Avainsana: viikkoaukeama

DIY – Syksyn lehdet tarroiksi

Viime viikon blogitekstissä esittelin muutaman tavan tehdä syksyn lehtiä kalenteriin. Tänään näytän, miten omista piirroksista voi tehdä tarroja koneella. Yksi viime viikon tekniikoista oli piirtää ensin lehden ääriviivat ja sitten piirtää lehti loppuun mallista. Tuolla tekniikalla tekemistäni piirroksista päätin tehdä tarroja. Tarrat on ensin muokattu tietokoneella, sitten tulostettu tarrapaperille ja lopulta leikattu tarrapaperista irti. Leikkaamiseen käytin Gyro-Cut -työkalua, mutta saksillakin sama olisi onnistunut. Gyro-Cut -paperiveitsen etu on se, että sillä pystyy leikkaamaan kiss cut -menetelmällä, eli niin, että taustapaperi ei leikkaannu, ainoastaan tarrapaperi. Olen kuitenkin vielä melko harjaantumaton Gyro-Cutin käytössä ja painan terää liikaa, joten minulla molemmat paperit leikkaantuvat. Heidin Korttipajan Heidi esittelee leikkurin käyttöä ja tarrojen tekoa tällä Kalenterimanian YouTube-videolla.

Omapiirtämät teokset voi siirtää helposti tietokoneelle skannerilla. Toinen vaihtoehto on ottaa valokuvat ja siirtää teokset sitä kautta muokattaviksi. Koska skannerimme juuri sopivasti kadotti verkkoyhteyden, päädyin jälkimmäiseen tapaan. Kuvan on hyvä olla mahdollisimman läheltä otettu, mutta kuitenkin tarkka. Riittävä valo on valokuvaamisessa tärkeää, silloin myös kuvien muokkaaminen onnistuu parhaiten. Koneella kuitenkin pystyy säätämään valkotasapainoa ja kirkkautta sekä kontrastia jälkikäteenkin.

Kuva siirretään johonkin kuvaeditoriin muokattavaksi. Itse käytän Gimpiä, mutta hyviä ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia on lukuisia, maksullisista tunnetuimpia taitavat olla Adoben ohjelmistot. Ensimmäiseksi kuva kannattaa rajata lähelle piirretyn lehden kokoa. Sen jälkeen kirkkautta ja kontrastia voi säätää. Jos kuva on otettu hämärässä, siinä voi olla sinisyyttä, joten se voi olla hyvä muuttaa mustavalkoiseksi ennen säätöjä. Itse säädin vain kontrastia tällä kertaa, sillä halusin saada mustan värin mahdollisimman mustaksi ja valkoisen täysin valkoiseksi.

Kuvan voi jättää tällaiseksi ja liittää esimerkiksi Wordiin, jonka avulla voi tehdä tarrasettejä, kuten tässä videossa, ja muita kalenteriin tulostettavia juttuja. Jos kuitenkin haluaa tehdä kuvalle jotakin ekstraa, esimerkiksi saada siitä mustaa ääriviivaa lukuunottamatta läpinäkyvän, sekin onnistuu. Ensin kuva määritetään läpinäkyväksi, jolloin kuva näyttää täysin samalta, mutta on kuin lasin päälle maalattu, joten sen voi pyyhkiä pois.

Tämän jälkeen valkoisen osuuden voi pyyhkiä pois. Gimpissä läpinäkyvyyttä osoittamaan ilmestyy harmaa shakkilautakuvio. Jottei pyyhkimistä tarvitse tehdä täysin manuaalisesti, voi käyttää sumea valinta -työkalua (fuzzy selection tool), joka valitsee kuvasta haluamasi yhteinäisen alueen värin perusteella. Kun esimerkiksi painaa hiiren vasemmalla painikkeella lehden ulkopuolella olevaa valkoista aluetta ja sen jälkeen delete-nappia, poistuu kaikki valkoinen lehden ulkopuolelta. Lehtisuonien väliin jäävät alueet täytyy valita ja poistaa erikseen.

Joskus kuvaan voi jäädä valkoisia tai lähes valkoisia kohtia, jotka täytyy poistaa erikseen, esimerkiksi pyyhekumi-työkalulla. Kuvaan oli minulla myös eksynyt yksi kiemurteleva lehtisuoni, jonka poistin valintatyökalun avulla. Kun kaikki valkoiset alueet on poistettu, voi kuvan tallentaa sellaisenaan ja liittää vaikkapa samaiseen Word-tiedostoon. Yleensä käytän kuitenkin vielä sivellin-työkalua, jolla väritän kaikki valkoiseksi tai haaleaksi jääneet alueet täysin mustiksi. Gimpillä tulee siveltimen tilana olla ’arvo’ (overlay), jotta kuvan päälle piirtäminen onnistuu. Kuva tulee tallentaa png-muodossa, jotta sen läpinäkyvyys säilyy.

Valmiin kuvan voi siirtää Wordiin muiden tavoin. Erona on nyt se, että kuvassa ei ole valkoisia suorakaiteenmuotoisia reunoja, jotka estäisivät asettelua toisten kuvien lähelle. Allaolevista kuvista ensimmäisessä on yritetty näyttää, miten kuvat peittävät toisiaan tavallisina jpg-kuvina, joissa ei siis ole läpinäkyvyyttä. Toisessa kuvassa on esimerkki siitä, miten kuvia voi järjestellä. Wordissa kannattaa kuvien asetteluksi valita ’Tekstin päällä’ tai ’Tekstin alla’ riippuen vähän siitä, haluaako lisätä kuviin myös vaikkapa tekstiä. Myös värittäminen onnistuu sekä koneella että käsin. Alla on myös kyhäelmä, jonka tein ihan vaan huvin vuoksi, jotta näette vähän, mitä kaikkea kuvanmuokkaustyökaluilla pystyykään tekemään!

Ihanaa syksyä kaikille ja nautinnollisia hetkiä kalentereiden parissa!

– Sini

Esittelyssä – Doodle (Ajasto)

Mikä on sinulle varma syksyn merkki? Minun syksyni alkaa siitä, kun uudet vuosikalenterit saapuvat kauppoihin myyntiin ja nyt eletään taas sitä aikaa. Ajasto lähetti minulle tutustuttavaksi A5-kokoisen Doodle 2019 vuosikalenterin ja tämä postaus on tehty yhteistyössä heidän kanssaan.

Halusin kunnioittaa kalenterin rouheaa ulkonäköä, joten nappasin kalenterin mukaani ja lähdin sen kanssa luontoon ottamaan kuvat tähän postaukseen. Doodle on ollut minulle vieras sisällöltään, sillä olen vierastanut kalenterin pahvikantta niin paljon, etten ole koskaan tutustunut Doodlen vuosikalentereiden sisältöön. Lisäksi olen suhtautunut epäilevästi siihen, että pysyykö kalenteri, ja erityisesti sen pahvikannet ehjänä mukana menossa. Tästä syystä oli erityisen jännittävää avata kalenteri ja tutustua sen sivuihin. Ensimmäiseksi huomioni kiinnittyi kalenterin paksuihin, puhtaanvalkoisiin sivuihin, sekä viikkoaukeamien punaiseen ja mustaan tekstiin. Kuukaudet ja viikonpäivät ovat sunnuntaita ja pyhiä lukuun ottamatta mustat. Sunnuntait ja pyhäpäivät puolestaan punaiset. Viikko ja viikonnumero ovat punaista tekstiä. Kontrasti on todella vaikuttava.

Kalenterin alussa on kahdella aukeamalla vuosisuunnitelma vuodelle 2019, ja samaan tapaan kalenterin lopusta löytyy vuosisuunnitelma vuodelle 2020. Vuosisuunnitelma on selkeä ja helppolukuinen. Kaikki sunnuntait ja pyhäpäivät on merkitty vuosisuunnitelmaan punaisella. Itse yhdistän Ajaston kalentereihin juuri vuosisuunnitelmasivut sekä nimipäiväluettelon, johon palataan vielä myöhemmin tässä postauksessa.

Joka kuukauden alussa on kuukausinäkymä, jossa näkyy reunassa myös sekä edellisen että seuraavan kuukauden kuukaudet pienenä. Päiväkohtaiset laatikot ovat kooltaan 3,7 x 3,7 cm, eli kirjoitustilaa löytyy hyvin. Kaikki kuukausinäkymän ulkopuolelle jäävä tila on helposti hyödynnettävissä muistiinpanojen kirjoittamista varten ja itse tykkään, kun kuukausinäkymän ylälaidassa on sekä tyhjää että viivoitettua tilaa omille merkinnöille.

Kalenteri alkaa tämän vuoden jouluaatosta, eli 24. joulukuuta 2018 ja päättyy 5. tammikuuta 2020.

Uutta minulle on arkipäivien jako kolmeen osaan; aamuun, iltapäivään ja iltaan. Nämä tekstit on kirjoitettu punaisella värillä, jota aluksi vierastin, mutta nopeasti silmä tottui siihen. Ja nyt tykkään todella kovasti väriyhdistelmästä. Minulle on tärkeää tietää kenen nimipäivä kulloinkin on, samoin kuin liputuspäivät. Ajaston kalentereissa nämä on merkitty. Lisäksi löytyvät myös kuunkierron vaiheet. Viikkoaukeaman alaosassa on muutama rivi muistiinpanotilaa. Oikeanpuoleisella sivulla muistiinpanotila on jaettu kahteen osaan, ja sitä voi helposti hyödyntää taulukon lailla. Lisää plussaa saa aukeaman alalaidassa oleva kuluvan kuukauden kuukausinäkymä.

Kalenterin lopusta löytyy seuraavan vuoden vuosisuunnitelman jälkeen liputuspäivät Suomessa vuonna 2019 sekä nimipäiväluettelo. En ole missään kalenterissa nähnyt aikaisemmin nimipäiviä merkittynä yhteen ja samaan listaan, vaan yleensä nimipäivät on aina jaettu naisten nimiin ja miesten nimiin. Tässä kalenterissa ne kuitenkin on yhdistetty. Pieni asia, mutta todella hauska. Hieno uudistus Ajastolta! Kalenterin lopusta löytyy vielä runsaasti muistiinpanotilaa raidoitettuina aukeamina, millimetripaperina sekä tyhjinä sivuina.

Kalenterin selkämys on tehty todella hyvin, eikä siinä ole jälkeäkään sen taittumisesta, kun kalenteri on avattuna.

Käy myös katsomassa Kalenterimanian Facebook-ryhmästä löytyvä esittelyvideo Doodlesta.

 

Kiitos vielä yhteistyöstä Ajasto!

 

-Piia-