Avainsana: Nuuna L

Hitit ja hudit – Laura

Ajattelin aluksi, että tämä postaus olisi erittäin yksinkertaista kirjoittaa, mutta kun lähdin miettimään, mikä tässä harrastuksessa on oikeasti ollut selkeä hitti tai huti, aihe tuntui yllättävän hankalalta.

Hitiksi muotoutuu kuitenkin uudesta innostuminen ja uskaltautuminen oman mukavuusalueen ulkopuolelle. En edes muista kuinka kauan menin samalla tyylillä bullet journalia eli bujoa tehdessäni: washia ylä- ja alareunaan tai vaihtoehtoisesti molempiin reunoihin ja ehkä muutamaa sävyyn sopivaa tussia. Ja tämä kaava jatkui viikko viikon jälkeen. Myönnän, että aukeamat olivat huomattavasti nopeampia tehdä silloin, kun jokainen aukeama oli toisensa ”kopio”. En siis sano, että tässä tavassa on mitään vikaa, mutta huomaan, että nautin nykyään paljon enemmän aukeamieni tekemisestä, kun saan testailla uusia asioita, vaikka keskimääräinen viikkoaukeaman tekoon käytetty aika on tunti.

Olen viime aikoina inspiroitunut paljon musteiden käytöstä, varsinkin tuputtelemalla väriyhdistelmiä sivuille graafisiksi kuvioiksi tai vapaiksi läiskiksi. Olen heittänyt täydellisyydentavoittelun roskakoriin, kun innostuin Brushojen käytöstä. Ryhmän ihanista taideteoksista inspiroituneena hankin itselleni myös guassivärit, jotka vievät minut kauaksi omasta mukavuusalueestani, mutta en malta odottaa, että opin käyttämään niitä (tästä kenties lisää myöhemmin).

Tämän vuoden bujostani löytyy aukeamia, joihin en todellakaan ole ollut tyytyväinen, mutta joissa olen heittänyt kaikki ennakkoluuloni pois ja hypännyt suoraan sivujen kimppuun sen kummemmin ajattelematta tai harjoittelematta. Ja joskus tämä tekniikka on tuottanut hyviä tuloksia, joskus haluaisin vain liimata sivut yhteen.

Hudiksi nimeän askartelutavaroiden ostamisen vain ostamisen ilosta, tai sen takia, kun kaikilla muillakin varastot pursuavat toinen toistaan ihanammista tarroista, teipeistä ja muistikirjoista. Myönnän, että syyllistyn yhä tähän, mutta nyt omistusasunnon myötä minun on pitänyt lähteä tarkastelemaan omaa rahankäyttöäni hieman uudelta kantilta. Olen huomannut tuhlaavani aivan liikaa asioihin, jotka ovat kieltämättä älyttömän kauniita, mutta samalla myös asioita, jotka todennäköisesti tulevat pölyttymään kaapissani, koska en raaski käyttää niitä. En aio missään nimessä kieltää itseltäni ostamista, sillä tiedän ettei se toimi omalla kohdallani, mutta haluan herätellä itseäni siihen, tarvitsenko todella tätä tarraa tai kynää.

Tästä pääsemme hutiin numero 2: askartelutavaroiden hilloaminen. En voi olla ainoa, joka on syyllistynyt tähän samaan. Jokin tarra on vain niin kaunis, että sitä ei halua käyttää, tai säästelee sitä ihanaa arkkia johonkin erityiseen hetkeen, jota ei lopulta koskaan tule vastaan. Minulla on lukemattomia tarroja ja teippejä, jotka ovat kohdanneet tämän kohtalon ja nyt haluankin haastaa itseni, että oikeasti hyppäisin tuumasta toimeen ja yrittää käyttää näitä varastoja pois.

Aurinkoista päivää!

– Laura

Nuunan uusi elämä

Tämä kaunis muistikirja toimi alunperin päiväkirjana vuonna 2018. Aloitin tuolloin useamman päiväkirjan, mutta arvatenkin niiden käyttöikä oli kovin lyhyt. Noiden päiväkirjojen päätarkoitus oli saada purkukeino ajatuksille ja hälventää omaa illuusiota siitä, että parantumisen on tapahduttava heti. Voisin tuolle runotytölle sanoa, ettei parantumista voi vauhdittaa eikä uusi päiväkirja nopeuta sitä, jos edellinenkin on vielä aivan kesken. Tuolloin minulla oli suuri tarve aloittaa aina alusta – ikään kuin se olisi vienyt sairauteni mennessään ja näin lyhentänyt parantumisprosessia?

Tämä Nuuna ansaitsee uuden käyttötarkoituksen ja olenkin ottanut talteen tärkeimmät päiväkirjamerkinnät. Melko surutta revin muistikirjan käytetyt 50 sivua pois. Viimeiset sivut noista revityistä, sisälsivät yksittäisiä voimalauseita tai fonttien kokeiluja (kun uusi päiväkirja oli jo aloitettu ja eikä tälle enää muuta käyttöä ollut).

Revittyäni sivut irti, liimasin ensimmäiset sivut yhteen peittääkseni revittyjen sivujen jättämät jäljet. Ensimmäiselle sivulle liimasin niin sanotun kansikuvan ja sisällysluettelon, tai sen tapaisen listauksen, aloitin jo seuraavalle sivulle. Tein saman muistikirjan viimeisille sivuille, kun aiempi Nuunan uudelleen käyttöönottaminen ei ollut onnistunut itseäni miellyttävällä tavalla. Sivuja jäi lopulta karkeasti 100 käytettäväksi ja uskon sen riittävän hyvin tämän, ja miksei tulevankin vuoden, tarpeisiin.

Nuuna sai sisällökseen ”Innostukset ja villitykset 2021” listauksen, jota voin siis mahdollisesti jatkaa seuraavan vuoden listauksilla. Jotta sisältö ei olisi pelkkää listaa ja jäisi muutaman sivun jutuksi, on mukana myös lisätietoa ja käsitteitä avattuina. Tätä kirjoittaessani listalle ovat päätyneet kuun vaiheet sisältäen myös kivet ja kristallit, kasvit hoito-ohjeineen ja tunnusmerkkeineen, vesivärit sekä Harry Potter. Näistä uusimpia villityksiä itselleni ovat kasvit ja vesivärit, kun taas muut ovat olleet innoittajina jo pidemmän aikaa. Viime vuoden keväällä, näihin samoihin aikoihin, kiinnostuin viimeksi kuunkierrosta. Silloinen kuuvihko traveler’s notebookissa ei kuitenkaan saanut sisältöä kantaakseen kuin muutaman aukeaman verran.

Näistä innostuksista suurin on saanut luonnollisesti muistikirjasta eniten tilaa eli kasvit ja niiden hoito-ohjeet. Halusin, että voin lisätä myös uusia kodin kasveja helposti muistikirjaan, joten leikkasin sivuista niin sanotusti puolikkaat. Aion jättää vielä useamman sivun tyhjäksi (ja tulevaisuuden kasvien varalle) ennen vesiväreistä tai Harry Potterista kirjoittamista, jotta oma innostus muistikirjan kanssa työskentelyyn säilyisi mahdollisimman pitkään.

-Terhi