Rakas perjantaipäiväkirja,
Kun tämä teksti julkaistaan, on jo maaliskuu. Minulle se tarkoittaa sitä, että on virallisesti kevät. Täytyy sanoa, että on sitä jo odotettukin. Talvi on ollut monilta osin ihana, mutta myös todella raskas. Etenkin alkuvuosi on kaikkine työkiireineen ja muine arjen haasteineen tuntunut kestävän ikuisuuden. Välillä on tuntunut siltä, että tähänhän tukehtuu. Samaan aikaan on kuitenkin lohduttanut tieto siitä, että tämä, kuten kaikki muutkin ajanjaksot elämässä, menee kyllä ohi.
Toivotankin kevään avosylin vastaan. Menee vielä hetki ennen kuin kaikki lumet ovat kunnolla sulaneet ja voidaan olla varmoja siitä, että uutta ei enää tule. Rakastan kuitenkin sitä, miten päivä päivältä voi nähdä enemmän ja enemmän kevään merkkejä heräilevässä luonnossa. Samaan aikaan päivä päivältä huomaa, miten omakin mieli piristyy samaa tahtia valon määrän lisääntymisen kanssa.
Minulla ei ole mitään erityisiä odotuksia tai suunnitelmia kevään varalle, mutta uskon ja toivon, että arki tasoittuu vähitellen. Töissä kiireet tuskin loppuvat, mutta kun oma mieli on virkeämpi, on myös enemmän sietokykyä jaksaa kiireiden ja stressin keskellä. On myös ihanaa, että voi taas pikkuhiljaa alkaa nauttia ulkoilusta enemmän, kun ei tarvitse joka askeleella pelätä kaatuvansa tai kastuvansa ihan läpimäräksi. Se tuo mukavaa vastapainoa työpäiville.
Toivon myös, että alkuvuoden sairastelut ja urheiluvammat alkaisivat nyt olla takana päin ja voisin taas keskittyä tekemään asioita, joita rakastan. Harrastukset ovat itselleni niin suuri voimavara arjessa, että huomaan olevani aivan kuin eri ihminen, jos en pääse toteuttamaan itseäni. Erityisesti liikunnan puute heijastuu suoraan omaan mielialaan ja yhdessä työntäyteisten viikkojen kanssa se on kyllä aivan takuuvarma kombo saada mieli matalaksi. Niinpä olenkin nyt ollut äärimmäisen onnellinen siitä, että olkapäävamman jälkeen olen uskaltanut vähitellen taas palata treenien pariin. Varovasti täytyy yhä ottaa ja kärsivällisyyttä tarvitaan, mutta uskon vakaasti, että kyllä tämä tästä. Aikamoinen klisee, joka kuitenkin aika usein pitää paikkansa: Kaikki kyllä järjestyy.
Mukavaa alkanutta kevättä ja ihanaa naistenpäivää!
-Carita