Avainsana: personal

Kalenterini juuri nyt – Milja

Saanen esitellä – tässä on James.

James on keltainen personal-kokoinen Webster’s Pagesin Color Crush -planner, ja tämänhetkinen paras kaverini. Sen lisäksi, että tapaan personifioida elottomia objektejani esimerkiksi nimeämällä niitä, on minulla tapana myös roudata kalenteriani aikalailla jokapäiväisesti kaikkialle. On siis erittäin tärkeää, että viihdyn matkakumppanini kanssa, joten uuden kalenterin valinta on aina ollut tosi tärkeä tehtävä. James on kuitenkin osoittautunut lyhyen yhdessäolomme aikana hyväksi kullanvärisen Williamin seuraajaksi, ja pirteä väri lämmittää sielutonta mieltäni päivittäin.

Koristelutapani on säilynyt runsaana, ja suosin yhä ilmaisprinttejä, tarroja sekä washeja ”kaikki tai ei mitään” -asenteella. Itse koristeluprosessi – josta löytyy mm. livevideoita Facebook-ryhmästä ja tämä YouTube-video – on mulla hyvin pitkä prosessi, sillä tuppaan ajattelemaan koristeluiden paikkaa enemmän kuin muita tekemisiäni. Mikäli käyttäisin yhtä paljon aivokapasiteettia muihin elämäni osa-alueisiin, olisin jo varmasti maalmanvaltias.

Viikkoaukeamaltani löytyy aina jonkinlainen yhtenevä teema, joka ei kuitenkaan toistu enää seuraavilla sivuilla. Jotkut teema-aiheet, kuten lempisarjat, -kirjat ja -elokuvat, tekevät paluun useasti, mutta pyrin toteuttamaan nekin aina eritavoin. Tämän lisäksi haluan, että toistuvat aiheet eivät ole liian lähellä toisiaan, eikä esimerkiksi saman kuun sisällä nähdä samaa aihetta.

Tahdon myös, että jokainen viikkoaukeama erottuu huomattavalla tavalla sitä ympäröivistä sivuista, jolloin värien kanssa kikkailu astuu kehiin. Esimerkiksi yläpuolen kuvan yllä näkyvä punaruskein, maallisemmin sävyin koristeltu aukeama on edeltänyt tätä viimeisempää hopeaa, kylmäsävyistä aukeamaa. Näin saan kontrastin hyppäämään nopeasti maksimiin. Värien lisäksi esimerkiksi foilattujen teippien käytöllä saan haluamaani vaihtelua helposti – pyrin käyttämään vaihtelevasti kuparia, hopeaa ja kultaa foilia, joiden kanssa sävymaailman ja lämpötilan saa helposti määriteltyä. Värien lisäksi mulle on erittäin tärkeää, että aukeama on jollain tapaa myös keskenään tasapainossa – foilia ja glitteriä yhtälailla kummallakin puolella, tarpeeksi tummia ja kirkkaita sävyjä molemmin puolin, sopivasti isoja kuvia, pienempiä tarroja, vapaata tilaa, ja niin edelleen. Tämän kaiken ajatustoiminnan vuoksi kalenteriaukeaman teko on minulle pidempi prosessi, sillä jokaisella tarralla sekä teipillä ja niiden paikalla on minulle tarkkaan määritelty merkitys.

Kalenteristani löytyy myös erilaisia itsetekemiäni välilehtiä, ja koristeena kantamani Priman kynä. En käytä kyseistä kynää kirjoittamiseen, sillä teen merkinnät pelkästään mustalla Micronilla tai Mujilla, mutta sen kulta-musta väriteema sopii hyvin kalenteriini mukaan. Tarpeellinen tavara omistaa, tiedän.

Ajattelin testata ottaa Jamesin kanssa testikäyttöön myös kuukausiaukeamat, joita en ole koskaan osannut aiemmin käyttää. Mikäli en kuitenkaan lämpeä taaskaan niille, liimaan ne itselleni tuttuun tapaan yhteen, tai nakkaan klemmarin pitämään niitä poissa tieltä. Jostain syystä kuitenkin haluan pitää ne osana kalenteriani, vaikka en niitä käyttäisikään. Toistan tässä siis samaa logiikkaa, kuin kynäni kanssa. Ehkä keksin kuukausiaukeamien myötä käyttötarkoituksen leimoille tässä samalla, ken tietää.

 

Toivottavasti teistä oli mukava tavata ystäväni James!

Aiemmin tähän haasteketjukekoon washinsa ja tarransa ovat kantaneet Mira R. sekä Piia.

 

– Milja

Päiväkirjan kirjoittaminen rutiiniksi

Onko siellä muita, joilta löytyy lipaston laatikoista useita kesken jääneitä päiväkirjoja? Täältä nimittäin löytyy niitä päiväkirjoja – ainakin parisenkymmentä! Ihailen ihmisiä, jotka saavat pidettyä kirjoittamisensa rutiinina. Ja nimenomaan pitkäaikaisesti! Jokaisen aloitetun päiväkirjan kohdalla olen visusti päättänyt, että aion kirjoittaa joka ilta, tai vähintään aina viikonloppuisin. Ennätykseni rutiinin ylläpidossa taitaa olla kaksi kuukautta..

Jälleen vuodenvaihteen kieppeillä kalenteriajatusten lisäksi mietin, pitäisikö kalenterin rinnalle aloittaa päiväkirjaa. En saanut oikein ideaa toteutuksesta, joka olisi tuntunut tarpeeksi inspiroivalta, joten ajatus jäi. KUNNES. Kunnes Chic Companylle rantautui myyntiin uusimmat Heidi Swappit, ja vooooi pojat miten meikäläinen rakastui! En ole vielä kertaakaan aiemmin lämmennyt personal-koolle kalentereissa, mutta nyt nöyrryin koon edessä, sillä glitterpinkit kannet olivat vain jotain aivan liian vastustamatonta. ❤

Kun pyörittelin uutta kaunokaista käsissäni ja lueskelin viikkoaukeamilla olevia quoteja, iski ahaa-elämys. Tottakai tästä tulisi nyt päiväkirja! Se tuntui hyvältä ajatukselta heti sen päähän juolahdettua.

– kannet ovat kauniit – check!

– kannet ovat kivan tuntuiset silitellä – check!

– välilehdet, värimaailma (PINKKIÄ) ja sisältö kokonaisuudessaan miellyttää silmää – check!

Kalenteri siis tuntuu sekä ulko- että sisäpuolelta luokseenkutsuvalta, minkä luulisi edistävän kirjoittamisen rutinoitumista. Ainakin alkuhuumassa kalenteri on saanut paljon silittelyä osakseen, enkä usko silittelyn kivuuden kovin dramaattisesti vähenevän.

Takaraivossa kalvaa silti pieni epäilys siitä, että mitä jos innostus kuitenkin pääsee jälleen lopahtamaan. Pahan päivän ja motivaatiokadon varalle päätinkin listata kirjoittamaan inspiroivia asioita, syitä kirjoittaa, ja vinkkejä kirjoittamisen pitämiseen mielekkäänä!

❤ Päiväkirjan kirjoittaminen on terapeuttista! Sinne voi vuodattaa paha oloa tai purkaa ärsytystä ilman, että se haittaa tai loukkaa ketään muuta – turvallista siis kaikille osapuolille.

❤ Kirjoittaessa asioita ylös saattaa saada mitä parhaimpia ahaa-elämyksiä. Vähän kuin antoisissa keskusteluissakin, voi kirjoittaessakin käydä niin, että vasta asiaa ulostuodessa saattaa tajuta jotain uutta. Joskus jopa itsestään ja omista arvoistaan tai tunteistaan. Itsetutkiskelun välineenä päiväkirja on siis mainio väline!

❤ Muistoihin palaaminen. Jos kirjoittaa ylös ihania tapahtuneita asioita, kauniita ajatuksia tapahtuista ja ihmisistä, on tuollaisiin kirjoituksiin ihanaa palata! Toisaalta myös vaikeiden asioiden käsittelyn lukeminen jälkikäteen saattaa antaa perspektiiviä ja opettaa omalla tavallaan.

❤ Älä kirjoita väkisin tietyllä tavalla. Tästä mun pitäisi itse ottaa koppi, sillä tapaan asettaa ehkä hieman liian korkealentoisia tavoitteita kirjoittamiselle. Jos kynään tarttuessa väsyttää ja päässä liikkuu lähinnä silmät, ei ole pakko vuodattaa juuri silloin paperille sielun syvimpiä tuntemuksia kaunokielellä. On ihan ok kirjoittaa vaikka vain, että oli kiva työpäivä, iltaruoaksi oli makaronilaatikkoa ja koira söi taas ärsyttävästi kengännauhoja. Tai että ”tyhmä päivä”.

❤ Visuaalisuus! Pyri tekemään kirjoittamisesta kivaa myös silmille. Personoi vanhan vihkon kannet, valitse lemppariväriset kalenterinkannet, lisää sivuille tarroja.. Ja ennenkaikkea – anna itsesi toteuttaa päiväkirjaasi juuri sinulle sopivalla tavalla! Päiväkirja on yksi henkilökohtaisimpia asioita, mitä keksin. Sen suhteen ei pitäisi olla paineita siitä miltä sen ”pitäisi” näyttää, vaan tehdä juuri itseään varten.

❤ Älä lannistu. Vaikka kirjoittamiseen tulisi pitkäkin tauko, älä lyö hanskoja tiskiin. Tauko voi olla juuri sitä – tauko. Ei loppu!

Itse aion tehdä tästä todella överin päiväkirjapläjäyksen. Varsinkin nyt, kun Swappille uutena ominaisuutena tässä kalenterissa on kuusi rengasta, esimerkiksi valmiita shakereita meinasin metsästää tämän väliin tuomaan iloa ja toivottavasti inspiraatiota! Koru on vielä hakusessa, en nimittäin osaa päättää tahtoisinko tähän palleron vai tekisikö kenties itse jonkin killuttimen..

♡, Inka

Pssst, Kalenterimanian YouTube-kanavalle on maanantaina tullut video, jolla näkyy kuinka Mirppu on ottanut käyttöön saman kalenterin!