Avainsana: ajasto piste

Terkkuja sairastuvalta

Postauksen Piste-kalenteri saatu yhteistyönä Ajastolta.

Heippa. Olen ollut muutaman viikon häviksissä Kalenterimanian facebook-ryhmästä, kun kävin polvioperaatiossa ja nyt toivun pikku hiljaa leikkauksesta. Otin varoiksi sairaalaan kalenterin mukaan, mutta ei sinne tullut muuta merkittyä kuin tulevat kuntoutusajat fyssarille ja hakastenpoistoon.

Kotona olen linnoittautunut sohvan nurkkaan kaiken oleellisen kanssa: kaukosäädin, kahvi, vesipullo, kalenteri, kylmäpussi, särkylääkkeet, kirja, kuulokkeet…
Kädet ja jalat eivät toimi samaan aikaan, joten kamojen siirto on aika haastavaa. Lapset passaa tavaroiden tuomisessa ja mies, (kun on kotona) mutta en ole tohtinut liiaksi passuuttaa. Siispä askartelut ovat nyt hetken jäissä. Pää on kyllä myös niin höttöä, eivätkä polvi ja reisi tykkää vielä istumisesta, niin tuunaukset työpöydällä ei tule nyt kuuloonkaan.

Nyt kun fysioterapia alkoi omassa terveyskeskuksessa, olen alkanut kirjaamaan kuntoutusohjeet ylös Pisteen takana oleville muistiinpanosivuille. Kirjoittaessa ohjeetkin jäävät paremmin mieleen. Heti kun vointi antaa myöden ja pääsen kaivelemaan tavaroitani, teen erillisen kuntoutusvihon. Ehkä niin, että ohjeet ovat alussa ja fiilikset takana.

Tämmöisiä terveisiä tällä kertaa. Toivottavasti pääsen pian taas tuunauksen pariin kiinni.
Oikein ihanaa kesää kaikille – Tia

Jumissa – Tia

Kalenterit saatu yhteistyössä Ajastolta.

Olen nyt muutaman vuoden ollut pääsääntöisesti sairaslomalla polveni takia, limbossa tulevaisuuden kanssa odottaen polvileikkausta, mutta silti pitänyt positiivista menoa yllä. Kalenterimanian ryhmä on minulle todella tärkeä, ja vietänkin siellä suurimman osan päiväni sosiaalisenmedian kiintiöstä. Vaikka ei jaksaisi itse tuunailla, juttukaverin voi löytää off topic -ketjusta tai voi katsoa muiden videoita ja kuvia. Tykkään tehdä kaikenlaista itse, joten kaikki diy-jutut ovat tuntuneet omilta ja ideoita virrannut ovista ja ikkunoista. Olen jaksanut harrastaa ja se on ollut päivieni täyte ja ilo, kun en ole töissä voinut käydä, mikä jo itsessään on minulle ollut uusi hämmentävä tilanne.

Tuli loppuvuosi 2021, vaihtui vuosi 2022 ja alkoi kevät. Maailma on kaaoksessa ja ehkä se oli sitten liikaa minullekin. Takki ihan tyhjä ideoista. Muut tekee vieressä hienoja juttuja ja koitan imeä niistä virtaa, mutta enemmänkin se saa minut seisomaan seinää vasten ja hieman kadehtimaan muiden tekemisen meininkiä. Tuli sellainen olo etten osaa enää mitään. Onko kaikki ideani jo tuhlattu, keksinkö mitään, osaanko mitään? Selkeästi tulevaisuuden epätietoisuus otti täysin vallan myös siitä, mikä on ollut elämäni ilon aihe perheen lisäksi: luovuus, kyky luoda, usko omaan tekemiseen. Päätin ottaa hetken aikaa taka-alalla ja hengittää.

Sitten tuli se odotettu päivä… sain työkyvyttömyyseläkepäätöksen vuoden loppuun ja keuhkot täyttyivät taas ilmalla ja mielen valtasi helpotus. Hetken päästä pää tulvi jo uusia ideoita. Näin vahvasti ei muu elämä ole ennen imenyt minusta iloa ja luovuutta harrastukselta, arjen pakopaikalta, mutta ihanaa että se palasi näinkin pian. En ole enää virastojen heittopussi ja pysyn taloudellisesti pystyssä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Aina ei tarvitse jaksaa ja tauot harrastuksesta on ihan normaaleita, varsinkin jos elämässä on muuta kaaosta meneillään samaan aikaan. Kaikesta tekemisestä on ihan ok ottaa välillä lomaa ja etäisyyttä, ja palata takaisin uusin ideoin. Ehkä minulla oli samaan aikaa kevätväsymys kaikesta tulvivasta valosta, ken tietää.

Mitä opin? Sulje muu pois, tee omaa, ja jos et jaksa tehdä sekin on ihan ok. Mutta on hyvä pitää kynää ja paperia lähellä ideoiden varalta… Lupa hengittää.