Avainsana: fountain pen

Kalenteriharrastuksen kulmakivet – Janita R.

Tässä postaussarjassa ylläpito pohtii sitä, mitkä asiat ns. vaaditaan siihen, että tämä harrastus on ylipäätään mahdollinen. Aihe on tärkeä, koska helposti – etenkin aluksi – sitä hullaantuu kaikesta mitä meidän ihanat kauppiaat tarjoaa; haluaa kokeilla aivan kaikkea. Ja niin tavallaan kävi myös mulle. On siellä kaappien perällä jos jotakin hutiostoiksi laskettavaa. Nyt on kuitenkin mun vuoro kertoa teille, mitkä asiat on harrastukselle ne, joista en luovu.

Jaan kulmakivet omalla kohdallani kahteen kategoriaan: fyysiset asiat kuten tuunaustarvikkeet ja asiat jotka mahdollistavat inspiraation ylläpitämisen. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat ehdottomasti (lempi)kynät ja hyvälaatuinen paperi. Periaatteessahan kirjoittamiseen riittää mikä tahansa vihko ja kynä, josta irtoaa vähän väriä, mutta käytännössä laadukas paperi ja omia mieltymyksiä vastaava kynä tuottaa mulle niin paljon iloa, etten ala tästä tinkimään – ellei ole pakko. 

Paperien suhteen en ole turhan nirso, mutta koska pidän ensisijaisesti kirjoittamisesta, minulle paperin karheus ei ole ominaisuus, jota paperilta haen. Sen lisäksi että paperille on helppo kirjoittaa, suosin myös paperia, joka ei liiemmin vuoda tai ghostaa. Toisaalta voin ihan hyvin käyttää perus Leuchtturmin paperia, joten se, jos hiukan kuultaa läpi, ei maailmaa kaada.  Olen viime vuosina tykästynyt erityisesti Hobonichien myötä tutuksi tulleeseen Tomoe River -paperiin. Kyseinen paperi kestää hyvin musteita ja on melko sileää, ja siten siihen on uskomattoman sujuvaa kirjoittaa. Tästä päästäänkin toiseen kulmakiveen eli kyniin. Aivan uuden potenssin kyseinen paperi sai siitä, kun hoks

asin testata fountain peniä eli täytekynää. Omani on Kawecon Skyline Sport fine kärjellä ja sehän suorastaan liukuu kyseisellä paperilla. Samaa tekee toinen, jo pitkään suosikkikynän titteliä kantanut Mujin 0.38. Molemmissa arvostan juurikin kapeaa kirjoitusjälkeä ja tapaa, jolla muste tuntuu virtaavan ilman sen kummempia testejä joka kerta, kun kynän ottaa käyttöön. 

Kolmas ja neljäs kulmakivi ovat konkreettisia asioita, jotka ovat muistin tukena arjessa ja kalenteroinnissa. Unohtaisin vaikka oman pääni, kalenteriin merkitsemisestä puhumattakaan, joten teen usein nopeita merkintöjä puhelimen kalenteriin. Koitan myös pitää siellä kaikki sellaiset asiat, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa suunnitelmien tekoon tulevaisuudessa. Rakastan analogista kalenteria, mutta digitaalisen muokattavuus ja helppous pelastaa monta kertaa viikossa. Tämän lisäksi käytän fyysisten posti-it notejen lisäksi myös niitä digitaalisia puhelimessa. Niihin saa helposti kerättyä niin hajanaiset ajatukset kuin kauppalistat silloin, kun paperia ja kynää ei ole saatavilla. En ole koskaan ajatellut, että digitaalinen ja analoginen sulkisivat toisiaan pois, ne vain täydentävät ja paikkaavat elämässäni toinen toisiaan.

Tuunaustarvikkeet eivät sinällään ole minulle mikään pakko harrastuksessa. Inspiraatio sen sijaan on, koska olen niitä ihmisiä, joilla harrastukset tulevat ja menevät, enkä tee juuri mitään, jos siihen ei ole fiilistä. Se taas millä ylläpidän sitä kuuluisaa fiilistä: yhtenä tärkeimmistä asioista on rauhallinen paikka, jossa saan keskittyä, joka onkin viides kulmakivi kohdallani. Tässä tapauksessa rauhallisuus ei välttämättä tarkoita sitä, että minun pitäisi olla kotona juuri omassa työtilassa, vaan sitä, että olen jossain missä minulla on kotoisa olo. Usein planneri on mukana vaikkapa kirjastossa tai kahvilassa.

Toinen tärkeä tunnelmaan ja keskittymiseen liittyvä asia ja kulmakivi numero kuusi omalla kohdallani on musiikki ja podcastit tai äänikirjat. Saan niistä paljon inspiraatiota tekemiseeni ja hyvät kuulokkeet mahdollistavat hetken rauhaa missä tahansa. Viimeisenä kohtana on se tärkein: yhteisö. Löysin Kalenterimanian ja sen ihmiset vahingossa, mutta te kaikki olette olleet mulle jatkuva inspiraation lähde. Jokainen upea postaus missä tahansa kanavassa ylläpitää sitä halua kokeilla ja oppia. On myös upeaa nähdä millainen tuki ja turva tämä yhteisö voi olla. 

Siinä olivat minun harrastukseni mahdollistavat asiat. Mikä on sellainen konkreettinen tai aineeton asia jota ilman et tulisi toimeen?

-Janita R.

Kalenteriharrastuksen kulmakivet – Laura S.

Tombow Maxi Power Tape täytöt ostettu Heidin Korttipajalta.

Hellou! Tänään on minun vuoroni paneutua ylläpidon uuden haastepostaussarjan pariin ja esitellä teille hieman niitä minulle tärkeimpiä juttuja tämän harrastuksen saralta. Vuosien varrella on tullut kokeiltua jos jonkinlaista juttua ja niistä luonnollisesti on jäänyt paljon sellaista käteen, mitä ilman en voisi (tai ennemmin haluaisi) askarrella.

Oma työtila ja sen tuoma rauha ovat heti ensimmäisenä listallani. Ei ole edes kovin monta vuotta siitä, kun kaikki askartelutavarani elivät tietokonepöydälläni sulassa sovussa (lue: ikuisessa kaaoksessa) näppäimistön, hiiren ja näyttöjen kanssa. Tällä hetkellä olen saavuttanut jonkinlaista järjestystä tavaroilleni, vaikka itse pöytätason siistinä pitäminen tuntuu olevan ikuinen haaste. En kuitenkaan vaihtaisi enää missään nimessä tätä omaa nurkkaustani pois.

Oma työtila suljetun oven takana takaa myös usein rauhan. Nyt kun kotona ei asu enää pientä vauvaa vaan kaikkialle ehtivä taapero, saan oven avulla blokattua edes hetkeksi jokaisen vetolaatikon auki vetävän ja Ikea-kärryäni tyhjentävän mini-ihmisen. Rauhasta pääsemme myös seuraavaan MUST -juttuun, nimittäin kuulokkeisiin. Tykkään joko kuunnella äänikirjoja tai podcasteja taikka katsella jotain videoita YouTubesta tuunailun ohessa. Tällä saan myös suljettua tarpeen vaatiessa muun talon äänet kätevästi pois.

Arjen hallintaan tärkeä juttu on luonnollisesti kalenteri. Niitä löytyykin itseltäni tälle vuodelle kaksin kappalein (Hobonichi A6 Planner ja Midori Datebook A6), jonka lisäksi keittiössä roikkuu Satokausi perhekalenteri, jotta myös puoliso osaisi satunnaisesti tarkistaa yhteisiä menoja taikka kirjata sinne omiaan. Kalenteri on myös yksi tapa rentoutua: tarrojen lätkimisessä on sitä jotain.

Tästä pääsemmekin heti seuraavaan kohtaan, nimittäin tarrat. Muutama vuosi sitten käytin todella vähän tarroja. Ja siis tarkoitan, että oikeasti todella vähän. Siitä huolimatta niitä tuli osteltua ja nyt valmiskalenterin myötä tarroista on tullut todella iso osa tätä harrastusta. Osasyynä on toki se, että haluan käyttää varastojani tyhjäksi ja osaksi se, että olen löytänyt niiden myötä uuden tavan tehdä. Lähtökohtaisesti käytän kalenterissa vain decotarroja, mutta satunnaisesti myös muita laatuja eksyy joukkoon.

Ehkä yksi tämän hetken tärkeimmistä jutuista on Tombown Maxi Power Tape eli liimarolleri. Tämä on sellainen tuote, jota minulla on aina varastossa useampi täyttö ja ostan heti, kun viimeinen vaihtorulla menee käyttöön, useamman kappaleen. Käytän tätä paljon art journalia ja reading journalia tehdessä ja nyt myös, kun vauvakirjan täyttöön on ollut enemmän aikaa, olen kuvat kiinnittänyt tällä tavalla.

Kynät ovat myös tärkeitä ja jokaisella on varmasti omat lempparinsa. Minun tämän hetken mukana kannettavat ovat ehdottomasti Mujin musta 0.38, Kaweco Sport täytekynä EF-terällä, Tombown Fudenosuke Hard Tip sivellintussi ja Tombown Dual ABT sivellintussit eri väreissä. Kyniä löytyy vaikka muille jakaa, mutta nämä ovat sellaisia, mihin aina tulee palattua. Käsialani on todella pientä, jonka takia tykkään erityisesti ohuista kärjistä kirjoituskynissäni.

Viimeisenä mainintana on ehdottomasti sosiaalinen media. Vaikka myönnän paikoin viettäväni aivan liian pitkiä aikoja puhelimeni näytön ääreen liimautuneena, some tuo niin paljon myös inspiraatiota ja ideoita mukanaan. Nyt kun on pikkuhiljaa päässyt eroon suurimmasta oman tekemisen vertailusta muihin, osaa jopa nauttia kaikista ihanista jutuista, mitä Instagram, YouTube ja Kalenterimanian Facebook-ryhmä pitää sisällään.

Mitkä on sun kulmakivet tässä harrastuksessa? Löytyikö jotain samoja? Jutellaan tästä lisää ryhmän puolella. Ihanaa päivän jatkoa juuri sulle!

– Laura S.