Avainsana: color crush personal

Plannerointihetki päivässä pitää mielen virkeänä

Arjen keskellä kaikilla on omat haasteensa ja niksinsä toteuttaa itselleen tärkeitä asioita. Tuntuu, että ei aika riitä, oli tätä ja tuota, ei jaksanut ja niin edelleen. Minäpä kerron omasta plannerointirutiinistani ja kuinka minä löydän aikaa toteuttaa tätä minulle niin rakasta harrastusta!

Olen hoitovapaalla ja teen kaksi työvuoroa viikossa. Olen ehtinyt melkein puolessatoista vuodessa oppia hyvin mukautumaan lapsen tarpeisiin ja rytmeihin. Paljon on muuttunut, mutta yksi on säilynyt: rakkaus päiväuniaikoihin. Kahvikuppiini lasittunein silmin kukonlaulun aikaan tuijotellessani näen kuitenkin valon: kohta on aamun päiväuniaika! Saan tytön nukkumaan, teen kotihommat pois alta ja kampaan naamani – sitten on aika istahtaa ruokapöydän ääreen. Kaivan plannerini ja mietin mitä haluaisin tänään tehdä. Usein aamulla syntyy viikko- ja kuukausiaukeamia. Jotain raikasta, valoista ja iloista – kuten aamun kuuluukin olla, jotta päivä lähtee käyntiin! Haalin sieltä täältä, tuollaista ja tällaisen – kun olen materiaalihamstrannut niin pääsen aloittamaan. Ja ihan sen aamun fiiliksellä mennään!

Ei ole mitään parempaa kuin keskellä päivää saada mahdollisuus istahtaa, laittaa napit korville ja keskittyä hetki omiin ajatuksiin. Tätä varten minulla on nimenomaan passport-kokoinen Traveler’s notebook! Se kulkee mukana joka paikassa ja toimii minulla päiväkirjana mihin voi äkkiä rustata jotain tärkeää (tai vähemmän tärkeää). Sen hypistely ja täyttäminen kaikella pienellä kivalla tuo minulle valtavasti iloa. Pieni penaali siihen kylkeen niin AJ is ready to go! Voitko uskoa, että näin kesäinen kuva on oikeasti napattu huhtikuussa? Se oli ihana, aurinkoinen kevätpäivä omalla terassilla. Ja kohta niitäkin saadaan lisää! Plannerit messissä, tottakai.

Illalla kun tyttö käy nukkumaan siinä klo 20 jälkeen niin minulla on yleensä vielä virtaa jollekin pienelle kivalle. Jonkin verran samaa kaavaa löytyy minulta illasta kuin aamustakin. Ensin kotihommat, iltapala ja suihku – sen jälkeen voi istahtaa ja ajatella, että tänään ei tarvitse tehdä enää mitään! Silloin joko tulee se tunne tuunailusta tai sitten ei. Usein se tulee ja rustaan jotain pientä, kirjoitan ylös pari lausetta päivästä tai sitten jonkun kivan, voimaannuttavan jutun joka tulee mieleen. Niitä myös kirjoitan paljon ylös. Vaikka planneriinkin eksyy silloin tällöin sitä negatiivista, niin yritän pitää sen sellaisena joka pääasiassa tuottaa minulle hyvää mieltä. Project Me-tyyppinen kirja minulla on ja se saa kerätä kaiken sen negan ja muut jutut – ja jäädä kotiin. Näitä minä kuljetan mukana ja haluan täyttää ne sellaisella positiivisella energialla, joka näkyy ja tuntuu! Etenkin iltaisin haluan keskittyä niihin hyviin juttuihin ja rauhoittua yötä kohti. Silloin syntyy jotain tunnelmallista, tsemppaavaa ja nostalgista.

Näin minä saan Kalenterimaniaa jokaiseen päivään! Oma hetki omille ajatuksille on aina erittäin voimaannuttava ja hieno asia saada mahtumaan arjen keskelle. Tätä minä teen kaikkein mieluiten kun otan hetkisen itselleni.

Miltä Sinun tuunausrutiinisi näyttävät?

 

-Anna-Johanna

Kalenterini juuri nyt – Milja

Saanen esitellä – tässä on James.

James on keltainen personal-kokoinen Webster’s Pagesin Color Crush -planner, ja tämänhetkinen paras kaverini. Sen lisäksi, että tapaan personifioida elottomia objektejani esimerkiksi nimeämällä niitä, on minulla tapana myös roudata kalenteriani aikalailla jokapäiväisesti kaikkialle. On siis erittäin tärkeää, että viihdyn matkakumppanini kanssa, joten uuden kalenterin valinta on aina ollut tosi tärkeä tehtävä. James on kuitenkin osoittautunut lyhyen yhdessäolomme aikana hyväksi kullanvärisen Williamin seuraajaksi, ja pirteä väri lämmittää sielutonta mieltäni päivittäin.

Koristelutapani on säilynyt runsaana, ja suosin yhä ilmaisprinttejä, tarroja sekä washeja ”kaikki tai ei mitään” -asenteella. Itse koristeluprosessi – josta löytyy mm. livevideoita Facebook-ryhmästä ja tämä YouTube-video – on mulla hyvin pitkä prosessi, sillä tuppaan ajattelemaan koristeluiden paikkaa enemmän kuin muita tekemisiäni. Mikäli käyttäisin yhtä paljon aivokapasiteettia muihin elämäni osa-alueisiin, olisin jo varmasti maalmanvaltias.

Viikkoaukeamaltani löytyy aina jonkinlainen yhtenevä teema, joka ei kuitenkaan toistu enää seuraavilla sivuilla. Jotkut teema-aiheet, kuten lempisarjat, -kirjat ja -elokuvat, tekevät paluun useasti, mutta pyrin toteuttamaan nekin aina eritavoin. Tämän lisäksi haluan, että toistuvat aiheet eivät ole liian lähellä toisiaan, eikä esimerkiksi saman kuun sisällä nähdä samaa aihetta.

Tahdon myös, että jokainen viikkoaukeama erottuu huomattavalla tavalla sitä ympäröivistä sivuista, jolloin värien kanssa kikkailu astuu kehiin. Esimerkiksi yläpuolen kuvan yllä näkyvä punaruskein, maallisemmin sävyin koristeltu aukeama on edeltänyt tätä viimeisempää hopeaa, kylmäsävyistä aukeamaa. Näin saan kontrastin hyppäämään nopeasti maksimiin. Värien lisäksi esimerkiksi foilattujen teippien käytöllä saan haluamaani vaihtelua helposti – pyrin käyttämään vaihtelevasti kuparia, hopeaa ja kultaa foilia, joiden kanssa sävymaailman ja lämpötilan saa helposti määriteltyä. Värien lisäksi mulle on erittäin tärkeää, että aukeama on jollain tapaa myös keskenään tasapainossa – foilia ja glitteriä yhtälailla kummallakin puolella, tarpeeksi tummia ja kirkkaita sävyjä molemmin puolin, sopivasti isoja kuvia, pienempiä tarroja, vapaata tilaa, ja niin edelleen. Tämän kaiken ajatustoiminnan vuoksi kalenteriaukeaman teko on minulle pidempi prosessi, sillä jokaisella tarralla sekä teipillä ja niiden paikalla on minulle tarkkaan määritelty merkitys.

Kalenteristani löytyy myös erilaisia itsetekemiäni välilehtiä, ja koristeena kantamani Priman kynä. En käytä kyseistä kynää kirjoittamiseen, sillä teen merkinnät pelkästään mustalla Micronilla tai Mujilla, mutta sen kulta-musta väriteema sopii hyvin kalenteriini mukaan. Tarpeellinen tavara omistaa, tiedän.

Ajattelin testata ottaa Jamesin kanssa testikäyttöön myös kuukausiaukeamat, joita en ole koskaan osannut aiemmin käyttää. Mikäli en kuitenkaan lämpeä taaskaan niille, liimaan ne itselleni tuttuun tapaan yhteen, tai nakkaan klemmarin pitämään niitä poissa tieltä. Jostain syystä kuitenkin haluan pitää ne osana kalenteriani, vaikka en niitä käyttäisikään. Toistan tässä siis samaa logiikkaa, kuin kynäni kanssa. Ehkä keksin kuukausiaukeamien myötä käyttötarkoituksen leimoille tässä samalla, ken tietää.

 

Toivottavasti teistä oli mukava tavata ystäväni James!

Aiemmin tähän haasteketjukekoon washinsa ja tarransa ovat kantaneet Mira R. sekä Piia.

 

– Milja