Avainsana: ainoa

Esittelyssä – Kalenteri 2024, Annika Välimäki (Ainoa)

Kalenteri saatu yhteistyössä Ainoan kanssa.

Kesän iloksi sain yhteistyön Ainoan kanssa ja postilaatikkoon tipahti Annika Välimäen kalenteri 2024. Tämän vuoden kalenterin kansivärinä on ihana laventeli, joka sopi mitä parhaiten, sillä lilan sävyt kuuluvat lempiväreihini. Kanteen on prässätty mattavalkoisella teksti : Kaksi TUHATTA KAKSIKYMMENTÄ neljä.

Kansilehdet edessä ja takana ovat persikan sävyiset. Etulehdelle liimasinkin Ainolta saamani viestin muistoksi. Itse kalenterin sivut ovat puhtaan valkoiset ja kaikki tekstit sekä numerot ovat ilokseni mustat. Kiitos siitä! Yksivärinen teksti tekee jo heti kalenterista rauhallisemman ja selkeän. Pääosin tekstit on kirjoitettu isoin kirjaimin, mutta myös kaunoa on tuotu ripauksin melkein joka sivuille paikkaa vaihdellen. Hauska yksityiskohta.

Kalenterissa ei ole mitään turhaa, hyvin pelkistetty, juuri ne välttämättömät:
– omistajan tiedot
– 2023 vuosinäkymä heinä-joulukuu
– 2024 vuosinäkymä kahdella aukeamalla
– aloitus viikolta 52/23- lopetus viikolle 1/25
– Kuukausien aloitusaukeamat mietelauseilla ja muistiinpanoviivastolla
– viikkonäkymät muistiinpanotilalla
– 2025 vuosinäkymä kahdella aukeamalla
– muistiinpanosivuja

Kuukausiaukeamalla vasemmalla on kirjattu kuukausi ja oikealla vaihtuvat mietelauseet. Mietelauseiden alla on muistiinpanoviivasto. Katsokaa nyt, miten kaunis (yläkuvassa). Viikkoaukeamalla viikonpäivät on vasemmalla sivulla ja oikea sivu on jaettu kolmeen otsikoilla: muistiinpanot ja loistavat ideani, to do, ehtii myöhemminkin. Muistiinpanotilaa on niin hyvin joka viikkosivulla, että ensimmäisenä mieleen tuli elämänhallintakalenteri tai yhdistetty kalenteri ja päiväkirja. Aika näyttää miten ajatus muovautuu käytössä. Sivut ovat viivattuja ja niissä juoksee sivunumerointi ja viikkonumero.

Kalenteri on kovakantinen ja sidottu, aukeaa nätisti käytössä. Välistä löytyy kaksi merkkinauhaa, toisen voi pitää kalenterimerkkinä ja toisen muistiinpanojen välissä. Muistiinpanotilaa kalenterin takana onkin huikeat vajaa 50 sivua. Kalenteriin on myös pyhä- ja liputuspäivien lisäksi saatu toivotut suomalaiset nimipäivät viikkosivuille päivien alle.

Kalenterimanian Facebook-ryhmään tein kalenterista avausliven ja silloin kokeilin erilaisia kyniä muistiinpanosivulle. Kaikki kynät pääsivät jatkoon ja kalenterin kanssa käyttöön. En myös malttanut olla aloittamatta koristelua ja tuunasin sattumanvaraisesti toukokuulta viikon 21. Olin juuri saanut ryhmäläiseltä RAK-postia ja PET-teippien kukkaset inspiroivat. Viikkoaukeaman ilmavuus antaa vapaat kädet toteuttaa vaihtuvia koristeluja, mutta on myös kaunis pelkästään erilaisia kyniä käyttäen.

Haluaisin sanoa, että olisipa jo vuosi 2024 ja saisin kalenterin kunnolla käyttöön, mutta nautitaan nyt ensin tämä kesä loppuun ja syksystä. Kalenterimatkaa pääsee seuraamaan blogin lisäksi Kalenterimanian Facessa ja Instagramissa.
– Tia

Lempeyskirja – Kun kaikki ei ole ihan niin vakavaa

Toukokuussa pidettiin miitti Helsingissä ihanan Ainoan tiloissa Lauttasaaressa. Siellä oli esillä muutama kappale uutta, kesäkuussa Ainoan valikoimiin ilmestyvää tehtäväkirjaa. Kirjan upea kansi ja valloittava värimaailma kiinnittivät huomioni, ja ihan kauhean kauan en pohtinut, kun olin jo päätynyt ostamaan sen omakseni. Nyt, kun tämä ihana opus löytyy Ainoan verkkokaupasta, ajattelin esitellä sitä teillekin hieman. Kyseessä on Tiina Arposen Muita Ihania – Lempeyskirja.

Minä olen aina ollut innostunut kaikenlaisista tehtäväkirjoista ja tykkään kokeilla uusia sellaisia aina mahdollisuuden tullen. Koskaan aiemmin en kuitenkaan ole törmännyt tehtäväkirjaan, joka resonoisi minulle näin paljon. Tuntuu kuin Lempeyskirja olisi tehty suoraan minulle, ja uskon, että saman tunteen jakaa varmasti moni muukin, joka siihen päätyy tutustumaan. Takakannessa tiivistetään kirjan perusajatus hyvin: ”Tämä täytettävä tehtäväkirja muistuttaa, että kaiken ei tarvitse olla ihan niin justiinsa, että kurjastakin kokemuksestakin kehkeytyy muutos ja että oman elämän haaveilubingo on pelaamisen arvoista.”

Tällaiselle ihmiselle, joka osaa yleensä nauttia elämän pienistä iloista, mutta joka myös valitettavan usein uppoaa tarpeettoman syvälle velvollisuuksien ja raskaan arjen täyttämään suohon, Lempeyskirjan kujeilevan lempeä tyyli ja värikkäät kuvitukset tarjoavat muistutuksen siitä, ettei kaikki ole aina ihan niin vakavaa. Kirjassa kehotetaan oivallisella tavalla haaveilemaan, hassuttelemaan ja irrottelemaan. Se tarttuu myös mainiosti niihin kaikkiin vaatimuksiin, joita monet meistä päivittäin itselleen asettavat ja auttaa laittamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Kirjassa on pieniä tehtäviä, jotka koostuvat mm. erilaisista listoista. Kirjoitustilaa ei ole yleisesti ottaen paljon, mikä madaltaa ainakin itselleni huomattavasti kynnystä täyttää kirjaa. Tarkoitus ei selvästikään ole ottaa stressiä tai täyttää kirjaa orjallisesti alusta loppuun, vaan pysähtyä sen äärelle ja juuri siihen kohtaan kuin milloinkin parhaalta tuntuu. Minua itseäni Lempeyskirja herättelee miettimään sellaisia pieniä onnellisuuden hetkiä ja asioita, joita en välttämättä muuten syystä tai toisesta ehtisi ajatella. En esimerkiksi muista, koska olisin oikein asiakseni listannut ylös lempireseptejäni tai miettinyt, mitkä olisivat lempipaikkojani maailmassa. Kun arki vie mennessään unohtaa helposti pysähtyä itselleen tärkeiden asioiden äärelle, ja juuri siihen tämä kirja selvästi kannustaa.

Pelkkää onnellisuutta ja glitteriä Lempeyskirja ei kuitenkaan ole, vaan se tuo esille myös ne elämän puolet, kun asiat eivät vain suju ja kiukuttaa. Oikeastaan se on juuri sitä, mitä silloin kaipaan, kun soimaan itseäni omista negatiivisista tunteistani tai olen liian ankara itselleni, nimittäin muistutuksen siitä, etten minä silti ole ihan kamalan huono ihminen. Olen vain ihminen.

Lempeyskirjassa on sivu toisensa perään puhuttelevia lauseita ja oivalluksia, joista lähes jokaisesta voisin teettää itselleni huoneentaulun. Kirjan kuvitukset ovat myös todella esteettisiä, ja kauneus onkin varmasti yksi tekijä, joka sai minut alunperin tarttumaan tehtäväkirjaan. Voisin kuvitella, että jatkossa huonoina hetkinä nappaan tämän kirjan käteeni ja etsin sen sivuilta hieman kepeyttä, lohtua ja itseironiaa, joilla karkoittaa itsesyytökset ja pahan mielen. Nimittäin sitä selatessa ei voi kuin tulla parempi mieli.

Lempeyttä kaikkien viikkoon,
Carita