Avainsana: traveler`s company

Onnistumiset – Mira

**kuvissa esiintyvä traveler`s notebook on saatu Urban Kit Supplylta

Itse tykkään kovasti pohdiskelevista haasteista, on parasta kun joutuu oikeasti istumaan alas ja miettimään asioita. Välillä se voi olla ahdistavaakin, mutta suurimmaksi osaksi koen sen tavallaan, noh valaisevana. Tämän kertaisena aiheena on onnistumiset, tämä aiheutti yllättävän paljon keskustelua ylläpidossa. Itsensä kehuminen on monille vaikeaa, omien onnistumisten pohdinta vielä vaikeampaa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että vaikka meillä kaikilla on välillä raskasta, on siellä kaiken alla varmasti niitä hyviäkin asioita.

Oma onnistumiseni on positiivisen vireen säilyttäminen. Myönnän minäkin, että varsinkin korona-aika on ollut raskasta, varsinaista suossa tarpomista. Unettomia öitä, väsyneitä päiviä. On tullut itkettyä itkut jos toisetkin. On todellakin tullut mietittyä, että loppuuko tämä ikinä? Tapahtumia peruttu, ystäviä oltu näkemättä, on lukkiuduttu kotiin, eristäydytty kaikesta ja katsottu tiedotustilaisuuksia pala kurkussa. Mutta silti, kaiken senkin alta olen aina kaivanut jonkin hyvän asian.

Ei se aina ole ollut helppoa, ei todellakaan. Ja tiedostan äärettömän hyvin, että esimerkiksi mielenterveysongelmat voivat tuoda tähän oman haasteensa. Enkä todellakaan väitä, että kaikkien pitäisi aina olla Naantalin aurinkoja, aina pitäisi jaksaa hymyillä tai uskoa parempaan huomiseen. Koska ei tarvitse. On täysin ok romahtaa, on täysin ok tarvita tukea ja apua, on täysin ok myöntää ettei jaksa. Näinä hetkinä toivon, että minä voin olla läheisilleni ja kyllä, myös maniaperheelle se olkapää johon nojata.

En ihan muuten vaan pyydä teitä kertomaan kolmea positiivista asiaa, haluan että te pysähdytte edes hetkeksi. Sillä ei ole merkitystä, onko se asia se, että sinä pääsit sängystä ulos, keitit kahvit ja kävit suihkussa. Se on ihan yhtä hyvä kuin se, että saattaa jonkin työprojektin loppuun, käy juoksemassa kymmenen kilometriä ja ompelee lapselle vaatekaapillisen vaatteita. Meillä on jokaisella omat haasteemme ja toivon, että jokainen löytää niitä hyviä asioita itsensä ylittämisestä, ei muiden odotusten saavuttamisesta. Sillä on merkitystä, mitä sinä ajattelet itse itsestäsi. Ei sillä, mitä muut ajattelevat.

Sama pätee kalenteriharrastukseen. Me teemme jokainen tätä itsellemme, jos et nyt juuri jaksa, niin älä tee. On myös ihan yhtä ok tehdä jo ensi vuoden kalenteria. Kukaan ei tuomitse.

-Mira

Esittelyssä – Traveler`s company Notebook (standard)

**postauksessa esitelty tuote on saatu yhteistyössä Urban Kit Supplyn kanssa

Uskoisin, että kaikilla kalenteriharrastajilla on The Kalenteri, josta unelmoidaan, mutta joka tuntuu syystä tai toisesta saavuttamattomalta. Minulla näitä on ollut kaksi. Kate Spaden rengasplanner, sekä Traveler`s Companyn traveler`s notebook. Joten, kun jälkimmäiseen tarjoutui yhteistyö loppuvuodesta 2021 tartuin siihen enemmän, kuin hanakasti. Eli heti alkuun, iso iso kiitos Urban Kit Supplylle, joka tietämättään toteutti tässä yhden unelman.

Sitten itse asiaan. Sain itse valita kannet ja parit vihot, sekä yhden lisähärpäkkeen. Kansiksi valikoitui kaikkien (ehkä myös itseni) yllätykseksi siniset kannet. Tähän löytyy itseasiassa syy. Olen aina rakastanut palavasti merta, se on kiehtonut minua loputtomien syvyyksien ja siellä piilottelevien asioiden takia. Kannen väristä tuli heti mieleen syvä meri. Toisekseen se toi jostain syystä minulle mieleen avaruuden. Kannet ovat nahkaa, meinasin aluksi sanoa, että pehmeää sellaista, mutta oikeastaan nämä ovat jotain pehmeän ja kovan välimaastosta. Rakastan ajatusta siitä, että aikojen saatossa kansista voi nähdä seikkailuni. Ne mukautuvat, saavat osumaa ja ovat kerta kaikkiaan täydelliset, uniikit. Koko on minulle tuttu standard (valmistajan termillä regular), passport olisi toki mahdollisuus myös, mutta koska haluan panostaa tänä vuonna tekemiseen ja erityisesti kirjoittamiseen, tiedän ettei passinkokoinen tila riitä sille.

Muistan kun ihan ensimmäisiä kertoja kuulin tn:stä (traveler`s notebookin lyhenne harrastajien keskuudessa) ja se tuntui ajatuksena oudolta, mutta kiehtovalta. Näin itseni reppu selässä, keskellä metsää, tn kädessäni, jonka välissä pursuilee karttoja ja polaroid-kuvia seikkailuistani. Totuus on toki hieman erilainen, tn kulkee kyllä retkilläni tätä nykyään mukana, mutta edelleenkään en omista yhden yhtä karttaa. Ja Instaxin kuvat ovat niin kalliita, että aika tarkkaan harkitsen, otanko kuvan vaiko en. Noh, onneksi tn:stä on paljon muuhunkin, kuin matkailijan parhaaksi ystäväksi. Minulla se kulkee mukana läpi arjen.

Ensimmäiseksi vihoksi valitsin tietenkin perinteisen kalenterivihon. Itselleni tyypilliseen tapaan nappasin vaakapäivät ja muistiinpanotilaa toiselle sivulle. Muistiinpanotilaa olen käyttänyt mm muistojen keräämiseen, budjetin tekemiseen, sekä päivittäisten korttien ylös kirjaamiseen. Tiedän, että monet rakentavat niihin kollaaseja ja jos pandemia joskus hellittää ja pääsen viemään tyttäreni raidematkalle Berliiniin, luulen että itsekin hyödynnän sivun jonkinlaiseen muistokollaasiin. Hetkellisesti muuten pohdin pystypäiviä, mutta totesin ettei nyt kuitenkaan heittäydytä villeiksi! Yksi ongelma kalenteriharrastukseni kanssa on ollut, että päivät töissä ovat olleet sen verran kuluttavia, ettei ole ollut aikaa ja energiaa tehdä mitään. Siksi arvelin, että turha hypätä tuntemattomaan vaan pitäydytään tutussa ja turvallisessa, jotta on mahdollisuus saada edes jotain aikaan!

Toiseksi vihoksi valikoin ruudullisen vihon. Tämän siksi, että olen äärettömän huono kirjoittamaan suoraan ilman mitään viivoja, mutta en pidä viivallisista vihoista. Kalenterivihon muistiinpanotila on myös ruudutettu, joten se tarjosi yhtenäisen jatkumon. Ruutuvihosta tuli kirjavihkoni, sillä kirjoittamisen lisäksi haluan tänä vuonna panostaa toiseen rakkaaseen harrastukseeni, eli lukemiseen. Meillä on kaveriporukan lukuhaaste, päivittäin pitää lukea viisitoista minuuttia ja koko vuoden tavoite on kaksitoista kirjaa. Ystäväni ovat hyvin erilaisia lukijoita, osa ahmii kirjan päivässä, osa lukee samaa kirjaa hitaasti mutta varmasti. Uskon kuitenkin, että kirja kuukaudessa on hyvä tavoite ja minusta on ihanaa, kun lähes kaikki sitoutuivat tähän.

Lisähärpäkkeeksi valikoin klipsin, sanoin että Urban Kit Supplyn ihmiset saavat itse valita, minkä minulle laittavat ja olen vallan tyytyväinen tähän klassikkoon. Klipsillä saa kalenterin väliin tarvittavat paperit, mutta se on myös äärettömän kätevä kuvia ottaessa, sillä täydet kannet eivät aina halua pysyä itsestään auki. Klipsi on jämäkkä ja suhteellisen painava, pidän siitä miltä se tuntuu kämmenellä.