Avainsana: unelmakartta

Unelmakarttakirja

Kirjoitin aiemmin papereiden värjäämisestä teellä ja kahvilla. Moni jäi varmaan ihmettelemään, mitä niillä värjätyillä papereilla sitten voi tehdä. Paperit päätyivät sidottavaksi kirjaan, josta toteutin unelmakarttakirjan. Vinkkejä kirjansidontaan en valitettavasti voi antaa, sillä se on ammattisalaisuus, mutta käydään tässä postauksessa läpi mikä on unelmakarttakirja ja miten sitä kannattaa lähteä täyttämään.

Monelle unelmakartta voi olla jo tuttu käsite ja monet ovatkin niitä askarrelleet. Unelmakartan tekoa voi lähestyä varaamalla paljon aikakauslehtiä ja mainoksia, sakset ja liimaa. Luonto-, naistenlehdet ja harrastusaiheiset lehdet ovat tähän parhaita. Myös ilmaisjakelulehdet ovat täynnä kivoja kuvia. Kirpputorilta saa edullisesti aikakauslehtiä. 

Heti ensialkuun ajattelin, että minulla ei ole mitään haaveita, sillä olen jo toteuttanut kaikkein rakkaimmat haaveeni. Olin saanut jo lapsen ja olin nähnyt suosikkiartistini Christina Aguileran livenä. Muiden tarpeet huomioon ottavalle voi omien haaveiden ja toiveiden miettiminen olla vaikeaa. Helpointa on, kun ottaa aikakauslehden käteen ja alkaa selaamaan.

Kannattaa leikata talteen kaikki sellaiset kuvat ja tekstit mistä vaan tulee hyvälle mielelle. Sen ei tarvitse liittyä mihinkään tiettyyn unelmaan. Kaikki mikä on ilo silmälle kelpaa. Leikattuani kuvia aloin huomata niitä katselemalla, että minullahan onkin valtavasti unelmia. Ajattelin, että eihän tämä valtava määrä kauniita kuvia mahdu yhteen unelmakarttaan, joten päädyin tekemään unelmakarttakirjaa, johon mahtuisi useampi aukeama. 

Voin sanoa, että unelmakartan teko on erittäin terapeuttista, ja se auttaa tavoitteiden luomisessa. Sen avulla löytyy asioita, joista ei ehkä aiemmin tiennyt haaveilevansa tai jotka ovat pysyneet syvällä alitajunnassa. Lehtileikkeiden liimaaminen kirjaan konkretisoi hyvin unelmat ja antaa luvan unelmoida.

Huomasin, miten paljon olen tukahduttanut unelmiani, ja elämästä oli kadonnut toiveikkuus. Askarreltuani huomasin miten paljon minulla on vielä edessä päin asioita joita odottaa tapahtuvaksi ja toteutettavaksi. Vielä joku päivä haluan kokea kuumailmapallolennon. Toiveissa olisi mm. myös perheenlisäystä, metsäretkiä, mökkeilyä ja sup-lautailua. Ehkäpä joskus uskaltaudun yksin määmatkalle retriittiin. Voi olla, että lehtiä selatessa tulee eteen vielä uusia unelmia, joista minulla ei vielä ole harmainta tai minkään muunkaan väristä aavistusta. 

Jenessa

Unelmakartan avulla kohti unelmia

Moni on varmasti kuullut unelmakartasta tai jopa tehnyt sellaisen. Kyseessä on suosittu työkalu unelmoimiseen, se auttaa visualisoimaan haaveita ja tekee niistä konkreettisia. On tutkittu, että tavoitteisiin on helpompi päästä kun niitä kirjoittaa ylös. Unelmakartasta voisi ajatella, että se on aarrekartta omiin haaveisiin. Itse olen tehnyt näitä useita, Kalenterimanian Facebook-ryhmästä löytyy myös unelmakartta-live.

Unelmakarttaa voi toteuttaa monella tapaa, se voi olla vaikka lista kirjoitettuja asioita. Kaikista tehokkain tapa on kuitenkin visualisoida haaveita kuvien kautta. Kuvien kautta mieli alkaa työskentelemään kohti unelmia, ja sitä kautta unelmia tulee toteutettua.

Perinteistä unelmakarttaa varten tarvitset ison paperin tai kartonkia, lehtileikkeitä, sakset, liimaa ja kynän. Unelmia voi miettiä joko etukäteen tai lehtiä selatessa leikata kuvia mitkä puhuttelee. Suosittelen jälkimmäistä, liikaa pohtimalla voi jäädä jotain alitajunnasta huomaamatta.

Kun olet löytänyt sopivia kuvia, on aika sommitella niitä paperille. Kuvien yhteyteen voi kirjoittaa myös tekstiä, jos haluaa aukaista kuvien ajatusta enemmän. Unelmakarttaa voi myös koristella esimerkiksi koristepapereilla, washiteipeillä tai tarroilla.

Kun unelmakartta on valmis, se kannattaa sijoittaa sellaiseen paikkaan mistä sen näkee päivittäin. Silloin unelmat pysyvät koko ajan mielessä, ja alitajunta alkaa työskentelemään haaveiden eteen. Unelmakarttaa kannattaa aika ajoin päivittää unelmien toteutuessa. Vanhoista kartoista jää myös ihana muisto katsella myöhemmin.

Ihanaa unelmointia kaikille!

-Laura