Huh huh, mistähän sitä aloittaisi. Uusi haastepostaussarjamme käsittelee siis plannerointityyliä ja sen kehittymistä. Mikä onni, että olen sotkeutunut tähän Suomen kalenteriskeneen ihan mafian tasolle asti, sillä ilman tätä sivustoa ja ryhmää juuri mitään tekeleitäni ei olisi tallessa tai niiden kaivaminen esiin veisi liikaa aikaa ja voimavaroja.
Olen siis aloittanut virallisena kalenterimanialaisena vuoden 2017 alussa. Silloin kuvittelin kovasti, että olen isojen kalenterien ihminen ja aloittelinkin monta A5-kokoista kalenteria. Suurin osa jäi aina kesken, enkä loppuenlopuksi pitänyt kovin paljon suurista aukeamista, niiden tuunaamisesta tai lopullisista tuunauksista.
Vaikka monesti näkee tuolla maailmalla upeita kalentereita ja kansia, olen oikeastaan vähän hämmentynyt; suosikkikalenteri ovat kuin ovatkin aina olleet kotimaisen Ajaston tekemiä; Ark, Designote ja tänäpäivänä Note Mini. Muumit, hempeät värit, positiiviset/tsemppaavat lauseet ja työpäivien erottelu vapaapäivistä ovat olleet kantavia teemoja jo ihan alkuajoista lähtien. Sen sijaan kalenterin koko on mennyt pienempään ja pysynytkin siinä. Huomaan myös, että koko tämän kuuden vuoden ajan olen toivonut olevani organisoitu ja järjestyksessä, tai ainakin itse huomaan, että olen sitä kovasti yrittänyt. Keskenjätetyistä muistikirjoista ja kalentereista tosin huomaa, että pyristely ei ole tuottanut niin suurta tulosta, kuin olisin toivonut.
Jotta voi palata hyväksi todettuun, aina silloin tällöin olen kokeillut eloani TN:n kanssa, rengasplannerilla, kovakantisella A5-koon päiväämättömällä kalenterilla ja niin edelleen.
Kuitenkin olen tuntunut aina palaavan pikkiriikkiseen. Ja se tuntuu minusta hyvältä. Olen harjaantunut tekemään just sitä mitä itseäni huvittaa.
Aiotko säkin tehdä just niinkun sua huvittaa?
Terkuin, Suvi
p.s. Ennen minua, Janita ja Carita kertoivat jo kalenterimatkastaan
Kaikki minua vähänkin tuntevat tietävät, että minulla riittää plannereita pienen kylän tarpeisiin. Jokin aika sitten mietin, mitä käyttöä voisin keksiä personal-kokoiselle rengasplannerilleni – se on aivan liian suuri mukana kannettavaksi, enkä ole niin kiireinen, että saisin sen sivut täytettyä menoillani, mutta poiskaan en halunnut sitä heittää tai myydä pois. Ratkaisu ongelmaani: reference binder. En ole keksinyt sille mitään hyvää suomenkielistä nimeä, joten käytän siitä sanaa ”aivot” tai ”pitkäkestoinen muisti”.
Mikä sitten on tämä pitkäkestoinen muisti? Esimerkiksi The Order Expert –sivustolta löytyy hyviä vinkkejä aivojen koostamiseen. Yksinkertaistettuna kyseessä on kansio tai muistikirja, johon kootaan asioita, joita tarvitaan pitkän ajankin kuluttua, mutta ei usein. Aivojen pariin ei tarvitse palata joka päivä, eikä välttämättä edes joka viikko, mutta se on valmiina muistuttamaan ja jakamaan tietoa, kun sitä tarvitaan.
Aivoihin sopii talletettavaksi kaikki sellainen informaatio, jonka koet itsellesi tärkeäksi ja johon joko joudut tai haluat palata pitkienkin aikojen kuluttua. Tällaista tietoa voivat olla esimerkiksi terveystiedot, auton huoltoon liittyvät asiat, erilaiset listat, ohjeet ja vinkit. Miksipä ei aivoihin voisi tallettaa myös tärkeimpiä otoksia käyttöohjeista tai vaikkapa rakkaimpia kirjeitä ystäviltäkin. Tärkeintä on, että tieto on talletettu yhteen, helposti saatavilla olevaan ja muokattavaan paikkaan, ja että se säilyy.
Aivot voivat olla niin asiapitoiset tai koristeelliset kuin haluat. Jos olet funktionaalisuuden ystävä, riittää sinulle kenties pelkkä paperi ja kynä. Toisaalta, jos haluat mieluiten palata kauniiden ja koristeellisten sivujen pariin, mikään ei estä sinua koristelemasta omia aivojasi kaikilla saatavilla olevilla tarroilla ja washiteipeillä – vain taivas on rajana.
Se, mikä kannattaa kuitenkin miettiä huolellisesti, on aivoihin talletettava informaatio. Esimerkiksi to do –listoja sinne ei välttämättä kannata laittaa, sillä tuskin haluat viiden vuoden päästä katsoa, että sinun on pitänyt ostaa maitoa kaupasta ja siivota kissanhiekkalaatikko marraskuussa 2023. Sen sijaan esimerkiksi pysyvät siivouslistat, kuten kevätsiivous ja joulusiivous, kannattaa tallettaa aivoihin, mikäli niitä haluaa käyttää useammin kuin kerran. Voit tallettaa aivoihin myös tietoja, joiden haluat olevan läheisten saatavilla hätätapauksessa – esimerkiksi vakuutus- ja pankkitietoja, tai vaikkapa oman hoitotahtosi.
Omat aivoni ovat syksyn kiireiden vuoksi hieman vielä suunnitteluasteella. Parhaimmaksi tiedon säilytystavaksi valitsin renkaat kahdesta syystä. Ensinnäkin minulla oli jo kohtuullisen kokoinen rengasplanneri vailla käyttöä ja toiseksi renkaisiin on helppo lisätä ja niistä on helppo poistaa tietoa. Personal-kokoon on myös helppo saada inserttejä ja niitä voi tehdä vaikka itse, etenkin jos luopuu paperin laatuvaatimuksista ja käyttää vaikkapa ihan tavallista kopiopaperia.
Omissa aivoissani haluan säilyttää muutakin, kuin kylmiä faktoja. Aion lisätä sinne kirja-, elokuva- ja TV-sarjalistani, sillä minusta on mielenkiintoista nähdä, mitä olen katsonut ja lukenut vaikkapa viisi vuotta sitten. Lisäksi oman osionsa saavat niin omat, kuin kissojenkin terveystiedot – joka kerta, kun menen lääkäriin, siellä kysytään, milloin olen viimeksi käynyt ja mistä syystä, enkä koskaan muista. Aivoista voin tarkistaa ennen visiittiä nämä tiedot. Myös auton tiedot – katsastukset, verojen eräpäivät ja huollot kuuluvat omien aivojeni sisältöihin. Samaten hevosiin liittyvät asiat ja kenties jopa matkat – kaikki sellainen, jota tarvitsen tai johon haluan palata vuosienkin päästä. Ja kun ensimmäiset aivot ovat täynnä, jaan sisällöt todennäköisesti aihealueittain eri kansioihin.
Lisää tietoja aivoista eli reference binderistä löytyy helposti ainakin englanninkielellä googlaamalla. Mitä mieltä sinä olet – aiotko perustaa omat aivot?
