Puuropaketista kollaasikirjaksi

Eräänä sateisena päivänä selailin YouTubesta ideoita tuunailuihini ja päädyin lopulta katsomaan useampia videoita aiheesta ’cluster book’. Olen tehnyt aiemmin pieniä paperikollaaseja kuittirullan paperisuikaleeseen ja käyttänyt sitten niitä koristeina esimerkiksi päiväkirjassa ja minijournalissa. Joitakin päiviä myöhemmin keittiön työtasolla lojui tyhjinä pikapuurolaatikko sekä koirien madotuslääkerasia ja niistä se idea sitten taas lähti aika vauhdikkaasti liikkeelle.

Papereiden sidonta kansiin oli myös aivan uutta, mutta minulla oli vahva mielikuva ja luottamus prosessiin. Sivujen paperiksi valitsin ensimmäiseen kokeiluuni ikivanhan puhelinluettelon keltaisia sivuja. Tuunailuuni ei kuulu millintarkka mittailu, vaan työskentelyni etenee hyvinkin vauhdikkaasti ja teen luovia ratkaisuja työn edetessä. Kansien koko määräytyi repimieni sivujen puolittamisen jälkeen.

Tein repimistäni sivuista neljä nippua, joihin tein valmiiksi reiät sidontaa varten. Siinä käytin apuna tuollaista suikaletta ja harpin terävää piikkiä.

Sidoin niput ompelemalla ne erilliseen pahvisuikaleeseen, jolloin langat eivät tule näkyviin tuonne kannen selkämykseen. Tämä suikale tulee kätevästi siitä yhdestä sivusta, joka rasiasta alussa leikataan pois. Kavensin sitä vain aavistuksen, jotta mahtuu mukavasti paikoilleen.

Kannet päällystin skräppipapereilla. Tähän jäi vielä opettelemista seuraavaankin kertaan, että kuinka saa kaikki liimaukset siististi ja niin, että paperit eivät tuntuisi kiristävän kannen taitoksia. Sitten vain liimasin ’sidontasuikaleen’ kannen selkämykseen tukevasti kiinni.

Pienempi kirjanen sai sivunsa vanhasta kirjasta ja niille tein myös irrallisen sidontapahvin.

Kansien päällystäminen oli helpompaa pienemmässä koossa, mutta nuo taitoskohdat aiheuttivat edelleen päänvaivaa. Pitänee katsella vielä jokunen YouTube-video!

Lopputulokseen olen kuitenkin ihan tyytyväinen ja voi olla, että tulee katseltua tyhjeneviä rasioita ja laatikoita aivan uusin silmin ennen kuin ne päätyvät saunankiukaan sytykkeiksi.

Ideana tässä kollaasikirjassa on se, että kollaaseja tehdään vain toiselle puolen sivua. Näin sieltä pystyy sitten repäisemään tai leikkaamaan haluamansa kollaasin irti. Mutta se taitaakin sitten olla uuden postauksen aihe.

Aurinkoisia tuunailuhetkiä sinulle, Sirpa