Searching for "sapluuna"

Lauran Art Journal matka – gellipainantaa

Postauksessa näkyvä Dingbats Pro -muistikirja on saatu Vihkokaupalta.
Gellilevy ja akryylitela on ostettu Suomen Taidetarvikkeelta.

Dina Wakley Median Fierce -leimasinsetti ja käytetty sapluuna ostettu Heidin Korttipajalta.

Hei ja tervetuloa mukaani, kun kokeilen ensimmäistä kertaa gellipainantaa. (Okei, Roihuvuoren miitissä pääsin hieman sotkemaan, mutta en laske sitä.) Pääsin käymään syyskuun lopulla paikan päällä Suomen Taidetarvikkeessa ja päätin toteuttaa samalla pitkään haaveilulistallani olevan gellilevyn (gel plate) hankkimisen, sillä oma Instagramini on viime aikoina ollut todella täynnä toinen toistaan upeampia gellipainantatekniikoita. Suosituksesta ostin myös normaalin kumisen telan sijaan akryylisen telan (omani on Speedball 4″ acrylic roller), koska olen kuullut kuinka hankala kumista telaa on akryylimaaleista puhdistaa. Ja nyt ensimmäisen käyttökerran jälkeen en voi kuin suositella tätä kyseistä rolleria kaikille!

Ei muuta kuin tuumasta toimeen! Väriä voi levittää telan lisäksi myös siveltimellä tai töpöttämällä, mutta päätin tällä kertaa mennä ”klassisen” kautta. Laitoin muutaman pisaran kutakin väriä levylle ja lähdin levittelemään sitä telalla. Ainoa miinuspuoli tässä vaiheessa oli se, että tela piti todella kovaa vikisevää ääntä (puolisoni tuli kysymään, pitääkö sitä jotenkin öljytä). Mutta se on todella pieni paha siihen verrattuna, kuinka helppo tela oli maalista puhdistaa!

Seuraavaksi painoin vielä märän maalin päälle sapluunan ja levitin maalia telalla siihen päälle. Näin jälkikäteen ajatellen, olisi pitänyt antaa joko maalin kuivaa pidempää tai vain painaa sapluuna märälle maalille, mutta ei enää levittää telalla uutta päälle. Kun märkään maaliin painaa sapluunan taikka jonkin muun materiaalin, tarttuu märkä maali siihen ja kuvio tulee jo sitä kautta!

Seuraavana muistin sentään antaa maalien kuivua kunnolla! Multitaskaaminen gellilevyn kanssa touhutessa voisi toimia: maalin kuivuessa voi vaikka koristella kalenteria tai siivota jo aiheutettuja sotkuja. Jotta koko levylle painettu grafiikka nousee ylös, viimeisenä lisätään vielä ohuelti kerros maalia, joka nappaa kaikki muut kerrokset mukaansa. Valitsin tähän hieman keltaista ja oranssia, jotka kuitenkin sekoittuivat toisiinsa enemmän kuin oli aluksi tarkoitus

Helpointa kuvan keskittämisen kanssa olisi varmasti ollut se, että painaa irtonaisen paperin levyn päälle, mutta pois se minusta! Joten Lauran kokeilevassa askartelunurkassa painettiin muistikirja suoraan levylle. Keskellehän tuo ei mennyt sitten lainkaan, mutta otin isona erävoittona sen, että kaikki maalikerrokset lähtivät mukaan ja aikaansaatu kuva oli oikeasti hieno! Gellipainannanssa parasta onkin se, ettei koskaan tarkalleen tiedä, mitä sieltä paperille nousee.

Koska tuo grafiikka oli yläreunassa, nappasin Dina Wakley Median Fierce -leimasinsetin, jolla täyttelin hieman tyhjää tilaa. Musteena käytin Versa Fine Clairia värissä Nocturne.

Ja tällainen siitä lopulta tuli! Pakko sanoa, että nyt innostuin. Pitää vielä lukita ostohousut hetkeksi jalkaan, koska lähdin heti haaveilemaan myös pyöreästä levystä ja ehkä myös hieman isommasta kuin tämä 5 in x 7 in eli about kokoa B6 (muistikirja on puolestaan B5).

Tuttuun tapaan voit lukaista sarjan aiemmat osat täältä. Inspiroivia tuunailuhetkiä sinulle ja ryhmässä nähdään!

– Laura S.

Missä tuunaan – Inka

MAINOS kuvissa näkyvä Project 365 saatu Ajastolta.

Helou helou helou! Nyt meneillään olevassa haastepostaus-sarjassa kurkitaan, millaisissa tiloissa ylläpidon tyypit tuunailevat. Ajattelin itse että tästä saan varmasti hyvän motivaation työpisteen raivaamiselle ja siivoamiselle, niin pääsee esittelemään sitten oikein nättiä järjestystä! Noh, kuvat puhukoon puolestaan tämän toteuttamisen onnistumisen suhteen…

Niin – ei tullut lavastettua jämptiä järjestystä, vaan tuli kasojen rakentajille vertaistuki-kuvia! Pöydän ja lipaston etureunat toki ovat mukavasti näkyvissä, mutta sekin johtuu rehellisyyden nimissä pääosin talouden taaperosta. Mikäli etureunalla jotain mukavaa olisi näkösällä, löytyisi se pian lattialta. Tai pyykkikorista. Tai eteisestä kenkien sekaan jemmattuna.

Työpöytä itsessään on niin täynnä kaikenmaailman silppua ja nippelinappeleita, etten ole 100% varma mitä kaikkea keoista löytyykään. Sen sijaan pienen valkean lipaston sisukset ovat järjestyksessä, kiitos lapsen uteliaisuutta rajoittavan kenkälusikka-patenttiratkaisun. Vetolaatikot ovat syöneet sisäänsä säilöön washit, kimalleliimat, die cutsit, isommat liimat ja kaksipuoliteippien varaston. Lipaston päälitasolla on laatikossa tarrat ja tarrakirjat, tai ainakin ne tarrat jotka eivät ole levinneet pitkin pöytää. Ideana on ollu pitää tässä pikkulaatikostossa pöydän vieressä usein tarvittavia tykötarpeita, kätevästi käden ulottuvilla.

Korkeammasta turkoosista lipastosta taas löytyy hieman harvemmin käytettyjä asioita: maalit, musteet, sapluunat, paperit & paperikot, nauhoja, korttipohjia ja kirjekuoria. Tälle lipastolle en ole vielä keksinyt pitävää lukitusratkaisua taaperon tutkimista hillitäkseni, kenties liimaan tämän vielä jesarilla joku kaunis päivä kokonaan lukkoon!

Pöydällä itsessään KUULUISI olla paikat kynätelineelle, kori aktiivisimmin käytössä oleville kamppeille ja pienempi korilaatikko pikkusälälle. Pöytätason alla olevassa vetolaatikossa on koti klipsuille, eniten käytetyille liimoille, kaksipuoliteipille ja muutamille muilla usein käytetyille pikkutavaroille.

Roskakori-asia on vielä ratkaisematta, ja sillä selitän nyt pöydälle kynätelineen juureen kertynyttä roskakasaa… Aiemmin työpisteeni oli nykyisessä makuuhuoneessamme, mutta huonejärjestyksen vaihtuessa muutin hieman pakon edestä olohuoneeseen. Tuntuu etten oikein saa asioita vieläkään asettumaan halutulla tavalla uuteen pisteeseen, vaikka onhan tässä useita kuukausia jo pulattu. Mutta kyllä se siitä, kyllä se siitä!

Karkkipaperi joka on matkalla joidenkin kansien väliin muistoksi, täysi mini art journal, uusi ihana Project 365, lehtileikkeitä, paperisilppua – muunmuassa niistä on mun työpiste just nyt tehty!

-Inka