Avainsana: ainoa

Piia ja Aura – Värivertailu

Postauksessa näkyvä muistikirja on saatu yhteistyössä Ainoan kanssa

Hei taas! Julkaisen joka kuukausi uuden blogipostauksen Aura notebook -tuotteisiin liittyen. Tätä postausta suunnitellessani selailin Aura Notebook A5 Monochrome slim -muistikirjaani, kun sain päähäni kokeilemisen arvoisen idean. Halusin tehdä samanlaisen aukeaman muistikirjan kaikkein vaaleimmalle ja vastaavasti kaikkein tummimmalle aukeamalle ja vertailla värien toimimista eri taustoilla.

Koristelun aihe syntyi Aura notebook Miracle lines –korteista. Nostin pakasta esiin yhden kortin ja otin valitsin siitä väriteeman. Valitsin väriksi violetin, joka sattuu olemaan mustan lisäksi toinen lempiväreistäni. Kortin teksti oli erittäin osuva tähän hetkeen ja sen myötä mieleeni tuli heti toivoa symboloiva ankkuri. Sen ajatuksen myötä etsin arkistojeni kätköistä ankkuritarrat, jotka saivat seurakseen violetin ja hopeanvärisiä washiteippejä.

Monochromessa on liukuvärjätyt sivut, eikä mikään aukeamista ole samanvärinen. Kalenterimanian Youtube-kanavalla löytyy Inkan tekemä video Auran tuotteista, jossa näkyy erinomaisesti Aura Notebook A5 Monochrome Slim -muistikirjan eri aukeamien sävyt. Minun mielestä valkoiselle sivulle tehty koristelu on jotenkin laimean värinen. Ehkä se olisi tarvinnut jonkun kirkkaamman värin nostamaan violettia väriä paremmin esiin.

Minun makuuni kortin sävyt pääsevät paremmin oikeuksiinsa tummalla aukeamalla. Kenties osasyynä tähän on se, kuten jo aiemmin mainitsin, että musta ja violetti ovat lempivärini. Jännä, miten täysin samat koristeet näyttävät aivan erilaisilta, kun taustalla olevan sivun väri muuttuu. Kumpi sivuista on sinun suosikkisi? Tule kertomaan mielipiteesi Kalenterimanian Facebook-ryhmään.

-Piia

Vauvakooma tuli taloon – miten kävi tuunailulle?

Helou helou helou! Inka täällä, pohdin tänään esikoisen syntymän vaikutusta tuunailuharrastukseen. Ja iso on vaikutus ollutkin, mutta ihmekös tuo. Kun koko elämä mullistuu pienen pienellä ihmisellä ja kaikki muukin elämässä tuntuu olevan päälaellaan tai ainakin vähän vinksin vonksin, olisi outoa jos tuunailuhommat olisivat pysyneet täysin ennallaan. Mutta ilokseni ovat kuitenkin pysyneet!

Ensimmäiset viikot vauvan kanssa olin aivan poissa kalenteripelistä, kaikki energia mitä vähänkään oli jäljellä kului itsensä ja vauvan hengissä pitämiseen. Kalenteriin ei siis todellakaan tullut merkintöjä ajantasaisesti jälkeenpäin muisteltaviksi. Onneksi kuitenkin jaksoin edes hieman merkkailla ensimmäisiä vieraita, kyläilyjä sun muita ylös puhelimen muistiinpanoihin, joten olen saanut jälkikäteen kirjata asioita ylös myös kynällä kalenteriin – sekä vauvakirjaan. Isoin muutos tuunailuissa onkin ollut vauva-arjessa se, että aukeamat sisältävät huomattavasti vähemmän koristeluita kuin aiemmin. Musteet ja maalit ja luovat kokeilut ovat jääneet tauolle, sen sijaan nopeasti läiskittävät tarrat ja teipit ovat olleet suosiossa koristerintamalla. Ja esimerkiksi ristiäisviikon aukeamalta taitaa löytyä vain yksi ainoa tarra, ja sekin on koristeellisuuden sijaan to do -listapohja!

Hetkittäin iskee harmitus siitä, ettei ole oikein aikaa tai energiaa läträtä art journalin parissa sormet sotkussa, mutta tämä on hyvää harjoitusta itselleen armollisena olemissa. Nyt on arki täysin erilaista kuin koskaan ennen, ja tuo pieni, ihmeellinen ihminen on etusijalla ajankäytössä. Ehdin vielä elämässä maalaamaan ja tuunaamaan ja askartelemaan varmasti vaikka ja mitä, nyt tehdään sitä mikä tilanteeseen sopii! Kuten esimerkiksi sitä vauvakirjaa, aivan uutta tuunaamisen aluevaltausta…

Tiivistettynä: kaikki on täysin muuttunutta, mutta kalenteriharrastus ei ole onneksi jäänyt kokonaan kooman jalkoihin! Ei kai sitä enää edes osaisi kalenterimaniasta lähteä kulumallakaan, tuunailutarrat taitaa olla pysyvästi sielussa asti kiinni, #maniaperhe.

-Inka