Avainsana: bujoilija

DIY Traveler’s Notebook

Hei vaan kaikki manialaiset! Oon siis Teija ja kirjotan teille mun TN-projektista. Nyt on pakko pohjustaa hiukan, että miten päädyttiin tähän hetkeen ja tämän postauksen aiheeseen eli DIY traveler’s notebookiin.

Vielä lokakuun alussa TN eli traveler’s notebook oli mulle aika vieras käsite, ja aloin kyselemään Kalenterimanian Facebook-ryhmässä pikkuisen tarkemmin asiasta. Sieltä sitten Laura ja Mira olivat ihania ja tekivät hyvät videot siitä, että mitä se TN syö, miten ne insertit laitetaan, mitä muuta sinne voi laittaa ja mitä kaikki eri härpäkkeet on nimeltään. Sittenpä aloin miettimään, että mä tarviin oman TN:än, nyt just heti. Oon siis budjettibujoilija, joka on aloittanut ruutuvihoista ja sitten siirtynyt itse sitomiinsa kirjasiin. Nyt on ollut Burden pistemuistio käytössä. Oon myös diy-ihminen, joka käyttää kaikki roskat ja roinat mitä ihmeellisimpiin projekteihin eli tämä mentaliteetti piti saada myös tähän TN:ään. En löytäny mieluisaa mistään tai en ehkä uskaltanu hypistelemättä tilata, joten *BING* lamppu syttyi pään päällä ja päätin tehdä ite.

Halusin ehdottomasti nahkaiset kannet, aitoa tai keinoa. Pinkaisin siltä istumalta kirpparille ettimään nahkatakkeja ja laukkuja. Löysin vaaleanpunasen, röyhelöisen keinonahkalaukun.

Suuntasin Halpa-Halliin hakemaan projektiin muita tarpeellisia juttuja. Kuminauhaa piti saada, mutta oli vähän turhan kapeaa tarjolla. Sen voi onneksi vaihtaa myöhemmin.

Samalla reissulla löytyi Kapelin nahkapaperia, ja valitsin tähän projektiin mustan värin sisuksiin. Samalla se sai toimia kansien vahvikkeena.

Samalla löysin myös kivoja Karton pistevihkoja, jotka ajattelin laittaa TN:n väliin.

Yhessä diy-videossa käytettiin eyelettejä eli rengasniittejä, joiden läpi kuminauha pujotetaan, jotta kuminauha ei kulu ja rispaannu heti. Kävin läpi kaikki kylän rautakaupat sun muut, ja lopulta paikallisesta IKH:sta löytyi niitä tilattavaksi 4mm halkasijalla. Pakkaus sisälsi myös sen työkalun, jolla ne saa litistettyä materiaaliin kiinni.

En voi antaa mitään tarkkoja mittoja tai oikeen kunnollisia ohjeitakaan, koska tämä oli täysin kokeilumielessä tehty, ja kannet muuntautu pikkuhiljaa. Virheitäkin tuli tehtyä… monta. Tämän TN:än sisään mahtuu A5-kokoiset vihot.

Purin laukun pala palalta. Ensin leikkasin hihnat, käänsin laukun nurinpäin ja leikkasin vuorikankaan yläreunaa pitkin irti. Purin laukun saumoista auki ja aloin mittailemaan mitkä kohdat laukusta käytän. Mittailin niitä vihkolla ja vihkopinolla, että saisin selän paksuuden sopivaksi. Laitoin myös hieman varaa, että mahtuu enemmän juttuja sisälle. Laitoin myös kääntövarat reunoille. Leikkelin palat ja liimasin kuumaliimalla ne yhteen, koska uskon, että ompelukoneeni ei olisi kestänyt. Röyhelöiden piti tulla eteen, mutta mittasin palat väärin ja lopulta siitä tuli takapuoli. Siksi myös käytin remminpätkää peittämään ruman saumakohdan, joka näkyi etupuolella. Ei haittaa, vaikka röyhelöt jäi taakse.

Remmin jouduin ottamaan myöhemmin pois rengasniittien takia. Virheitä ei kannata pelätä. Jos et voi peittää sitä, korosta sitä. Ja näistähän oppii.

Sen jälkeen mallasin mustaa nahkapaperia sisuksiin ja liimasin kiinni. Ennen liimaamista on hyvä ommella nahkapaperiin taskuja, jos haluaa. Sen jälkeen käänsin keinonahan reunat nahkapaperin päälle, vihkolla mittasin oikeaan kokoon.

Tässäkin tuli pieniä virheitä eli reunat jäi rumiksi. Niinpä yhden kulman peitin palalla keinonahkaa ja maalasin kultaisella akryylimaalilla. Röyhelöitä jäi aika lailla yli, joten letitin kolmella palalla pienen koristeen peittämään huolimatonta reunaa. Omasta mielestä tuli aika kiva. Eli älä heitä mitään pois, voit tarvita sitä virheiden peittämiseen.

Kun sain vihdoin ja viimein rengasniitit haettua, niin alkoikin hermoja raastava osuus. Tekstin lopussa on linkki josta pääsee videoon, koska tuota omaa räpellystä ei olis kukaan kattonu. Mutta huomasin tosiaan, että materiaalit olivat vähän liian paksut, ja videon kaltaisesti niitillä ei saanut tehtyä siistiä reikää materiaalien läpi. Eli suosittelen tekemään ohuemman kannen ja tekemään jollain rei’ittimellä tms. reiän. Ite käytin mm. mattopuukkoa, saksia ja naulaa… Tätä en suosittele kenellekkään!

Laitoin alas ja ylös kannen selkään kolme kpl niittejä ja yhden keskelle. Pujottelin kuminauhat ja tein sulkemiskuminauhan, johon lisäsin ylijäämänahasta palan. Laitoin siihenkin pari niittiä, samalla lailla kuin videossakin. Vielä vihkot paikalleen ja valmis.

Tämä oli itellekkin oppimisprosessi, ja varmasti teen jossain vaiheessa toisen, nyt kun tiiän kompastuskivet. Toivottavasti postauksesta oli iloa!

-Teija-

Videon, josta sain inspiraation ja neuvot niitteihin, kuminauhan pujotteluun, sekä sulkemiskuminauhan suojaläpän ohjeen, voi katsoa täältä.

Viisi salaisuutta kalenterirauhan takaa

Kalenterirauha, se paljon puhuttu ja pohdittu tila, jossa ei pahemmin haikaile muiden kalenterien perään, eikä vaihda kalenteria parin kuukauden välein… Kuulostaako vieraalta? Niin minullekin vielä muutama kuukausi sitten!

Kaikki alkoi toukokuussa Helsingissä järjestetyistä Kässäfestareista. Ostin aivan ihan Archer & Oliven muistikirjan, jonka hinnan olin kyllä varmasti jossain nähnyt ja oli se myyntipöydässäkin selkeästi esillä, mutta en vain huomannut. Kyllähän se kirpaisi, kun tajusi juuri maksaneensa lähes neljäkymppiä yhdestä pistekirjasta, jonka hylkää todennäköisesti jälleen parin kuukauden päästä. Minullahan on hyllyssä iso kasa pistemuistikirjoja, joissa on varmaan korkeintaan kolme kuukautta.

Tähän ihanuuteen aloitin sitten bujoilemaan kesäkuun alusta. Koska siitä on kuitenkin jo yli kolme kuukautta, enkä edelleenkään haikaile uuden muistikirjan perään, voin jo puhua kalenterirauhasta. Tähän olen tyytyväinen.

Olin ennen tuota muistikirjaa palannut bujoilun juurille niin kuin Ryder Carroll sen oli alunperin tarkoittanut, koska motivaatio oli lopussa. En enää jaksanut väsätä viikkoaukeamia, joten olin lähinnä muistini ja kännykkäni varassa pari kuukautta. Pääsin jälleen siihen ytimeen ja pääsyyhyn, miksi bullet journal sopii juuri minulle parhaiten. Muokattavuus. Se, että siihen saa juuri sen, mitä itse kaipaan. Ei haittaa, vaikka ei pariin viikkoon jaksaisi kunnolla… Kuten alla olevassa kuvassa näkyy. Heinäkuussa en tehnyt kahta viikkoa ja lopulta vain kirjoitin aukeamalle vähän siitä, mitä sinä aikana oli tapahtunut.

Archer & Olivea aloittaessa pohdin paljon, mitkä ovat juuri minulle ne pääjutut ja toisaalta myös sitä, mikä oli aina tappanut motivaationi yhä uudelleen ja uudelleen. Liikaa eteenpäin kerralla ei saanut tehdä, koko kuukauden tapaseuranta ja muu jäi aina lopulta puolitiehen ja viikkoaukeama piti olla helposti tehtävissä. Ja mielellään samanlainen joka viikko, koska mielekkään viikkoaukeaman etsimiseen meni aina suunnattomasti aikaa ja vaivaa.

Kesäkuussa tein vielä joitain virheitä ja samoin heinäkuussa, mutta nyt alkaa tuntua, että viimein olen siinä pisteessä, jossa kaikki sujuu. Välillä teen kuluvan viikon viikkoaukeaman vasta keskiviikkona vaikka en jaksaisi, mutta silti löydän motivaation esimerkiksi siitä, ettei tähän leiskaan mene montaa minuuttia. Nykyään minun ei tarvitse laskea edes pistevälejä, koska muistan senttimäärät ulkoa. Tämä on leiska, jota on helppo koristella, mutta joka on helppo pitää myös sellaisenaan. Tähän mahtuu vähäiset menoni, viikon tapaseuranta, ruokalista ja seuraavan viikon asiat.

Mitkä olivat siis minun ydinjuttuni kalenterirauhan saavuttamiseen?

  1. Aivan liian kallis muistikirja. Eihän tätä raaski olla käyttämättä!
  2. Toimivat viikkoaukeamat ja nopeus – kun kuukausiaukeamaan menee vartti ja viikkoaukeamaan kymmenestä minuutista kahteenkymmeneen minuuttia, se ei vie aikaa ja sen ehtii helposti tekemään vaikka tauolla ollessa.
  3. Motivaatiota tappavien asioiden pois tiputtaminen.
  4. Asioiden pitäminen mahdollisimman simppelinä.
  5. Ja en katso nettikaupoissa ja kaupoissa kalentereita sillä silmällä. (Paljastus: Metsästin ystävälleni mahdollisimman hyvin toimivan kalenterin Suomalaisesta kirjakaupasta ajattelematta yhdenkään kohdalla, että haluaisin sen.)

Toivottavasti en viikon päästä löydä itseäni uuden kalenterikriisin edestä!

-Aleksi