Avainsana: diy ompelu

DIY – Penaali / Pussukka

Ompelu on lähellä sydäntä, ollut aina lapsuudesta asti. Tässä postauksessa ohjeistan helpon penaalin tekoon. Materiaalina voi käyttää esimerkiksi vanhoja farkkuja ja vuoriksi tyynyliinaa. Sulkemisvaihtojakin on vaikka ja kuinka monta.

Tässä ohjeessa penaalin tekoon tarvitaan:

– kangassakset

– ompelukone + lankaa / neula + lankaa

– nuppineuloja / klipsejä

– mittanauha / viivoitin

– vetoketju ja ompelukoneeseen tarkoitettu vetoketjupoljin

– kangasta

-halutessasi koristeita

Penaalin pituuden voi määrittää pisimmän kynän mukaan, lisäten molempiin päihin muutaman sentin tilaa sekä saumavarat. Tämä mitta määrittää vetoketjun pituuden. Penaalin voi tehdä vuorikankaalla tai ilman ja valita kankaat vaikka omasta vaate- tai liinavaatekaapista kierrättämällä. Vuorin kanssa lopputulos on siistimpi ja saumat eivät näy.

Pyrin pitämään ohjeet yksinkertaisena ja vähällä termistöllä, jotta kaikki pysyisivät mukana ilman ompelukokemusta. Kaavan voi piirtää paperille tai leivinpaperille, jos haluaa hahmottaa penaalin kokoa ennen varsinaisen kankaan leikkaamista. Mittasin kankaasta taitteella 28×21 cm (eli ilman taitetta pala on 28x42cm) sisältäen saumavarat (1cm/reuna) ja vetoketjuni on 25cm. Taitteelle, kun kangas on kaksin kerroin, ei tule saumavaroja ja säästät yhden sivun ompelun. Kaava on helpompi piirtää saumavaroilla niin saa vain leikata reunoja pitkin. Saumavara on yleensä 1cm, eli kankaan reunasta 1cm päähän ommellaan tikkaus. Jos teet vuoritetun penaalin, tarvitset kaksi samankokoista kangaspalaa.

Vetoketju ommellaan ensin päälikankaaseen. Aseta vetoketjun oikea puoli vasten kankaan oikeaa puolta. Minulla tässä 28cm sivulle. Ompele läheltä vetoketjua vetoketjupolkimella, muttei liian läheltä, että vetoketju mahtuu aukeamaan. Toistetaan vastakkaiselle sivulle. Tärkeää muistaa ommella ompeleen alussa ja lopussa edestakaisin pieni pätkä, jotta ommel ei aukea ja sauma pitää.

Kun vetoketju on ommeltu, kiinnitetään vuori. Tämän voi jättää pois mikäli teet vuorittoman. Laita vuorin oikea puoli vetoketjun yläreunaan ja ompele. Laita vuorikangas samoin vastakkaiselle puolelle ja ompele. Kuvista saa paremman vinkin.

Ompelin itse ehkä turhankin läheltä vetoketjua, koska en tahdo sen liikaa näkyvän. Käännän työn oikein päin ja avaan vetoketjun. Laitan kankaat samaan suuntaan ja vetoketjun toiseen ommellen tukitikkauksen läheltä ettei kangas mene käytössä vetoketjun väliin. Huomaa, ompelen vain vetoketjun mitan, en reunasta reunaan, koska sivusaumaa ei saa silloin nätisti kiinni. Kuvassa.

Käännetään työ takaisin väärinpäin jättäen vetoketju auki kunnolla. Nuppineulataan päälikankaan reunat vastakkain ja vuori vastakkain aloittaen kohdistamalla vetoketjun reunat yhteen.

Tykkään taittaa saumavarat aina vuoriin päin. Ommellaan toisesta sivusta koko kylki kiinni ja toiselta sivulta jätetään vuorikankaan puolelle kääntöaukko. Muista peruuttaa ommel joka työvaiheessa, jotta saumat kestää. Vetoketjun kohdan ajan varovasti tai ompelen käsipyörää käsin kääntäen, ettei neula katkea. Halutessasi voit päälikankaan saumaan ommella kantolenkin saumavaroihin, jolloin lenkki jää oikeiden puolten väliin.

Jos haluat litteän pussukan, voit kääntää penaalin oikein päin ja sulkea kääntöaukon sauman ja penaali on valmis. Jos haluat penaalin niin sanotusti seisovan, jatka seuraavasti…

Litistä pohjista kulmat kuvan mukaan kolmioksi, jokainen neljästä kulmasta. Voit tarkistaa viivoittimella, että keskelle jäävän sauman molemmille puolille jää saman verran kangasta, näin kulmasta tulee suora. Mitä syvemmälle ompelet, sitä leveämpi pohja. Paksummissa, esimerkiksi farkkukankaissa, kulmat voi kääntää ylöspäin ja ommella käsin muutamalla pistolla kiinni saumavaraa, niin eivät törrötä kääntäessä. Oikein paksut kulmat uskaltaa leikata, jos sauman ommel on tehty hyvin.

Käännä kääntöaukosta penaali oikein päin ja sulje sauma kääntämällä saumavarat tasaisesti sisälle. Ompele niin läheltä reunaa kuin uskallat. Siisti langan pätkät, laita vuori sisälle ja penaali on valmis.

Mikäli haluat päälikankaaseen jotain koristeita (niitit, pitsi, kangasmerkit), pitää ne ommella ennen kuin aloittaa penaalin ompelemisen. Toivottavasti postaus innosti tekemään omanlaisenne penaalit.

Kivaa kässäilyä kaikille – Linksu

Itsetehdyt kannet bullet journaliin

Heippa manialaiset! Minulla on ollut jo hetken ongelma bullet journalini säilytyksestä. Käytän bujona B6-kokoista Stalogy 365 notebookia. Bujo on ihana, mutta huomasin äkkiä, että pehmeään kanteen tulee herkästi jälkiä kun se pyörii laukussa.

️Sitten olikin edessä se vaikea kysymys – millaisen ratkaisun haluan. Onko traveler’s notebook -tyyppinen hyvä vai joku muu. Sitten aloin miettiä vetoketjullista suojaa, sillä näin kaikki irtolaputkin pysyisivät tallessa. Mutta eihän mistään löytynyt B6-koon vetoketjullista suojaa bujolleni. Ei hätää, päätin tehdä sellaisen itse. Aikani selailin nettiä ja Pinterestiä, kunnes törmäsin kirjasta tehtyyn vetoketjulliseen suojaan/kanteen. Onneksi minulla sattui olemaan paljon vanhoja kirjoja, ja sieltä löytyikin sopiva suht. paksu kirja. Eikun ompelukone pöydälle ja vähän surruttamaan sisäosia ja vetoketjulle jatkoa. Kiinnitys kirjaan tapahtui kuumaliimalla. Ensin oli vuorossa vetoketjun liimaus pienissä erissä. 

Sitten otin ylimääräistä vetokejua pois ja testasin meneekö kansi hyvin kiinni. 

Komeasti toimi vetoketju, sitten sisäosan liimaamiseen. Molemmille puolille tuli vaan yksi iso tasku pitkittäin. Näin saan bujon toiselle puolelle ja toiselle puolelle tarroja ja Jibun Techon tarroille tarkotetun ”penaalin”.

Sisäosan liimaaminen tuotti pieniä haasteita, varsinkin kulmat! Sitten sovitin sisälle tarvittavat tavarat ja tarkistin sulkeutumisen.

Hyvinhän ne sinne sisälle menivät. Sitten siirryin päälikannen kimppuun. Päädyin tekemään sen vanhoista farkuista ja lisäsin vielä päälle farkkujen takataskun, johon saan kynän ja tarvittaessa lappuja ja lippuja.

Sitten oli edessä vielä reunojen hapsutusta ja vähän jotain piirustusta ja tekstiä pintaan. Hapsutus oli helppoa ja se sopi tyyliin hyvin.

Pilot Pintor -kynillä sai hyvin piirrettyä ja kirjoitettua farkkukankaaseen. Tuli persoonallinen ja hieno kalenterin kansi/suoja käyttööni. Taakse kirjoitin vielä tekstin.

Olen todella tyytyväinen ja yllättynyt liimapistoolin käyttöön ja siihen, että liima todella pysyy hyvin tässäkin työssä. Toivottavasti sait itsellesi inspistä asiasta ja esittelet meille töitäsi!


Terkuin kalenterimaanikko Rebecca