Avainsana: mirppu

Laukussa mukana

Kyselin pari viikkoa sitten ryhmän puolella, että mistä aiheesta olisi kiva lukea postaus. Yksi pyynnöistä oli blogimaailmassa hyvinkin tuttu ”mitä laukkuni on syönyt”-postaus, kiitos toiveesta Meriannelle. Tämä ei ole nyt sellainen setti mitä minulla olisi AINA mukanani, mutta sanotaanko että jos lähden minimiittiin tai vaikkapa kahville jonkun kanssa jonka haluan innostaa mukaan, on tämä kokonaisuus laukussani. Ja vaikka tottakia tunnen ja tiedän värimaailmani, niin hitusen kyllä yllätyin tästä pinkki-mustasta kokonaisuudesta kun kuvia muokkasin. Heh.

Okei, lähdetään perusjutuista. Eli itse laukusta, se on H&M:ltä ostettu, sellainen ohohups!-ostos itseasiassa. Tarvitsin ison laukun johon mahtuu koko elämä (ja Erin Condren, koska se ei mahtunut MIHINKÄÄN laukkuuni) jos menen vaikkapa viikonlopuksi Helsinkiin tai menemme mumman luokse yön yli vierailulle. Olimme ensimmäistä kertaa kaupungilla Mannan kanssa ilman rattaita ja ajattelin että kipaistaan nopeasti Henkkiksessä, ihastuin laukkuun mutta se oli kallis minun budjetilleni. Pikaisesti vilkaisin H&M:n appista että kas -50% alekuponki, minäpä käytän tämän. Tällä välin Manna oli ehtinyt bongaamaan jostain pinkin Flamingo-pehmolelun, ruoka-aika läheni ja pinna väheni samaa tahtia, marssimme siis kassalle laukun ja pehmon kanssa. Noh kassalla todettiin että kappas vain, eihän mun miniostospisteet riitä siihen alekuponkiin. Koska olin lapsen kanssa liikkeellä en jaksanut lähteä tuotetta enää vaihtaamaan vaan maksoin pitkän pennin laukusta. Onneksi se on minulla kuitenkin lähestulkoot joka päivä käytössä, joten hinta ei ole jäänyt harmittamaan. Koristeena mulla on Inkalta lahjaksi saatu ihana pompom ja M-kirjain.

Sitten se sisältö. Laukussa on kiinni pikku pussukka jonka sisältä on yleensä seuraava: lompakko (saatu ystävältä, kiitos Marica!), passi koska en omista ajokorttia tai muita henkilöllisyystodistuksia, bussikortti joka taitaa kyllä juuri nyt olla tyhjä, sekalainen kasa huulimeikkejä (käytän melkein aina punaista huulipunaa, kuvassa näkyvä kultainen on Miljalta ja rakastan sen väriä!),Vitalis huulirasva, kuulokkeet (pinkit, kuka yllättyi? Ne on ostettu eräällä stadin reissulla Clas Ohlsonista, olin unohtanut kuulokkeeni kotiin…), aurinkolasit (nämä on mulle välttämättömyys, silmäni vuotavat helposti), Instax Mini josta syytän meidän Millamiitti-porukkaa, Nova Melina Designin penaali jonka sisältä löytyy lajitelma kyniä (mm. Akateemisesta Kirjakaupasta, Suomen Taidetarvikkeesta, Taitopuoti Paperinauhasta ja Suomalaisesta Kirjakaupasta) ja tottakai rakas kalenterini, eli Heidi Swappin personal-kokoinen kaunotar (Chic Companyltä). Pinkki ja glitterinen.

-Mirppu

ps. jos joku ihmettelee, niin ei, en roudaa tarravalikoimaani mukanani!

Kalenterini juuri nyt – Mirppu

Tiedättekö, yleensä kirjoitan postaukseni todella hyvissä ajoin, tarkoitan siis että osan postauksistani saatan tehdä kuukautta tai kahta ennen julkaisupäivää, mutta tätä postausta en uskaltanut tehdä. Kuten ryhmäläiset hyvin tietävät olen varsinainen tuuliviiri kalentereideni kanssa ja myönnän että nytkin pohdin pitäisikö kuitenkin vaihtaa. Mutta enpas vaihdakaan, ainakaan vielä!

Tällä hetkellä minulla on aktiivikäytössäni Chic Companylta tilattu Heidi Swappin personal-kokoinen glitterkantinen pinkki kaunotar. Joku saattaa muistaa että noin vuosi sitten minulla oli toinenkin Swappin personal mutta luovuin siitä nopeasti sillä se ei sopinut minulle. Renkaita oli liian vähän ja kalenterin muoto ei yksinkertaisesti viehättänyt. Jokin sisäsivuissa ärsytti myös. Swappin ”iso ongelma” on aiemmin ollut myös kiinnitysmekanismin puute. Kaikki nämä on korjattu uusissa malleissa, joten voiko minua ihan oikeasti syyttää siitä että rakastuin? Ei voi.

Koristelutapani on runsas, todella runsas. On oikeastaan hauska katsella vanhoja kalentereita ja huomata miten vähän ne näyttävät minulta. Minä en ole se joka noudattaa tarkasti boxien rajoja ja säntillisesti millilleen laittaa tarrat ja washit paikoilleen. Ehei, minä olen se joka ei pidä valkoisesta tausta ja lätkii tarroja sinne tänne, jotta saisin sen peittoon. Minä olen se, jonka kalenteri on täynnä inspiraatiolauseita, kultaa, kimallusta ja tarroja. Erityisesti niitä tarroja.

Pyrin merkitsemään ”kaiken” ylös kalenteriini. Kesäiset jäätelöllä istumiset, lapsivapaat ja mitä silloin tein, erityisesti ruokailut, liikunnat, hankinnat, tilaukset, sovitut asiat, kaikki. Siksi minulla on miljoonittain (no okei, ei kai sentään miljoonittain, ehkä tuhansittain riittää) tarroja. Rakastan functional-tarroja joilla voin seurata erilaisia asioita. Käytän myös paljon boxeja joihin kirjoitan muistettavat asiat. Jossain ryhmän livessä totesin että ne check listit eivät ole minun juttuni, se johtuu siitä etten tykkää kirjoittaa suoraan kalenterin sivulle. Kirjoitan mieluummin tarralle. Eniten käytän Me and my big ideasin tarrakirjoja, mutta sydämessäni on erityinen paikka myös American Craftsin tarrakirjoille, ”yllättäen” tykkään erityisesti Heidi Swappin tarroista. Käytän siis surutta tarroja ja merkkejä sekaisin ja pakko myöntää etten varmaan eläessäni ole toteuttanut yhden yhtä aukeamaa pelkästään jollain ns kitillä.

 

Olennainen osa kalenteriani ovat myös kuvat. Otan nykyään paljon kuvia Instax Minilläni ja liitän niitä niin viikkoaukeamille, kuin kuukausiaukeamalleni. Tykkään polaroideista todella paljon koska a) niiden valmistuminen kestää sen minuutin eli saan kuvan käytännössä heti kalenterini väliin b) niihin voi kirjoittaa mistä on kyse. Kuvat tuovat tietynlaista elävyyttä kalenteriini (tai sitten jonkun mielestä aukeamat näyttävät entistä sekavammilta).

-Mirppu

Tsekkaa muun ylläpidon postaukset näiden linkkien kautta:

Anna-Johanna

Heidi

Piia

Sanna

Milja 

Suvi