Avainsana: ajanhallinta

Miten bujoilu vei Helmiön mennessään

Heippatirallaa, täällä kirjottelee 34-vuotias aloittelijamaanikko Timi (se Helmiö). Miulla on ollut jo monta vuotta  haasteita oman muistini kanssa, koska joudun käyttämään päivittäin lääkitystä, joka vaikuttaa myös muistiin. Sitten kun tulin äidiksi 2016 huomasin, että se vähäkin muisti on kadonnut taivaan tuuliin ja tilalla on reikäjuustoa muistuttava päänuppi. Onneksi on nykytekniikka ja sain sen avulla muistoja talteen, mutta muutoin ei meinannut muistaa mitään tulevia tapaamisia, vaikka kuinka ne kirjoitin kalenteriin. En nimittäin muistanut ikinä tarkistaa kalenteriani.

Kerran huomasin ystäväni Instagramissa bujon kuukausikansikuvan ja aloin kiinnostua asiasta. Aikani annoin Googlen laulaa ja otin selvää mitähä ihmettä tuo bujo onkaan ja voisko se sopia myös miulle. Lisäksi oon aina halunnut kirjoittaa päiväkirjaa, mutta jotenkin en ole saanut sitä ikinä onnistumaan, siksi mietinkin alkuun onnistuukohan tämäkään. No, syyskuussa 2017 aloitin Lechttrumin1917 BulletJournal-edition vihkon ja sillä tiellä olen edelleen.

Alkuun oma tyyli haki muotoaan ja sen huomaa. Oma tyyli toteuttaa bujoa on hieman toisentyylinen kuin se ”virallinen määritelmä”, mutta yks huippu ominaisuus tässä on just se, että bujo on aina tekijänsä näköinen 😉 Eli koska ei ollut pakko upota tiettyyn määritelmään, niin jaksoin väkertää tätä. Monesti oon vanhat kalenterit linkassu mäkeen jahka saanut sen ”tiensä päähän”. Mutta bujoni haluan säilyttää, koska aloin vähitellen pitämään päiväkirjantynkää samalla ja onhan se nyt kiva kahtoa, miten tyyli muuttuu.

Innostuin jopa luomaan oman tunnuksen bujoilulle Instagramissa. Myös doodlechallenget tuli mukaan piristämään. Isoin muutos omaan tyyliin tuli kun törmäsin Kalenterimaniaan toisen kaverin Instassa ja pitihän se ehtiä Facebookistakin. Alkuun olin siellä hyvinkin hiljainen hengailija, enkä kehdannut omia räpellyksiään paljon julkasta. Mutta ryhmän henki oli niin hyvä, joten rohkaistuin osallistummaan niin keskusteluihin kuin julkaisemaan kuvia omista jutuista. Sitten uskalsin tehdä ekan RAK-postini ja kohta olinkin mukana washi-, ATC- ja HappyMail-vaihdoissa. Samalla omaan bujoon alkoi tulla mukaan niin washit kuin tarratkin ja tapa toteuttaa muuttui koristeellisemmaksi. Sain myös huomata bujon hyödyllisyyden myös (ekalla koko perheen) lomamatkalla, kun tein tarkistuslistan ennen matkaa ja muistin ottaa mukaan kaiken tarpeellisen. 

Olen huomannut, että bujoa tulee oikeasti käytettyä päivän mittaan ja viimeistään illalla raapustan ylös päivän tapahtumat ja täyttelen moodtrackeria, joka auttaa väsyneen huomaamaan mielialan olevan oikeasti parempi kuin luulinkaan. Samalla saan  laitettua ToDo-listalle tietyt toistuvat jutut ja näen onko ne siltä viikolta jo tehtynä. Edelleen oma tyyli hakee muotoaan ja saakin hakea, mutta nykyään muistan tapaamiset ja tapahtumat ihan erilailla kuin ennen bujoa. Myös sitä kuuluisaa ”omaa aikaa” käytän bujoiluun, koska saan hyvän fiiliksen itelleni esimerkiksi jos onnistun erityisen hyvin piirroksessa.

Mie oon sitä mieltä, et kannattaa kokeilla bujoa, plannerointia tai muuta tapaa tehdä kalenterijuttuja (iliman kokeilua ei osaa sanoa onko se just siun juttu) mutta varotuksen sananen.. Tää voipi viiä siut mennessää täysin ja huomaat mm. kahtelevas kaikkea uusin silimin 😉
”voiskohan tätä käyttää koristelussa?”
”Tää pitää vinkata sille ja sille Kalenterimaniassa”
”Tää niin mennee RAK-postiin/HappyMailiin/you name it!”

Lisäksi voi unohtaa ne viralliset määritelmät bujosta ja antaa palaa vaan, sillä ainoa oikia tyyli on just se, minkä sie itte valihet <3 Sillä säännöt ja pakko on luovuuden hankaloittaja ja sen tajuttuani tää homma alako maistumaan paljon paremmalta.

Mukavaa päivää just siulle ja keep on planning <3

T: Timi (Helmiö= helmen ja hirviön sekoitus)

Elämäntapa-kalenteri käytössä

Minusta on ollut aina mielenkiintoista miettiä elämää ja siihen liittyviä asioita. Koen siis luontaista vetoa itsetutkiskeluun ja -kehittämiseen. Tapoja siihen on monia, päiväkirjasta oppimispäiväkirjoihin, tehtäväkirjoista elämäntapa-kalentereihin. Reilu vuosi sitten löysin Elämäni vuosi 2017-kalenterin, joka vaikutti mukavalta niin kalenteriosansa kuin elämäntapa-osionkin suhteen. Tuote on suomalainen, suomen kielellä ja hyvälle paperille painettu. Vaikka kalenteri sittemmin jäi kotiin, perheen menojen ja tekemisten kirjaamiseen, tein harjoituksia kalenteriin, niille varatuille paikoille sekä erilliseen muistikirjaan.

Itselleni voimaa tuovien asioiden pohtiminen oli mielestäni mielenkiintoista. Musiikin tai luonnon vaikutus fiilikseen on varmaankin kaikilla meillä tiedossa, vaan kun se vaikea päivä koitti, huomasin palaavani tälle sivulle. Se muistutti minulle, ettei sohva tai syöminen kuulu listalleni mielialan nostokeinoista, kun niitä mietin parempana päivänä.

Tavoitteiden asettaminen on varmasti meille kaikille tuttua, ainakin sanojen tasolla. Joka kerta, kun tavoitteitaan pohtii, tulee samalla miettineeksi millaista elämää sitä haluaisi elää. On hyvä tavoitteita asettaessa pysähtyä myös miettimään miksi juuri ne asiat, ne tavoitteet kokee tärkeiksi. Itselläni tuli jossakin vaiheessa haaste ”hoikka keho”-tavoitteen kanssa; huomasin, ettei se ole minun tavoitteeni, vaan yleisesti toivottava kehon ominaisuus. Minun tavoitteeni on liikunnallisen, vahvan ja terveen suuntaan enemmänkin kuin mittoihin sidottu.

Tavoitteista toimintaan sivu, trackeri, on minusta loistava työkalu. Harjoittelen vasta sen käyttöä, kotona viruvassa kalenterissahan sen käyttäminen on vähän haasteellista, ja itse koen sen tarpeelliseksi työkaluksi mukana kulkevaan kalenteriini. On huikeaa nähdä kuinka joka päivä saa tehtyä jotakin itsensä, tulevaisuutensa ja tavoitteidensa eteen. – Ja jos ei suju, voi pysähtyä miettimään, mikä tavoitteessa tai sen asettelussa hiertää.

Yksi tavoitteiden saavuttamista tukevista asioista on niiden pilkkominen. Elämäni vuosi-kalenterin kysymykset mitä voisin saada aikaa missäkin ajassa herättivät valtavasti ajatuksia. Entä jos sen sijaan, että ajattelen suursiivoavani kerran kuussa, jakaisinkin tehtävät pieniin osiin, muutamiin minuutteihin, vartteihin, puolituntisiin ja tunteihin? – Jos joka päivä teen vähän, siitä kasautuu valtava virta kuukaudessa. Ja aloittaminenkin voi olla helpompaa. Tehdä vartti suht kunnossa olevan kodin eteen, tai aloittaa koko päivän urakka mullin mallin olevassa kodissa, kumpaan sinä tarttuisit? Tai liikuntaa lisätessäsi kahden tunnin treeniin vai vartin jatkoon jokaisella kävelyllä? Huomasin myös, ettei itsestäni tai ihmissuhteistani huolehtiminen vaadi pitkiä aikoja. Puhelu, kynsien lakkaaminen, maskaran levitys tai hiusten laitto jää helposti. Ja vartti päivässä voi kuitenkin muuttaa miten koen itse itseni tai miten ystävyyssuhteeni voivat.

Viisi vuotta on pitkä aika, sinä aikana ehtii tapahtua paljon, myös tavoitteideni suhteen. Kun pohtii missä haluaisi olla ja asua, millaista työtä tehdä ja ketä tavata vapaa-ajallaan, muistuttaa itselleen mikä minulle juuri nyt on tärkeää, minkä haluan priorisoida. MInun kaipuuni rivitaloon ja isolle terassille ei kerro välttämättä asunnon tarpeesta, vaan siitä mitä se minulle edustaa: haluaisin iskeä sormeni multaan, laittaa paljon kasveja, istua kevätauringon lämmittäessä kasvojani viltti ympärilläni kahvimukin kanssa katsomassa hiirenkorvien puhkeamista heti aamutuimaan. Jos en voikaan saada rivitalo-osaketta, voinko saada sen tunteen jossakin, jotenkin muuten? Se on minulle tärkeää, miksi en kuuntelisi siinä itseäni.

Monella meistä on käytössä, hyllyssä käyttöön tuloa odottamassa tai mielessä hyvinvointiimme liittyvä kalenterikirja. Oman kokemukseni kautta suosittelen lämpimästi, oli valintasi sitten Elämäni vuosi, Hyvän mielen vuosi tai joku englanninkielisistä tuotteista. Mukana kulkevassa kalenterissa olevia tehtäviä voi pohtia silloin kuin siihen on tilaisuus tai siltä tuntuu, toisaalta kotona asian äärelle rauhoittuminen on ihanaa:  mielijuomaa, hiljaisuus, aikaa omille ajatuksille, vaikka se vartti, ja voi melkein kuulla elämänsä muutoksen tuulten huminan. Mikäli ei halua kalenterityyylistä tuotetta, ainakin Sandyn Vihkokaupan valikoimasta löytyy loistavia työpapereita elämänsä pohtimiseen eri näkökulmista.

Sinä olet omien ajatustesi arvoinen, muistathan priorisoida itsesi ja hyvinvointisi elämänmenon keskellä <3

– Raija