Avainsana: penaali

Tuunaa tyhjästä – penaali jämälangoista

Jos olet sukusi ”sukittaja” ja/ tai sinulla on akuutti ”neuloosi” niin erilaiset ja -pituiset jämälangat ovat sinulle hyvin tuttu juttu. Pieniä ja välillä vähän suurempiakin lankakeriä tuntuu löytyvän milloin mistäkin käsityökassista ja -korista. Neulontakauteni tämän talven osalta alkaa olla laantumaan päin, joten päädyin virkkaamaan pienen penaalin kotoa löytyvistä jämälangoista. Tuunaa tyhjästä on kerran kuukaudessa ilmestyvä blogipostaus, jossa kokeilen askarrella asioita tavallisista kotoa löytyvistä kierrätettävistä materiaaleista. Aiemmat kierrätysaskartelupostaukseni löydät täältä.

Aloitin penaalin virkkaamalla neljäkymmentäyksi (41) ketjusilmukkaa, jonka jälkeen jatkoin virkkaamista tasossa kiinteillä silmukoilla kerros kerrallaan. Käytin ensimmäisenä jämälankana valmiiksi väriä vaihtavaa villalankaa, koska hahmottelin sen jäävän penaalin näkyvimmällle puolelle. Edellisen langan loppusenteillä tein vain umpisolmun lankojen päillä ja jatkoin virkkaamista. Tässä vaiheessa päätin kummalle puolelle kaikki solmut tulevat, koska siitä tulisi penaalin sisäpuoli, joka jää piiloon. Seuraavaksi virkattavat langat valitsin ensimmäisen värikkään villalangan värijärjestystä hieman mukaillen.

Penaali alkoi saavuttaa toivomani korkeuden. Laskeskelin noin kolmenkymmenen kerroksen riittävän tähän 13cm kokoiseen palaan. Halusin tehdä pienen penaalin, joka kulkee helposti esimerkiksi kalenterin mukana ja siihen mahtuu muutama kynä. Virkkaamista voi jatkaa ihan kuinka paljon itse haluaa penaalin koon olevan. Seuraavaksi oli napinläven vuoro. Virkkasin kerroksen puoleen väliin ja tein neljä ketjusilmukkaa, jotka kiinnitin neljän silmukan päähän, että tähän syntyi lenkki. Virkkasin kerroksen loppuun ja vielä toisen kerroksen, että napinlävestä tuli sopivan jämäkkä. Penaalin kiinnitys voi olla melkein mikä tahansa tarranauhasta, vetoketjuun tai neppareihin. Päädyin nappiin helpouden, mutta myös pienen koristeen saamiseksi penaaliin.

Sitten olikin jo penaalin kokoamisen aika. Päätin, etten katkaise oranssia villalankaa vaan virkkaan sen mahdollisimman yhtenäisesti puolelta toiselle, tällä tavalla muodostaen tasaisen reunan koko penaalin ympäri. Jatkoin siitä kulmasta, johon olin jäänyt napinläven vahvistuskerroksen jälkeen. Virkkasin reunaa pitkin penaalin ”pohjaan” asti, jossa käännyin ja virkkasin sivun kiinni. Jatkoin penaalin etureunaa pitkin virkaten vielä auki olevaan sivuun. Tein samalla tavalla kuin edellä; ensin reunaa pitkin ”pohjalle” saakka, jonka jälkeen penaalin sivun virkaten yhdistämällä. Virkkasin reunan ylös asti ja päättelin katkaisemalla langan lyhyemmäksi ja vetämällä sen silmukasta.

Käänsin penaalin ympäri, että virkatut sivusaumat jäivät sisäpuolelle. Löysin nappipurkistani vihreän napinläpeen riittävän suuren muovinapin, jonka kiinnitin villalangalla muutamalla pistolla penaalin keskikohtaan. Löysin nauhapussistani sopivan mittaisen kuminauhanpätkän, jonka pujotin neulan avulla penaalin sisäpuolelta taakse ja takaisin sisäpuolelle, jonka solmin lenkiksi. Kuminauhan avulla penaalin voi pujottaa esimerkiksi muistikirjan ympärille, että se kulkee mukavasti matkassa mukana.

Olen iloinen jämälangoista tekemääni värikkääseen penaaliin. Villalankoja jäi käyttämättä vielä toisenkin penaalin virkkaamiseen verran. Pieni penaali tuli valmiiksi yllättävän nopeasti, kun se virkattiin tasona. Jälkiviisautena ja jatkojalostusajatuksena kolmekymmentäyksi aloitusketjusilmukkaa olisi todennäköisesti riittänyt pisimmälle kynälle, mutta ainakin nyt penaalin pituus riittää myös esim. viivoittimelle.

Jääkö sinulle jämälankoja neulomis- ja virkkausprojekteistasi? Oletko käyttänyt jämälankoja tuunauksissasi? Olisi kiva lukea kokemuksistasi ja keskustella aiheesta ryhmän puolella. Myös ehdotuksia toukokuun tuunattavasta materiaalista otan enemmän kuin mielelläni vastaan.

Terkuin Aliisa

Kaikki on tahmeaa ja lemuaa

Postauksessa mainittu tahmea traveler`s notebook on ostettu kaupallisessa yhteistyössä Klemmarikellarista

Pirteää alkuviikkoa kaikille, mitä teille kuuluu? Olisi kiva kuulla teidän kaikkien kuulumisia, sillä tällä hetkellä tuntuu että lillun täysin oman arkeni vietävissä. Rehellisesti on jotenkin todella irtonainen olo, vaikka samalla tunnen vahvasti olevani juuri siellä missä pitääkin. Viihdyn töissäni, vaikka nyt onkin erinäisistä syistä ollut aikamoista emotionaalista vuoristorataa. Olen oppinut paljon omasta jaksamisestani, löytänyt itseni jollain tasolla uudestaan ja oikeastaan ehkä tärkeimpänä: saanut uuden ystävän. Tämähän ei siis mitenkään liity Kalenterimaniaan, mutta halusin silti kertoa.

Mutta jos menen nyt vihdoin siihen asiaan tai aiheeseen, eli kalentereihin. Kalenteri ja penaali kulkevat minulla mukanani töissä ja ovat aiheuttaneet parin työkaverin osalta kiinnostuneita kysymyksiä. Minullahan on käytössäni standard-kokoinen traveler`s notebook jota oikeasti tykkään esitellä. Se on simppelin ja siistin näköinen, mutta kätkee sisäänsä kaikenlaista. Nyt myös Teho-juomaa. Nimittäin juuri tänä aamuna, samana päivänä siis kun kirjoitan, hajosi laukkuuni Teho-juomatölkki. En voi käsittää miten tuo jumalten juoma kääntyi minua vastaan, mutta niin vain kävi. Ja voin kertoa, että se tähmärä litku, niin paljon kuin sitä juotuna rakastankin, on varsin kettumainen siivottava nahkalaukusta. Ja kalenterin kansista, puhumattakaan kangaslompakosta ja kankaisesta penaalista. Tai niistä maskeista joita kannan mukanani. H U O H.

Oikeasti tämä onnettomuus ei suuremmin harmittanut minua, oikeastaan se nauratti. Koska se on juuri sellainen asia mitä minulle tapahtuu. Syy hajoamiselle oli nimittäin virkkuukoukku. Niinpä, tiedän että jokainen siellä ruudun toisella puolen joka oikeasti tuntee minut, kohottaa nyt kulmiaan. MITÄ, VIRKKUUKOUKKU? Mutta kyllä vain, olen tässä syysalkajaispuhteikseni opetellut virkkaamaan. Teen tossuja. Ja sitten aion tehdä uuden aluevaltauksen ja yrittää kutoa kirjoneulesukat. Ja ehkä jotain kalentereihin liittyvää! Uusi ystäväni nimittäin opetteli myös virkkaamaan ja hän teki penaalin! Ja se vasta nätti penaali onkin.

Mitä minulle siis kuuluu? Tähmärää ja lemuavaista. Toivottavasti teillä on ollut rauhallisempi viikon aloitus.

-Mira