Avainsana: Emmi

Kalenterikammon selätys?

Syksy on kalenterimaanikon vuoden toiseksi jännittävintä aikaa – lukuvuosikalenterit tulevat, uudet julkaisut saapuvat ensi vuodelle ja ihanien ulkomaisten kalenterien ennakkomyynnit pitävät pään pilvissä. Tässä kuussa tulevat mm. uudet Happy Plannerit ja Hobonichit myyntiin. Mikäkö on se jännittävin aika sitten? No tietenkin sen uuden kalenterin käyttöönotto silloin vuoden alussa tai syksyllä, jos lukuvuosikalenteria käyttää!

Kuten perjantaipäiväkirjassa olenkin kertoillut, mulla on ollut aika haastava vuosi omassa elämässä, eikä oikeastaan koko kesän aikana tai edes alkusyksystä ole ollut mitään kosketuspintaa kalenterin tuunaamiseen, saati sen käyttämiseen. On ollut jotenkin vaikea innostua tämän vuoden uutuuksista ja syksyn kalenteripöhinästä. Löysin vihdoin vuosien etsiskelyn jälkeen kalenterirauhan ja päädyin samaan kalenteriin kuin tänäkin vuonna. Ennakkomyynnistä ostettua ihanuutta odottaessani tunnen kuitenkin pienen syyllisyyden piston sisimmässäni – miksi ostin taas kalliin kalenterin, vaikka en ole edes käyttänyt sitä viime aikoina? Katson työvuorot vain kännykkään tallennetusta pdf:stä, enkä ole tehnyt mitään järkevää tähän harrastukseen liittyvää pitkään aikaan. Olen yrittänyt aloittaa, mutta ”se ei vaan nyt lähde.” Kauhistuttava ajatus, onko kalenterikipinä kuollut ja kuopattu?!

Miten siis löytää kadonnut kalenteri-into? Miten saada elämä ja arki järjestykseen ja napata koppi to do-listoista ja aamurutiineista? Mä en oikeasti tiedä mitä tehdä.

”No sen kun teet vaan!”
”Siitä se lähtee, ku alottaa!”
”Kirjoita joku lista, tee aikataulu ja elä sen mukaan.”
”Sun pitää Emmi kehittää rutiineja itsellesi.”

Olispa se yhtä helposti tehty, kuin sanottu! Ei toimi mulla. Tuntuu, ettei mulla ole niitä keinoja tai työvälineitä, joilla saisin jotain järkeä tekemiseeni. Mun aivoista puuttuu se ”nyt tehdään” -vipu ja nykyään edes deadlinet ei auta. Mä en vaan saa pidettyä kiinni suunnitelmistani ja se aiheuttaa kalenterikammoa ja turhautumista. Miksi toteuttaa hienoja viikkosivuja ja tehtävälistoja, jos en niitä kuitenkaan tee?

Mä en oikeasti tiedä mitä tehdä. Mutta mä olen päättänyt, että teen sen, jotenkin, räpiköiden, enkä aio ottaa stressiä siitä, että rakas ja innostava harrastus on jotenkin jäissä hetkellisesti.

Olen päässyt yli siitä, että kalenterissa on tyhjiä viikkoja. Teen tätä itselleni, en Instagramille tai Kalenterimanialle. Elämä ei siihen kaadu, jos en yllä mahdottomiin itseasettamiini tavoitteisiin. Sitten jos tuntuu siltä, että laittaisi sinne tarran, jos toisenkin niin laitan. Jos vaikka tämän suvantovaiheen ajan kalenteri saa luvan olla vain ajanhallinnan väline.

Muita ideoita tilanteen hallintaan saamiseksi:

  • Viikon tehtävälista – Samat jutut joka viikko, tuntuu tyhmältä listata samat asiat ”jotka teen aina,” mutta aion kokeilla listata kaikki toistuvat tehtävät, jotka sitten saan merkata tehdyiksi to do-listassa, ne on niitä perusjuttuja ja ammennan vähän tyydytyksen tunnetta siitä, että olen saanut jotain aikaiseksi.
  • Jätän Instagramin selaamisen vähemmälle – Mun planneritilillä seuraan ihania kalenteri-ihmisiä ja yleensä vain nautin muiden luovuuden seuraamisesta, mutta oman harrastusmotin ollessa kateissa saattaa muiden tekeleiden ihailusta olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
  • Rutiinien hyväksikäyttäminen – Nämä totutut jutut, jotka toistuu joka päivä; peset hampaat, otat lääkkeet, juot aamukahvin. Näiden yhteyteen voi lisätä muita tehtäviä, jotka pitää saada tehdyksi. Kun olet toistanut ne tarpeeksi monta kertaa myös niistä tulee tapa. Aion hieman enemmän ajatuksen kanssa lisätä rutiineja elämääni, esimerkiksi venyttelyn illan hampaiden pesun yhteyteen ja 15 minuuttia kirjan lukemista aamukahvin kanssa.
  • Kirjoitan päiväkirjaa edes vähän – Journalointi on hyvä tapa saada merkitystä arkeen. Mietit päivää hieman eri silmin, kun tiedät että kirjoitat siitä vähän jotain ylös. En aio koristella päiväkirjaa tai muutenkaan yrittää tehdä siitä jotenkin esteettisesti miellyttävää ja luovaa.

Tulen sitten joku maanantai loppuvuodesta kertomaan, että miten tämän empiirisen testin kanssa kävi.

Onko sulla ollut kipuilua arjen hallinnan, aikuistelun tai kalenteriharrastuksen kanssa? Vertaistukea voi hakea ryhmästä, nähdään siellä!

Armeliaisuutta just sun syksyyn. <3
– Emmi

Syyssavotta – tuunaustilan järkkäilyä

Jos multa kysytään, niin vielä on kesää jäljellä vaikka kuinka! En suostu päästämään kesästä irti, vaikka kaikki ympärilläni ovat jo alkaneet intoilla syksyn tuloa – ei siinä mitään, rakastan syksyä siinä missä kesääkin, mutta kesä ja lämpö vaan sopii mulle kaikkein parhaiten ja haluan nauttia niistä nyt vähintään syyskuun alkuun. Se on hei siinä nimessä – syyskuu.

Syksyssä on sitä arkeen palaamisen makua, se alkaa jo elokuussa, kun lomat loppuvat ja koulut alkaa. Itselläkin on töiden puolesta taas kalenterille enemmän käyttöä, mutta tuunaustilan kanssa on pienimuotoinen kriisi. Lähtötilanne on tämä: mulla on ihana askartelunurkka, jonka olenkin esitellyt blogissa aiemmin. Se vain ei… inspiroi mua. En viihdy siellä, koska olen eri tilassa missä puolisoni on, enkä voi jutella netissä kavereiden kanssa, katsoa striimejä tai TV-sarjoja samalla, kun askartelen. Jooooten olen päätynyt lopullisesti tänne tietokonepöydän ääreen, jossa tilan ja varsinkin säilytyspaikkojen puute vaivaa jatkuvasti.

Ensin siirsin yhden IKEA:n rullakärryn määrän tavaraa tänne. Työpöytä täyttyi koreista ja pussukoista. Mihinkään ei saa mitään järkevästi! Ei optimaalista, varsinkaan kun kissat, 3 kpl, haluavat olla myös tässä tilassa mahdollisimman lähellä mua. Toinen työpöytä tänne ei mahdu, eikä tietokoneiden järjestystä oikein voi muuttaa. En voi sietää sotkuista pöytää, joten kaikki krääsä on saatava pois tasolta, kun en niitä käytä. Kamala vanha viltti tilkitsee ikkunassa ilmastointikoneen sisäänottoa ja muutenkin nurkkaus on kaikin puolin sielua riipivän kamala.

Kuva liittyy. Kissa ei ole kamala.

Selailin aikani kuluksi viikonloppuna Facebookin markkinapaikkaa, olen etsiskellyt yhtä keittiökalustetta jo pitkään, mutta nyt sieltä silmiin pomppasi IKEA-hylly halvalla. Nopeasti ottamaan mitat ja katsomaan sopisiko se tähän kissatornin ja työpöydän väliin. Sain kaupat sovittua ja nyt mulla koreilee ”uusi” hylly tuossa työpöydän vieressä.

Ja koska asioita ei voi tehdä helposti, kun tekemisen makuun pääsee, piti myös vanha työpöydän laatikosto siivota. Se on ollut melkein 10 vuotta samassa järjestyksessä, pitäen sisällään toimistotavaroita ja roinaa, ”joita ei voi heittää pois, muttei oikein tarvitsekaan”. Keräsin ne pahvilaatikkoon ja laitoin kaappiin. Tiedän että ne ovat tallessa, mutteivät enää tiellä. Tästä sain lisää tilaa vaikka mille tuunailusälälle!

Nyt tätä tilaa olisi sitten vaikka muille jakaa. Kaikki turha on laitettu pois ja nyt tätä voi jo kutsua työpisteeksi! Vielä jotain koreja tähän järjestyksen ylläpitämiseksi, mutta hyvältä alkaa näyttää!

Kierros Clas Ohlsonin säilytystavaroiden osastolla tuotti hyvän sadon, ja nyt on jopa runsauden pula säilytystilan kanssa. Ottaa varmaan hetken ennen kuin roudaan lisää askartelujuttuja tänne, mutta nyt ainakin saan kaiken paljon paremmin käden ulottuville!

Eihän tää nyt ihan ”instagramtason” sisustusratkaisu ole, ja varmaan tulee tästä vielä vähän muuttumaan, mutta nyt on paljon parempi olla tässä, ja sain kaiken hyvin tyrkylle niin, ettei niitä tarvi tuunatessa kissojen ja koirien kanssa etsiä. Kissoista puheenollen, he löysi heti oman paikkansa!

Musta rengaskärry pääsi työpöydän alle piiloon vasemmalle puolelle, sinne meni vähemmän tarpeellista roinaa ja mm. paperileikkuri. Setuppiin kuuluu vielä kuvausjalusta, jonka tilasin viime viikolla. Tämä varmaan elää tästä vielä ja tilanne muuttuu hieman, mutta säilytystilaongelma on nyt ratkaistu! Nyt on hyvä ihmisen olla!

Joskus kalenteriharrastus vie meidät kokeilusta toiseen, jotta se oma juttu löytyy. Tällä kertaa kyse ei ollut uudesta kalenterista tai eri kokoisesta muistikirjasta, vaan siitä, että tulin sinuiksi omien tarpeideni kanssa – en viihdy askarteluhuoneessa, se on nyt testattu, ja mun vaan pitää pystyä yhdistämään tietokoneella hengailu tuunailun kanssa. Tämä tuntuu nyt paljon paremmalta.

Jos sua kiinnostaa mitä tavaroita käytän tuunailussa ja mitä koreihin saattoi sujahtaa, tein myös videon Kalenterimanian YouTubeen mun lempituunailutarvikkeista!

Ihanaa (huoh, okei okei) syksyn alkua kaikille, nähdään ryhmässä! <3
– Emmi