Avainsana: valokuva-albumi

Bind it all -kirjan sitominen

Heips Maniaperhe! Tänään olisi tarkoitus näyttää, miten minä (vieraileva tähti S) teen Bind it all- kirjoja. Olen ostanut tämän Zutterin laitteen vajaa kymmenen vuotta sitten jostakin suomalaisesta nettikaupasta (olen omistanut laitteen jo niin kauan, etten muista tarkalleen mistä.)

En ole nähnyt BIA-laitetta uutena myytävän enää missään, mutta käytettynä tulee välillä kyllä vastaan. Ja käytetynkin voi aivan hyvin ostaa, tuotteella on elinikäinen takuu (jonkin osan rikkoutuessa yhteyttä tosin täytyy ottaa suoraan valmistajaan.) Olen nähnyt konetta myös vuokrattavan ainakin Kuinoma-sivustolla. Kierteitä myy edelleen ainakin Klemmarikellari. Youtubesta löytyy aiheesta monta videota, mutta minä esittelen nyt kuvamuodossa, miten minä kirjat teen.

Aloitetaanpa siis! Esimerkkikirjan teen nyt kokoon A5. Ensin tarvitaan kansipahvit. Paksumpaa pahvia löytyy ainakin askarteluliikkeistä, jotka myyvät kirjansidontapahveja. Jos haluat päällystää sivut kuviopaperilla, tukipahvi ei saa olla liian paksu. Itse saan 1,5 mm paksuista pahvia mieheni työpaikalta kierrätystavarana.

Leikkaan oikean kokoiset kannet ihan vaan saksilla piirrettyäni ensin A5-paperin avulla ääriviivat pahviin.

Seuraavaksi valitsen paperit, joilla haluan kannet päällystää. Lisäksi tarvitaan kansien sisäpuolelle kartonkipala peittämään saumat. Valitsin etu- ja takakanteen erilaiset paperit sekä kansien sisäsivuille mustaa kartonkia.  Paperi, jolla haluat kannet päällystää, saa olla joka reunaltaan vähintään pari senttiä leveämpi kuin kansipahvi. Käytän usein A4-kokoisia papereita A5- kokoisten kansien päällystämiseen.

Kansipahvit teippaan kaksipuoleisella teipillä päällyspaperin keskelle. Kaksipuoleinen teippi on luottotuotteeni kirjojen tekemisessä, sillä se on siistiä, nopeaa ja suttuja tulee vähemmän kuin vaikka puikkoliimalla.

Tämän jälkeen kansipaperin pitkät sivut ja päädyt teipataan kansien sisäpuolelle reunoistaan kiinni. Pitkällä sivulla riittää, että kaksipuoleista teippiä laittaa pitkän pätkän paperin yläreunaan. Teippaan aina ensin pitkät sivut ja viimeiseksi päätysivut.

Taitan päätyjen kulmia hiukan sisäänpäin. Jos kulmista tulee kovin paksut, ohennan niitä leikkaamalla siivun paperia ensin pois. Päätyihin laitan kaksi riviä teippiä. Näin kulmista tulee nätit ja siistit.

En tietenkään halua harmaan kansipahvi näkyvän, kun avaan kirjan, joten kiinnitän kannen sisäpuolelle hieman kansia pienemmän palan kartonkia. Tässä kannattaa laittaa teippiä suht. tarkkaan joka reunaan ja kulmasta kulmaan, jotta sisäpuolen kartonki ei ala käytössä repsottamaan.

Tadaa! Kannet ovat valmiit ja heti jatkojalostusvalmiit kaksipuoleisen teipin ansiosta. Jos käyttäisin liimaa, pitäisi odottaa, että liima on varmasti kuivunut. Tämä siksi, ettei BIA-laitteeseen joudu lävistettäessä liimaa.

Sitten valitsemaan sisäsivuja. Tässä voi sitten päästää mielikuvituksensa valloilleen, sillä sisäsivuiksi voi laittaa lähes tulkoon mitä vain! Tulostinpaperia, vesiväripaperia, kartonkia, teepaketin pahvipakkauksen, kierrätyspahvia, laminoituja sivuja, kirjekuoria, postikortteja, skräppipapereita… You name it! Teen paljon A5-kokoisia kirjoja valkoisilla sisäsivuilla, ja ainakin Suomalaisesta Kirjakaupasta saa A5-kokoisia vesivärilehtiöitä, jotka ovat suht. edullisia ja oikein passeleita tähän tarkoitukseen. Niistä on lisäksi helppo irrottaa sivut irrallisiksi ilman, että paperi repeytyy.

Kun ollaan valittu sivut, niin sitten alkaakin lävistyshommat ja päästään itse Bind it all -laitteen kimppuun. Sekä sivujen lävistäminen että kierteiden kiinnittäminen hoituu yhdellä laitteella. Helppoa ja kivaa!

Lävistäminen aloitetaan niin, että lävistettävän sivun yläreuna asetetaan vaakatasossa koneen keskellä olevan raon oikeaan reunaan ja kahva painetaan alas. Jos sivuja on liikaa tai lävistettävä kohde liian paksu, niin voimaa saa käyttää ihan kunnolla. Lävistän itse yleensä paperin paksuudesta riippuen maksimissaan 5 sivua kerrallaan ja välttelen liian paksuja kansia. On joskus käynyt niinkin, että hienot kannet ovat jääneet käyttämättä, kun eivät ole mahtuneet koneen lävistysrakoon. Olen merkannut itselleni muutaman vaalean apuviivan koneeseen, sillä teen usein samankokoisia kirjoja ja näin tiedän aina, mistä kohtaa lävistäminen kannattaa aloittaa kansia tai sisäsivuja lävistettäessä. Kannet pakkaavat usein olemaan hiukan sisäsivuja isommat, kun kansien päällystäminen lisää kansien kokoa. Välillä teen kansista tahallaan millin tai pari sisäsivuja isommat.

Kun eka lävistys on tehty, kiepautetaankin paperi niin päin, että lävistyskolot tulevat raon toiseen reunaan. Reunassa sijaitsee lävistystä helpottava pikkuinen apuri eli tuollainen musta väkänen, johon lävistetty paperi asetetaan. Näin lävistysrivistä tulee tasaisesti jatkuva jono. Hirveän vaikeaa selittää pelkästään kirjoittaen, mutta käytännössä homma on siis hyvin helppoa ja loogista. 

Lävistysvinkki tässä välissä: Kun lävistää esimerkiksi kirjekuoria tai postikortteja, lävistys kannattaa aloittaa asettamalla lävistettävä asia koneeseen niin, että yksi reuna on kahden lävistävän leikkuuterän välissä tai juuri lävistävän leikkuuterän kohdalla. Tällöin paperi, postikortti tai kirjekuori varmasti asettuu kierteisiin hyvin. Itse kun ainakin tykkään usein laittaa tällaisia muita sivuja pienempiä lisäyksiä juurikin kirjan keskelle enkä esim. yläreunaan. Aina voi myös hullutella ja laittaa erikokoisia sivuja ihan miten sattuu kirjan väliin.

Kun kaikki sivut ja kannet on lävistetty (muista pinota lävistetyt sivut aina samaan järjestykseen, esim. niin että yläreuna on varmasti kaikissa sivuissa samaan suuntaan), tasaa sivut reunoistaan nättiin pinoon. Alimmaksi pöydälle laitetaan takakansi, sitten etukansi (oikeat puolet vastakkain, olethan varmasti siis lävistänyt oikeat reunat? Tarkista!) ja sitten sivut niin, että sivujen oikea puoli on kohti etukantta. Eli sivut ovat nyt edessäsi niin kuin olisit taittanut kirjasta takakannen selkämyksensä yli etukantta vasten ja lukisit kirjaa lopusta alkuun päin.

Sitten otetaan rivi kierteitä, mitataan oikean kokoinen pätkä (eli lasketaan niiden lävistysreikien määrä) ja napsaistaan pienillä sivuleikkureilla kierteet oikeasta kohtaa poikki.  Kierteitä on olemassa montaa eri kokoa, mutta Klemmarikellari ainakin myy tällä hetkellä vain 1 ¼ -, ½- ja ¾-tuuman kierteitä. Yhdessä paketissa on aina kuusi kierrepätkää ja yhdestä kierteestä pystyy tekemään ainakin kaksi kirjaa, useammankin jos et laita kirjan koko reunaan kierteitä, vaan esimerkiksi vain kaksi pienempää pätkää ylä- ja alareunaan.

Itse käytän eniten 1” ja ¾ ” kierteitä, joten olen niitä aina vähän hamstrannut varastoon, kun olen huomannut niitä jossain myynnissä.  

Aseta kirja pöydän reunalle niin, että lävistetty reuna on hiukan pöydänreunan ulkopuolella. Näin sinun ei tarvitse nostaa kirjaa ja saat pujotettua kierteet lävistetyistä koloista pitämällä tasaisesti kaksin käsin kierteistä kiinni. 

Varmista vielä riiputtamalla ja heiluttelemalla, että kaikki sivut ovat varmasti kierteissä. 

Sitten tarvitaan taas Bind it all -laitetta. Oikealla mittaläpyskällä mitataan kierteiden kokoa vastaava väli laitteen etuosaan.

Kirja asetetaan laitteeseen niin, että kierteet ovat tasaisesti avonaisesta reunastaan vasten laitteen pohjapintaa ja sitten painetaan kahva varovasti alas, jolloin kierteet sulkeutuvat. Samalla lailla käsitellään koko kierre, kunnes kirja on valmis. 

Kierteiden pitäisi olla päädystä katsottuna kauniin pyöreän muotoiset. Joskus käy vahinkoja ja kierteet menevät vinksin vonksin. En vielä ole keksinyt, miten mokatut kierteet saisi väännettyä aloitusasentoon niin, että ne voisi uudelleenkäyttää. Eli parit kierteet ovat minullakin päätyneet metallinkeräykseen.

Ja tässä syy, miksi etukansi laitettiin ladontavaiheessa takakannen alle. Kierteiden sauma jää tällöin kirjan viimeisen sivun ja takakannen väliin ja kirjaa on helpompi availla ja käsitellä. Uusi kirja on aluksi hiukan jäykkä avautumaan, mutta ajan myötä kirjan käyttömukavuus paranee.

Aika ihailla valmista kirjaa! 

Kannet voi toki koristella jo ennen lävistämistä, mutta itse jätän sen mielelläni viimeiseksi. Mitähän kivaa tällä kertaa keksisi tälle kirjalle?

No millaisia kaikenlaisia kirjoja voi sitten tehdä? Tässä vain oma mielikuvitus on rajana! Olen itse tehnyt kirjoja paljon lahjaksi, yksinkertaisimmillaan perus muistikirjoja. Olen myös tehnyt jonkin verran kummitytölle ja tuttavien lapsille värityskirjoja. Olen etsinyt netistä sopivia kuvia ja tulostanut kuvat mahdollisimman paksulle tulostuspaperille (suosin 160 grammaista mattapintaista tulostuspaperia, olen todennut sen olevan parasta sekä puuväreille että tusseille.) Seuraavaksi aion tulostaa reseptejä, joita olen koneelleni kerännyt, ja tehdä A5- kokoisen keittokirjan. 

Olen tehnyt myös albumin polaroid-kuville sekä muistokirjan, johon kerään reissuista pieniä muistoja, kuten postikortteja. Lisäksi kirjoitan muutaman sanan kulloisestakin reissusta. 

Olen tehnyt lisäksi pari taidekirjaa, jotka odottavat vielä oikeaa käyttökohdetta (ovat odottaneet jo hyvän tovin, kierteet ovat saaneet vähän osumaa ja vääntyneetkin jo varastossa, hups!)

Kierteistä pakkaa jäämään yli pieniä pätkiä, mutta pienetkin kierteet voi käyttää kirjan sitomiseen.

Suosikkini on kuitenkin (kuka yllättyy) oman kalenterin tekeminen alusta loppuun. Ensimmäistä tekemääni BIA-kalenteria en nyt tähän hätään löytänyt, mutta tässä vuoden 2018 kalenterit. Toiseen kokeilin tehdä laminoidut kannet (toimii!) ja toisessa on tavallisella tyylilläni tehdyt kannet. Näihin olen rakkaudella tehnyt jokaiselle kuukaudelle omat kansilehdet ja kuukausiaukeamat. Kuukausien väliset sivut ovat blankot eli olen tuunannut kalentereita samalla tyylillä eteenpäin kuin bujoakin tuunataan. 

Tässäpä tämä Bind it all -postaus! Homma hoituu itseltäni jo niin rutiinilla, että luultavasti moni asia jäi epähuomiossa kertomatta. Eli kyselkää ihmeessä, kerron mielelläni lisää ja vastailen kommenteissa.

Hauskoja askarteluhetkiä kaikille!
-S-

Askartelua joka joulukuu: December Daily

Vuodesta 2011 lähtien olen joka vuosi askarrellut December Daily -minialbumin. Siis minkä? Nimikin sen kertoo: December Daily on minialbumiaskartelijoiden ja skräppäystä harrastavien joukossa varsin yleinen termi, kun vuosi alkaa lähennellä loppuaan. Kyseessä on siis pieni valokuva-albumi, johon kootaan erilaisia muistoja, kuvia ja fiiliksiä 24-25 päivän ajalta joulukuun alusta alkaen. Vähän niin kuin askartelijan joulukalenteri siis.

Itse aloitan joulualbumin askartelun jo hyvissä ajoin ennen joulukuuta, sillä minialbumi ei ihan hetkessä synny. Sisältöä se alkaa sen sijaan saada vasta 1.12. kun alan kirjata sivuille päivän fiiliksiä, liimata kuvia ja lippulappuja tai vaikka piirrellä. Päivittäin ei välttämättä ehdi; joskus päädyn kirjoittelemaan ja kuvittamaan sivuja vasta joulun jälkeen ja joskus muutama päivä saattaa jäädä väliinkin. Joka päivälle pyrin kuitenkin jotain saamaan, vaikka sitten syödyn joulukonvehdin käärepaperin tai langanpätkän kutomastani sukasta.

December Dailystahan voi jokainen tehdä omanlaisensa. Välttämättä ei tarvitse tehdä kokonaista albumia alusta lähtien itse, vaan voi esimerkiksi hyödyntää joulualbumin tekoon valmiita vihkoja, mappikansioita, muovitaskullisia albumeja tai vanhoja kirjoja. Vain mielikuvitus on rajana!

Mitä December Dailyyn?
– Säätiedotus
– Joulun paras biisilista
– Joulupöydän menu
– Kirje joulupukille (tai kuten itse teen, tulevaisuuden minälle)
– Joulukuun fiiliksiä
– Valokuvia päivien varrelta
– Saatuja joulukortteja
– Saamattomia joulukortteja eli ne, joita et raaskinut jättää kauppaan
– Joululempparit: kirjat, leffat, biisit, herkut, ruoat, asiat, koristeet
– Joulukuun to do -lista
– Lippuja, kuitteja, lappuja, post ittejä, omia tai lasten piiroksia, lehtileikkeitä
– Joulun toivelista

Parasta on selailla albumeja jälkeenpäin. En askartele pelkästään December Dailyja, vaan minialbumeja vaihtelevilla teemoilla ja aiheilla on kertynyt vuosien harrastelun aikana jo runsaasti. December Daily on kuitenkin vuosittainen perinne, ja vaikka nyt yksinkertaisilta ja jokapäiväisiltä tuntuvat asiat tuntuu joskus tyhmältä kirjata albumiin, viidenkin vuoden päästä albumin selaileminen nostaa muistoja ihanasti mieleen. Vaikka joskus olen varma, että tämän joulun play listini on ainakin ihan sama kuin joka joulu, kas kummaa, jo edellisjoulun musiikkikatsaus onkin ollut ihan toisenlainen! Ja jos ei mikään muu joulussa muutu, niin yksi asia on ihan vissi: uusia joulukonvehteja tulee ihan joka vuosi. Ilman yhtä uutta konvehtikäärepaperia ei tule December Dailya!

-Milla
(Instagram: @miharuusart )