Avainsana: päiväkirja

Kollaasikirjat käyttöön

Kesällä askartelin itselleni kollaasikirjoja puuropaketista ja koirien lääkelaatikosta. Sivuiksi sidoin vanhan puhelinluettelon keltaisia sivuja. Kaikkihan lähti oikeastaan siitä, että katselin kipeänä ollessani Youtube-videoita hakusanalla ’cluster book’ Tässä postauksessa havainnollistan, kuinka itse käytän kollaasikirjoja.

Paperikollaasit eli clusterit ovat minulle tavallaan valmiiksi askarreltuja koristeita. Niiden kasaamisessa voi hyödyntää kaikkea mahdollista ’silppua’ ja samoin monia sellaisia materiaaleja, joita muutenkin käytän kalenterituunailussani. Kasasin siis aluksi pöydälleni sekalaisen satsin erilaisia materiaaleja.

Sitten vaan asettelemaan ja liimailemaan paperisilppuja, lippulappuja ja tarroja kerroksittain. Tässä vaiheessa vain mielikuvitus on rajana. Voit myös säädellä kollaasien paksuutta ja kokoa vähän sen mukaan, mihin käyttötarkoitukseen niitä teet.

Voit kasata kollaaseja johonkin tiettyyn teemaan tai värimaailmaan liittyen. Itse esimerkiksi ajattelin, että olisi kiva tehdä sarja kollaaseja niin, että siellä olisi aina mukana taustalla nuottipaperia. Olen myös keräillyt saamistani kirjeistä ihania kukka-aiheisia postimerkkejä, jotka myös aion tehdä sarjaksi paperikollaaseja.

Samalla kun teen näitä pieniä paperikollaaseja, minulla on työpöydälläni avoinna iso lastenkirja, jonka sivulle liimailen ristiin rastiin kaikki ylimääräiset silput. Sinne myös voin kokeilla jotain leimaa ennen kuin leimaan varsinaista työtäni tai vastaavasti ’puhdistaa’ leiman painelemalla loput musteet kirjan sivuille. Tänne voin myös liimata washien pätkiä, joita tulee vaikkapa planneria tuunaillessani. Yhden sivun voisin varata myös vaikka ’tarroille, joita ei koskaan tule käytettyä’. Osan sivuista voi tuunailla molemmin puolin, osan vain yhdeltä puolelta. Näin sekin lisää erilaisia käyttömahdollisuuksia muissa projekteissa.

Paperikollaasien tekeminen itsessään on mukavaa ajanvietettä, mutta toki haluan niitä myös käyttää koristeena tuunailuissani. Repäisen vain valitsemani paperikollaasin sivusta irti ja päätän haluanko jättää sitä keltaista pohjasivua mukaan vai en.

Tässä esimerkiksi olen koristellut päiväkirjan sivua washiteipeillä ja liimannut mukaan tekemäni paperikollaasin.

Lastenkirjaan syntyneitä sivuja hyödynnän taustoiksi vaikkapa ATC-kortteihin, tageihin ja kortteihin.

Näin silput, joita voisi myös roskiksi nimittää, saavat vielä uuden käyttötarkoituksen ja asiat, jotka eivät muuten tunnu löytävän paikkaansa tuunailussa, sopivat näihin ’kokoelmiin’ oikein mainiosti. 

Mukavia askarteluhetkiä paperikollaasien ja muiden tuunailujen parissa!
-Sirpa

Kalenteritermistö auki – Memory planning

Memory planning eli muistosuunnittelu on tyylilaji, jonka tarkoituksena on tallentaa se mitä teemme päivittäin ja koota yhteen asiat, jotka haluamme muistaa.

Ideoita suunnitteluun

  • kirjaa ajatuksesi päiväkirjaan
  • laulun sanojen kirjoittaminen muistiin
  • kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen
  • päivän kohokohdan jakaminen
  • opitun asian dokumentointi
  • toisen ”roska” on toisen aarre, kerää aarteita seikkailuistasi
  • kuvien, elokuva- ja konserttilippujen säilöminen
  • ”aivokaappaus” siitä, mikä on sydämessäsi tai mielessäsi juuri nyt
  • tallenna hetkiä, joita et halua unohtaa

Tapoja toteuttaa muistosuunnittelua on yhtä monta, kun on meitä tekijöitäkin. Sinulla voi olla tähän oma erillinen kalenteri tai muistikirja. Voit tehdä muistosuunnittelua myös pääkalenteriisi vain täydentämällä päivien kohdalle toteutuneet asiat. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa tallentaa sinulle tärkeitä muistoja.

Miten memory planning eroaa toiminnallisesta suunnittelusta?

Toiminnallinen suunnittelu on tyypillisesti sitä, että kalenteria käytetään pääasiassa aikataulujen ja asioiden/tehtävien kirjaamiseen ylös, jotta emme unohda niitä. Muistosuunnittelu puolestaan on tapa tallentaa menneitä tapahtua kirjoittamalla ja kuvallisella ilmaisulla. Sen voi ajatella olevan päiväkirjan ja leikekirjan yhdistelmä, vaikka lähtökohtaisesti molemmat ovat erilaisia. Päiväkirja mielletään yleensä hyvin henkilökohtaisten asioiden tallentamiseen, kun taas leikekirja keskittyy enemmän tapahtumalähtöiseen visuaaliseen toteutukseen. Muistosuunnittelu on päivittäistä menneiden asioiden tallentamista, jossa voi olla heijastuksia toiminnallisesti suunnittelusta tai ne voivat olla täysin omat erilliset osionsa.