Avainsana: pahvi

Tuunaa tyhjästä – säilytyslaatikko maitopurkista

Oletko huomannut kuinka tukevaa tekoa kartonkiset maito-, jogurtti- ja mehupurkit ovat? Ne on tehty pääasiassa yhdestä kartonkipalasta eli saumakohtia ei juurikaan ole ja liitoskohta on kiinnitetty niin tiiviisti, että minkäänlaista vuotamista ei toivottavasti tapahdu. Erilaisia elintarvikepakkauksia askarteluissa käytettäessä on tärkeää pestä ja kuivata pinnat mahdollisimman huolellisesti, etteivät ne ala haisemaan tai kasvamaan mitään ylimääräistä. Kesäkuun tuunattavana kierrätysmateriaalina inspiroiduinkin kartonkisesta maitopurkista. Tämän postauksen säilytyslaatikkoon tarvitsin yhden maitopurkin, pari sivua sanomalehteä, sakset, siveltimen, vesiliimaseoksen (Eri Keeper) ja alustan, jonka päällä liimailin.

Aluksi valmistelin säilytyslaatikkoon tarvitsemani materiaalit. Pesin ja kuivasin maitopurkin tarkasti ja liimasin kaatoaukon tiukasti kiinni. Leikkasin purkin yhden sivun kokonaan auki ja revin sanomalehdestä noin postimerkin kokoisia palasia. Valitsin sanomalehdestä sivut, joissa oli pelkästään tekstiä, koska halusin säilytyslaatikosta mahdollisimman neutraalin värisen ja kuviollisen.

Valmistelujen jälkeen aloitin liimaamaan sanomalehden palasia leikatun reunan ympäri. Yksi kerros riitti yllättävän hyvin peittämään purkin kuvat ja tekstit. Liimatessa purkin kuviot kuultavat vielä lävitse, mutta sanomalehden ja liiman täysin kuivuttua mitään ei enää näy. Seuraavaksi jatkoin palojen liimaamista purkin sivuihin, kiinnittäen niitä sivuttain, limittäin, lomittain sekalaisessa järjestyksessä. Pyrin liimaamaan palat mahdollisimman kiinni toisiinsa ja vielä siveltimellä levittämään liimakerroksen paperin päälle.

Kaikki purkin ulkopuolen sivut liimattuani halusin päällystää sanomalehden palasilla myös purkin sisuksen. Mahdollisimman huolellisesti liimailin paloja päällekäin, ettei purkin valkoista pintaa jäisi näkyviin. Kartonkipakkauksen päällystämiseen voi käyttää oikeastaan ihan mitä tahansa; sanoma- ja aikakauslehteä, askartelu- ja koristepapereita, servettejä, tapettia, kangasta… Vain mielikuvitus rajana.

Maitopurkista tehtyä säilytyslaatikkoa voi käyttää esimerkiksi kynien tai pöydällä olevien tuunaustarpeiden kuten tarrojen ja teippien säilyttämiseen. Tällainen säilytyslaatikko onkin helppo ja kevyt siirtää paikasta toiseen ja nostaa tarvittaessa kokonaan pois tieltä.

Olisi kiva lukea kartonkipakkausten tuunauskokemuksistasi ja keskustella aiheesta ryhmän puolella. Myös ideoita heinäkuun tuunattavasta materiaalista otan enemmän kuin mielelläni vastaan. Tuunaa tyhjästä on kerran kuukaudessa ilmestyvä blogipostaus, jossa kokeilen askarrella asioita arkisista kotoa löytyvistä kierrätettävistä materiaaleista. Aiemmat kierrätysaskartelupostaukseni löydät täältä.

Terkuin Aliisa

Tuunaa tyhjästä – Aliisan kierrätysaskartelut

Pahvisia pakkauksia löydät kaapeistasi hyvinkin eri kokoisina, värisinä ja paksuisina. Mitä enemmän kiinnität niihin huomiota, sitä enemmän saatat innostua hyödyntämään asioiden pakkauksia erilaisissa projekteissasi. Tuunaa tyhjästä – Aliisan kierrätysaskartelut on kerran kuukaudessa ilmestyvä blogipostaus, jossa kokeilen askarrella asioita tavallisista kotoa löytyvistä kierrätettävistä materiaaleista.

Maaliskuun tuunattavaksi materiaaliksi valikoituikin pahviset teepakkaukset. Nimittäin olen ”sekakäyttäjä”, juon sekä kahvia että teetä. Yleensä aamuisin juon ison mukillisen teetä, päivällä kupin tai kaksi kahvia ja illalla taas teetä. Pahvista pakkausmateriaalia syntyy kotonani lähes itsestään. Nämä teepakkaukset ovat pienehköjä pinta-alaltaan suhteessa esimerkiksi muropakettiin, mutta käytettävää materiaalia riittää vaikka ja mihin.

Aluksi leikkasin auki avaamistani pakkauksista ylimääräiset pahviulokkeet pois. Jäljelle jäi lähes suorakulmion muotoinen kansiksi kaksin kerroin taitettava pala. Vahvistin maalarinteipillä kansien sisäpuolen keskitaitosta. Lyhyen käsittelemisen jälkeen huomasin, että kansipahvi alkoi jo murtumaan, eikä se olisi kestänyt sivujen ompelemalla kiinnittämistä.

Vihkojen sivuiksi valitsin keltaisen kopiopaperin ja ruutupaperin. Mittasin ja leikkasin sivut muutaman millimetrin kansia pienemmiksi, etteivät ne pilkottaisi kansien välistä. Pyöristin myös keltaisten sivujen kulmat. Mittasin erikseen kansien ja sivujen keskikohdat ja määritin mielestäni sopivan etäisyyden rei’ille. Keltasivuisen vihkon ompeleet ovat 4 cm ja ruutuvihkon 5 cm välillä.

Tein merkitsemiini kohtiin etukäteen reiät neulalla. Tällä tavalla koen helpommaksi ommella sivut kiinni kanteen seuraamalla vain valmiina olevia reikiä. Jos sivujen ja kannen paikoillaan pitäminen tuntuu hankalalta apuna voi käyttää klipseja, klemmareita tai pyykkipoikia. Vihkoissani oli vain viisi sivua kaksin kerroin taitettuna, joten en tällä kertaa käyttänyt apuvälineitä.

Lopuksi kiristin langat mahdollisimman tiukalle ja sidoin umpisolmun lankojen liitoskohtaan. Vihkoihin saa kivaa vaihtelua, kun solmukohtaa vaihtelee kansien sisä- ja ulkopuolella tai aloittaa ompelemisen esimerkiksi ylimmästä reiästä. Nämä vihkot tarvitsee laittaa vielä hetkeksi painon alle, koska teepakkauksien taitteet nostavat hieman kansia.

Olen aika tyytyväinen pahvisista teepakkauksista tekemiini vihkoihin. Aina ei tarvitse isoa muistikirjaa pienen projektin tai muiston dokumentoimiseen. Joskus on kiva tehdä pieni ja kevyt vihko kesälomareissulle tai ohut inspiraatiovihko tietylle aiheelle/ ajatukselle. Vihkojen tekeminen on mukavaa ja edullista tekemistä, koska pystyt käyttämään niihin kaikenlaista kotoa löytyvää.

Edellisistä kierrätysaskarteluistani pääset lukemaan täältä ja täältä. Olisi kiva kuulla kierrätyskokemuksistasi ryhmän puolella ja saada mahdollisia ehdotuksia huhtikuun tuunattavasta materiaalista.

Terkuin Aliisa