ja tavoitteita.

Ihanaa syksyä maniaperhe <3

Susanna

Esittelyssä – Doodle (Ajasto)

Mikä on sinulle varma syksyn merkki? Minun syksyni alkaa siitä, kun uudet vuosikalenterit saapuvat kauppoihin myyntiin ja nyt eletään taas sitä aikaa. Ajasto lähetti minulle tutustuttavaksi A5-kokoisen Doodle 2019 vuosikalenterin ja tämä postaus on tehty yhteistyössä heidän kanssaan.

Halusin kunnioittaa kalenterin rouheaa ulkonäköä, joten nappasin kalenterin mukaani ja lähdin sen kanssa luontoon ottamaan kuvat tähän postaukseen. Doodle on ollut minulle vieras sisällöltään, sillä olen vierastanut kalenterin pahvikantta niin paljon, etten ole koskaan tutustunut Doodlen vuosikalentereiden sisältöön. Lisäksi olen suhtautunut epäilevästi siihen, että pysyykö kalenteri, ja erityisesti sen pahvikannet ehjänä mukana menossa. Tästä syystä oli erityisen jännittävää avata kalenteri ja tutustua sen sivuihin. Ensimmäiseksi huomioni kiinnittyi kalenterin paksuihin, puhtaanvalkoisiin sivuihin, sekä viikkoaukeamien punaiseen ja mustaan tekstiin. Kuukaudet ja viikonpäivät ovat sunnuntaita ja pyhiä lukuun ottamatta mustat. Sunnuntait ja pyhäpäivät puolestaan punaiset. Viikko ja viikonnumero ovat punaista tekstiä. Kontrasti on todella vaikuttava.

Kalenterin alussa on kahdella aukeamalla vuosisuunnitelma vuodelle 2019, ja samaan tapaan kalenterin lopusta löytyy vuosisuunnitelma vuodelle 2020. Vuosisuunnitelma on selkeä ja helppolukuinen. Kaikki sunnuntait ja pyhäpäivät on merkitty vuosisuunnitelmaan punaisella. Itse yhdistän Ajaston kalentereihin juuri vuosisuunnitelmasivut sekä nimipäiväluettelon, johon palataan vielä myöhemmin tässä postauksessa.

Joka kuukauden alussa on kuukausinäkymä, jossa näkyy reunassa myös sekä edellisen että seuraavan kuukauden kuukaudet pienenä. Päiväkohtaiset laatikot ovat kooltaan 3,7 x 3,7 cm, eli kirjoitustilaa löytyy hyvin. Kaikki kuukausinäkymän ulkopuolelle jäävä tila on helposti hyödynnettävissä muistiinpanojen kirjoittamista varten ja itse tykkään, kun kuukausinäkymän ylälaidassa on sekä tyhjää että viivoitettua tilaa omille merkinnöille.

Kalenteri alkaa tämän vuoden jouluaatosta, eli 24. joulukuuta 2018 ja päättyy 5. tammikuuta 2020.

Uutta minulle on arkipäivien jako kolmeen osaan; aamuun, iltapäivään ja iltaan. Nämä tekstit on kirjoitettu punaisella värillä, jota aluksi vierastin, mutta nopeasti silmä tottui siihen. Ja nyt tykkään todella kovasti väriyhdistelmästä. Minulle on tärkeää tietää kenen nimipäivä kulloinkin on, samoin kuin liputuspäivät. Ajaston kalentereissa nämä on merkitty. Lisäksi löytyvät myös kuunkierron vaiheet. Viikkoaukeaman alaosassa on muutama rivi muistiinpanotilaa. Oikeanpuoleisella sivulla muistiinpanotila on jaettu kahteen osaan, ja sitä voi helposti hyödyntää taulukon lailla. Lisää plussaa saa aukeaman alalaidassa oleva kuluvan kuukauden kuukausinäkymä.

Kalenterin lopusta löytyy seuraavan vuoden vuosisuunnitelman jälkeen liputuspäivät Suomessa vuonna 2019 sekä nimipäiväluettelo. En ole missään kalenterissa nähnyt aikaisemmin nimipäiviä merkittynä yhteen ja samaan listaan, vaan yleensä nimipäivät on aina jaettu naisten nimiin ja miesten nimiin. Tässä kalenterissa ne kuitenkin on yhdistetty. Pieni asia, mutta todella hauska. Hieno uudistus Ajastolta! Kalenterin lopusta löytyy vielä runsaasti muistiinpanotilaa raidoitettuina aukeamina, millimetripaperina sekä tyhjinä sivuina.

Kalenterin selkämys on tehty todella hyvin, eikä siinä ole jälkeäkään sen taittumisesta, kun kalenteri on avattuna.

Käy myös katsomassa Kalenterimanian Facebook-ryhmästä löytyvä esittelyvideo Doodlesta.

 

Kiitos vielä yhteistyöstä Ajasto!

 

-Piia-