Avainsana: Armollisuus

Perjantaipäiväkirja – Laura S.

Rakas perjantaipäiväkirja,

päivät tuntuvat sulautuvan tällä hetkellä toisiinsa. Välillä tuntuu siltä, että käyn autopilotilla, enkä muista mitä tein edellisenä päivänä. Arki rullaa eteenpäin kaikesta huolimatta varsin tasaisesti ja samoilla urilla päivästä toiseen. Siinä on tiivistetysti, mitä minulle tällä hetkellä kuuluu.

Yleensä olen aamuvuoroissa eli autoni starttaa pihasta 5:25 ja aloitan vuoroni 6:05. Työpäiväni hujahtavat välillä vähän liian kovallakin vauhdilla, enkä edes muista milloin viimeksi olisin päässyt lähtemään töistä ajallaan. Olenkin huomioinut tämän tyttäremme hoitoajoissa, ja lähtökohtaisesti suuntaankin suoraan (välillä kiirehtien) töistä päiväkotiin ja siitä kotiin. Puolisoni on tähän saakka tehnyt enemmän iltapainotteista vuoroa, joten usein olemmekin kaksin iltaan saakka. Nyt uhmaiän saavuttaneen taaperon kanssa pelkästään vaatteiden päälle saamisesta on tullut tahtojen taistelua. Ja minun surkeat hermoni ovatkin saaneet viime aikoina reippaat määrät harjoitusta.

Vaikka arki tuntuu paikka paikoin suorittamiselta, tiedän, ettei tämäkään vaihe kestä ikuisuutta. Teemme sen, mihin pystymme, ja kaikki ylimääräinen on vain positiivista. Ehkä kohta saan askarrella yhdessä tyttäreni kanssa ilman tahtotaaperon kiukunpuuskia, kun joku tarra ei irronnutkaan helposti. Kohta saan ehkä ottaa kalenterin pöydän ääressä esille ilman, että pitää varoa pienten (ja sitäkin nopeampien) sormien nappaavan kynän tai repivän sivun. Mutta tällä hetkellä voin vain hengittää lapsen sotkiessa kaikki paikat vesiväreillään ja hengittää vähän lisää itkupotkuraivarien saapuessa, kun joudun ottamaan samaiset värit pois niiden eksyessä koko ajan naamaan tai suuhun useista kielloista huolimatta.

Oma aika on luonnollisesti tällaisen arjen keskellä kortilla ja sijoittuu yleensä iltayhdeksän paikkeille. Illalla en jaksa suurempia projekteja enää aloitella, jotta pääsen nukkumaan ajoissa. Olen kuitenkin yrittänyt pitää päivittäistä journalointia yllä mahdollisuuksien mukaan – tässäkin armollisuutta harjoitellen. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun tekstini on alkanut sillä, että olen harmitellut väliin jääneitä päiviä. Olen kuitenkin huomannut, että tämä rutiini on saanut iltojani rauhoitettua ja tämä yhdistettynä painopeittoon, on nukahtamiseni helpottanut huomattavasti aiemmasta tuntien pyörimisestä.

Armollisuutta ja hengittämistä harjoitellen, Laura.

P.S. Aikaisempiin perjantaipäiväkirjoihini pääset täältä.

Kirje vuodelle 2024 – Terhi

Merkityksellisten hetkien vuosi 2024 -kalenteri saatu yhteistyössä Hidasta Elämää

Rakas 2024,

Tiedän, että tämä vuosi tulee olemaan vähintään yhtä käänteentekevä kuin vuosi 2023 oli. Muutoksia, uusia asioita, isoja askelia ja hirmuisesti uusia kokemuksia. Silti toivon, että olisit lempeä, pehmeä ja helposti lähestyttävä. Tiedän, että tulet yllättämään monen monta kertaa ja toivonkin, että osaisin suhtautua vuoden käänteisiin tyyneydellä, lempeydellä sekä positiivisella lähestymistavalla.

Tällä hetkellä omat sanani vuodelle ovat lempeys ja armollisuus. Tämä vuosi tulee jälleen olemaan yllätyksellinen, opettavainen ja mikä parasta, unelmien toteen käymisen vuosi. Olen onnellinen siitä, että olen nyt tässä ja tilanteessa, jossa ne unelmat toteutuvat. Vaikka kaikki vaikuttaa nyt vaaleanpunaiselta ja hattaramaiselta, uskon vuoden tuovan myös niitä vaikeampia hetkiä mukanaan. Vaikeista tilanteista selviytyminen, haasteiden ylittäminen ja vastoinkäymisten muuttaminen voimallisiksi ja opettavaisiksi kokemukseksi voivat tuoda omia kompastuskiviään, mutta niistäkin selvitään varmasti! Ja onhan se myönnettävä, että kaikesta onnesta ja ihanuudesta huolimatta tuleva jännittää todella paljon! Miten arki muuttuu, miten suhtautuminen asioihin muovautuu ja miten käytännössä kaikki tulee sujumaan.

Kalenteriharrastuksen parissa vuosi on jo lähtenyt armollisesti liikkeelle ja luoden uusia rutiineja (joita voi muokkailla vuoden kuluessa paremmin elämäntilanteeseen sopiviksi) ja toivonkin vuoden jatkuvan samanlaisella otteella. Lempeydellä, innostuksen etsimisellä, oivalluksilla ja erilaisilla kokeiluilla niistä omista tavoista, jotka omassa kalenterissa toimivat. Sitä lempeyttä ja armollisuutta omaan kalenterien maailmaani on tuonut ihana Hidasta Elämää Merkityksellisten hetkien vuosi -kalenteri kauniiden ja lempeiden sitaattiensa sekä kauniin kuvituksen kautta. Tällä hetkellä tunne kalenterirauhasta on vahvasti läsnä ja toivon, että tämä tunne säilyisi koko vuoden ajan.

Rakkautta, lempeyttä ja onnea tälle vuodelle,

Terhi