Avainsana: noituus

Jotain maagista Foxy Fixissä

Olen sanonut lukemattomia kertoja etten usko kalenterirauhaan. En usko, että on sellaista stabiilia tilaa kuin kalenterirauha, vaan se mikä tuo rauhan, vaihtelee. Tällä hetkellä olen löytänyt juuri tähän hetkeen, tähän elämäntilanteeseen sopivan kalenterivariaation ja näin ollen hetkellisen kalenterirauhan. Se voi muuttua kuukauden, kahden tai kolmen päästä. Voi olla, että puolen vuoden päästä facepalmaan tälle postaukselle, mutta juuri nyt, tässä hetkessä, rauha on käsissäni.

Yli vuosi sitten minulla oli käytössäni standardikokoinen traveler`s notebook, sitä ennen taistelin pitkään, itseasiassa naurettavan pitkään, sitä vastaan. En jostain syystä halunnut olla niin sanottu ”tn-tyttö”, vannoin renkaiden nimeen. Traveler`s notebookissa oli niin paljon asioita joita en ymmärtänyt. Vihkot, vellumit (ne läpinäkyvät paperit, tiedättehän?) ja se, että miksi ihmeessä ne ovat niin paksuja? Sitten vastaan tulivat unelmieni kannet ja se oli menoa se. Sitten tapahtui elämä ja en kyennyt enää koskemaan traveler`s notebookiini. On se minulla edelleen, mutta en ole avannut sitä kesän 2018 jälkeen.

Muutama viikko sitten ihailin Kalenterimanian Kirppiksen puolella Foxy Fixin A6-koon kansia. Upeita tummanharmaita, hennon vaaleanpunaisilla kuminauhoilla ja always-teksillä. Pitkästä, pitkästä aikaa sydämessäni sykähti. Tuon minä haluan, on pakko saada. Koko tuntui vieraalta, mutta kysäisin Kirjansitomo Lahden Työn Paikasta saisinko toiveideni mukaiset insertit ja sain, itseasissa jopa yhteistyönä. Ei mennyt kuin pari päivää ja vihot olivat minulla. Sen jälkeen olinkin myyty.

Foxyn löytymisen jälkeen tuntui, että löysin itseni ihan uudelleen. Inspiroiduin kaikesta sellaisesta, joka on ollut elämässäni jo vuosia, mutta jota en ole kalentereihini jostain syystä tuonut. Noituus, yrtit, tarotit, uutena kiinnostuksen kohteena kristallit, kaikki ne ihanat synkiö-asiat voivat oikein hyvin näkyä koristeissa ja teemoissa. Ne ovat voimaannuttavia siinä missä inspiraatiolauseetkin. Ja nyt minusta tuntuu, että kalenteripolullani on auennut ihan uusi suunta. En malta odottaa, että selviää mihin se minut vie.

-Mirppu

Kantapään kautta oppimisesta

Marraskuun puolivälin tienoilla minä ja Mira bongasimme internetin ihmeellisessä maailmassa The Witches Plannerin. Taikuuksien maailmoihin taipuvaisina innostuimme ikihyviksi ja suunnittelimme omien versioiden ostamista. Totesimme, että valmiiksi printattujen sivujen postikulut nousisivat pilviin, ja sitten huomasimme printattavan version.

Klik, klik ja meillä oli tiedostot sähköpostissa. Tulostin ne kerran, toisen, kolmannen.. ja tietenkin täysin pieleen. Sivujärjestys oli väärin, tai sivuja tulostui arkille neljä, mitä milloinkin.
Jotkut ehkä seurasivatkin ryhmässä tämän farssin etenemistä. Mira oli yhteydessä valmistajaan, ja minä uhkasin mennä lopun iäkseni tulostuslakkoon.

Sitten alkoi käsillä olla jo plannerin alkupäivät ja minä olin tietenkin lykännyt ja lykännyt tulostamista, koska se aiheutti minulle erinäisiä harmaita hiuksia. Sitten, viikko ennen joulua, se tapahtui. Tulostin vielä pariin kertaan testiosioita pieleen, sitten meille väännettiin facebook-chatissa rautalangasta, mikä tiedosto ja miten se pitää tulostaa.

Lopputulemana tietenkin pääsimme toteamaan, että niin no, nämä ohjeethan saattoivat lukea siinä saatetekstissä joka tiedostojen ohessa tuli. Mutta tapani mukaan kun tiedostot kilahtivat sähköpostiini, klikkailin ne vain auki ja printtailin menemään ilman mitään hienosäätöjä, jotka jälkeenpäin osoittautuivat kultaakin kalliimmaksi. Vikaan menneillä arkeilla olisi nimittäin varmasti lämmittänyt tätäkin tupaa yhden talven.

Ilman rakkaan ystävän hellää painostusta ei olisi tästäkään taas tullut mitään, joten allekirjoittanut huokaisee nyt helpotuksesta ja jää odottamaan sopivaa hetkeä rei’ittää nämä sivut kansiinsa ja uppoutua noituuden maailmaan! Jos tästä jotain pitäisi oppia, niin se ohjeiden lukeminen etukäteen.

Suvi