Avainsana: kynätesti

Esittelyssä – Piste 21/22 (Ajasto)

Piste-lukuvuosikalenteri saatu kaupallisessa yhteistyössä Ajastolta.

Sain huhtikuussa paketin Ajastolta ja tein siitä avausliven Kalenterimanian facebook-ryhmässä, tässä linkki. Sieltä paljastui ihana pikkuriikkinen ja mustavalkoinen Piste, joka on hurmannut minut täysin. Rakkautta ensisilmäyksellä.

Olin hetkellisesti mykistynyt, kun koitin prosessoida näkemääni. Pelkistetty ulkoasu, mustat pahvikannet isolla valkoisella pisteellä ja takakannessa useampi piste, kuten sisuksissa. Olin niin innoissani, että otin kalenterin heti käyttööni siltä osin kuin pystyin ennen sen alkamista. Liimasin kanteen yksisarvisen kuvastamaan itseäni, ajatuksena, että se on kuin kuun keskellä.

Kalenteri alkaa sivulla ”tämän kalenterin omistaa”, jota seuraa puolitoista aukeamaa puolivuotisnäkymiä nimipäivineen ja juhlapyhineen. Tästä pidin erityisesti, että näen kokonaiskuvana missä kohtaa vuotta mikäkin nimipäivä on. Toki ne ovat itse viikkosivuilla ja vielä listattuna takana aakkosjärjestyksessä nimilistan muodossa, joka on jo itselleni tässä kohtaa turha.

Kalenteri alkaa elokuusta. Ensin on tyhjä muistiinpanosivu, jonka vierellä kuukausinäkymä. Itse olen kirjoittanut siihen lomat ja syntymäpäivät sekä koulunaloitukset. Viikko 30 on samalla heinäkuun viimeinen viikko, mutta sunnuntai on jo elokuuta. Kerrankin edellinen kalenteri loppui juuri siihen mistä uusi alkaa. Viikkonäkymä on todella kiva, joka päivälle on oma tyhjä ruutu, jossa on nimipäivät ja juhlapyhät. Arkipäivien vieressä on joka päivälle kaksisarakkeinen viivasto kellonajoille 7-12 ja 13-18. Sunnuntain laatikossa on iso piste aina sen kuukauden värisävyn mukaan. Joka kuukausi vaihtuu pisteen väri ja joka kuukauden välissä on muistiinpanosivu ja kuukausinäkymä. Päivät ovat vaakapäiviä. Alareunassa juoksee sivunumerointi.

Kalenteri loppuu elokuun ensimmäiselle viikolle 2022, josta alkaa viikkonäkymät koko kalenteriajalle, vähän kuin vuosikatsaus. Tämän jälkeen tulee jo edellä mainitut nimipäivät ja liputuspäivät. Muistiinpanotilaa on lopussa valtavasti, reilu parikymmentä aukeamaa. Viimeisille sivuille olenkin tehnyt kynätestejä, millä uskaltaa kirjoittaa sivuille pilaamatta niitä. Testin voi katsoa avausliven linkistä. Olin todella positiivisesti yllättynyt miten hyvin sivut kestivät kyniä, vaikka näyttävät todella ohuilta. Viimeisenä on vielä kaksi sivua tarroja, laatikoita ja suomenkielisiä tarroja, joista iso plussa. Takakannessa komeilee iso tasku kaikille mukana kulkeville lippulappusille. Kaiken kaikkiaan olen rakastunut.

Tein heti muutaman aukeaman tuunailut. Pitkälti boxitarroja ja vähän washiteipiä. Kellonaikasarakkeita on kesälomalla vaikea käyttää, kun niille ei ole täytettä, mutta varmasti asia korjaantuu töiden alkaessa. Sitä ennen tuli tuunattua näin. Oma tyyli tämän kalenterin kanssa löytyy varmasti arjen rullatessa eteenpäin.

Mukavaa syksyä kaikille – Linksu

Esittelyssä – Planner-muistikirja (Nordic Colours Sand)

Tämän postauksen muistikirja on saatu kaupallisessa yhteistyössä Ajastolta.

Ajastolta tuli tämän vuoden uusien kalenterien lisäksi myös Nordic Colours Planner Notebook muistikirja, jonka sain ilokseni kokeiluun. Minulle tuli kyseinen muistikirja värissä Sand, jonka lisäksi valikoimasta löytyy myös kaksi muuta kaunista Nordic Colours-väriä: Thunder ja Blossom. Avasin paketin Kalenterimanian Facebook-ryhmän puolella livessä, josta voit katsoa ensivaikutelmani muistikirjasta.

Kansilehdessä on kivasti tilaa täyttää omat tiedot ja itse ainakin tykästyin siihen, että ”Planner Notebook” oli kirjoitettu modernisti tekstaten. Muistikirjassa on 192 sivua, joista numeroituja pistesivuja löytyy 188. Alusta löytyy index eli sisällysluettelo, jota oli neljän sivun verran. Sivujen paksuutta ei ollut mainittu missään, mutta saamani tiedon mukaan paperi olisi 100 g/m2 paksua. Sivut ovat väriltään valkoiset, eivätkä joidenkin muistikirjojen tavoin kellerrä. Muistikirjassa on kynälenkki, kuminauhakiinnitys ja tykkäsin eritoten siitä, että kirjanmerkkinauhoja oli kaksin kappalein.

Aloitin muistikirjani käyttämisen luonnollisesti tekemällä takasivulle kynätestin. Sivut kestivät huomattavasti paremmin, mitä olin niiden sormituntumalla odottanut kestävän. Voisi sanoa, että olin erittäin positiivisesti yllättynyt, etten saanut sivujen läpi menemään kuin Tombown alkoholipohjaisen sivellintussin sekä Centropen permanenttitussin. Nämä ovat muutenkin sellaisia, jotka lähestulkoon aina valuvat paperin toiselle puolelle. Erittäin vesipohjaiset Karin Markers sivellintussit olivat myös yksi, joka ghostasi omaan silmääni aavistuksen liikaa. Muuten testasin Tombown Dual ABT sivellintusseja parissa eri värissä, jotka eivät tulleet läpi, mutta aavistuksen kuulsivat sivun toiselle puolelle. Ecolinen sivellintussi ei myöskään tullut läpi, joskin toisella puolella oli nähtävissä pientä kupruilua. En myöskään antanut värin kuivua ennen sivun kääntämistä, jonka takia väri tarttui vastakkaiselle sivulle.

Ainakin Mementon leimasinmusteen muistikirjan sivu kesti, kun muste tuputettiin, muuta leimaamalla väri kuulsi jo selkeästi toisella puolella. Vesivärien kanssa tuli myös positiivinen yllätys, kun sivut kestivät vettä varsin kivasti. Pientä kupruilua oli havaittavissa kohdissa, joissa oli enemmän vettä, mutta värit eivät valuneet sivun läpi. Myöskin kalligrafiamusteeni läpäisivät kokeen, eivätkä näkyneet toisella puolella.

Koska kynätestien jälkeen tulin siihen tulokseen, että sivut kestävät varsin mukavasti, päätin ottaa tämän muistikirjan itselleni maalauskäyttöön. Olen vasta pikkuhiljaa päässyt pitkän tauon jäljiltä maalaamisen makuun, ja tämä tuntui olevan ihan sitä varten. Tähän mennessä olen käyttänyt vain HIMI MIYA guassivärejä (jotka olen ostanut alekoodilla Suomen Taidetarvikkeelta).

Sivut ovat kestäneet maalailua varsin kivasti. En ole suhteellisen runsaasta veden käytöstä huolimatta saanut värejä vuotamaan läpi, joskin selkeää kupruilua toisella puolella on havaittavissa. Huomasin myös, että sivut kostuvat maalaamisen aikana sen verran, että minun on jatkossa laitettava edelliselle aukeamalle jonkinlainen suojapaperi, jotta vanha väri ei pääse leviämään. Kuvassa on pieni esimerkki, kuinka väriä on levinnyt viereiselle sivulle.

Ehkä ainoa miinuspuoli tähän mennessä on se, että suojaan yleensä maalatessa sivujen reunat washitepillä. Lähtökohtaisesti teippi irtoaa helposti paperista, mutta jokaisen maalauksen kohdalla juurikin alareunasta teippi on napannut sivun päällimmäistä kerrosta mukaansa. Eli melkein tästä voisin vetää johtopäätöksen, että washiteippien liikuttelu tämän muistikirjan kanssa ei ole helpoimmasta päästä. Muuten olen ollut erittäin tyytyväinen muistikirjan laatuun ja en malta odottaa, että uskallan korkata akryylimaalini ja testata miten sivut reagoivat sen kanssa.

Aurinkoista päivää!

– Laura