Avainsana: kirjansivut

Mixed mediaa Lauran kanssa – enemmän on enemmän

Muistikirja on saatu Vihkokaupalta.

Moikka moi! Mielessäni on jo hetken aikaa kytenyt idea postaussarjasta, jossa hypätään yhdessä mixed median maailmaan. Tämän sarjan aikana olisi tarkoitus käydä läpi erilaisia mediumeita ja myös kurkata, mitä kaikkea kotoa löytyvistä asioista voisi hyödyntää mixed media töissä. Innostuin itse art journalista ja sen myötä mixed mediasta noin kolmisen vuotta sitten saatuani yhteistyössä tämänhetkisen taidepäiväkirjan virkaa toimittavan Dingbats Pro muistikirjani. (Matkaani vasta-alkajasta innostuneeksi uuden kokeilijaksi voikin lukea vanhasta postaussarjasta täältä.)

Tänään lähdemme rakentamaan sivua ”valmiiseen pohjaan”, nimittäin washien jämäpala sivulleni. Törmäsin todella pitkä aika sitten jossain päin somea klippiin, jossa kaikki kalenteriaskartelusta ylijääneet washin palaset liimattiin yhteen sivuun ja siitä se idea sitten lähti. Nyt sivu oli täyttynyt sen verran, että oli enemmän kuin hyvä hetki lähteä hyödyntämään tätä.

Washien palaset eivät vain tuo työn pohjaan väriläiskiä, mutta ne toisivat myös paljon pientä tekstuuria, mikäli päälle vedettäisiin suoraan vain maalia. Itse en halunnut kuitenkaan lähteä täysin peittolinjalle, joten nappasin muutaman neutraalin sävyisen matta-akryylimaalin ja levitin palettiveitsellä värejä summamutikassa sivulle.

Parasta väriterapiaa onkin juuri se, ettei aina liikaa mieti mihin mitäkin laitetaan tai miltä se näyttää. Niinpä otin muutaman vahaliituvärin ja vedin aluksi silmät kiinni sinne tänne ”sotkua” ja lopulta lisäsin toisella värillä vielä samoille kohdille lisää väriä. Vaikka olin kuivannut akryylimaaliani lämpöpuhaltimella, paksummissa kohdissa maali oli edelleen aavistuksen märkää, mutta en antanut sen haitata menoa, olihan minulla edelleen pohjatyöt työn alla.

Yksi lempikierrätysmateriaaleistani art journalissa on ehdottomasti askartelutavaratilausten mukana tulleet silkkipaperit. Säästän nämä joka kerta, koska rakastan tekstuuria, mitä näillä saa aikaan sellaisenaan tai maalien alla. Revin muutaman suikaleen paperista ja rypistelin niitä ennen liimaamista paikoilleen. Liimana käytän lähes aina gel mediumia, jota voi kiinnittämisen lisäksi käyttää maalien paksuntamiseen. Omani on mattaversio, jonka lisäksi on olemassa gloss, joka lisää työhön samalla kiiltoa.

En pahemmin suunnittele tekemisiäni sen suuremmin vaan olen enemmän matkalla inspiroituja. Värimaailma tähän mennessä saikin minut tarttumaan yhteen uusimmista PET-teipeistäni. Tämä on kuitenkin läpikuultavaa washipaperia, joten liimasin ensin haluamani kuvat tarrapaperille, josta ne sitten uudemman kerran leikkasin irti. Kaivelin varastoistani vielä yhden paperikon sivun ja repäisin askartelukäyttöön hankitusta kirjasta muutaman suikaleen kerrostusta varten.

Nämäkin kaistaleet liimasin paikoilleen aiemmin mainitulla gel mediumilla, joka on kyllä luottotuotteeni. Kuvassa näkyy selkeästi miltä geeli näyttää ennen kuivumistaan. Sinertävä sävy kuitenkin katoaa kuivumisen myötä ja muuttuu täysin värittömäksi. Gel mediumilla voi myös suojata työn lopuksi, mutta liian paksun kerroksen laittaminen saattaa aiheuttaa tahmaisuutta, jolloin muistikirjan sivut saattavat hieman tarrata toisiinsa. (Toisaalta samaa ongelmaa esiintyy myös ihan akryylimaalien kanssa ja näihinkin on onneksi olemassa useita ratkaisuja.) Kuvasta poiketen liimasin tässä vaiheessa myös kaksi hahmoa paikoilleen.

Kuten jo tämän postauksen otsikko kertoo, more is more – enemmän on enemmän. Koska sivun lähtökohtana oli kymmeniä washipalasia, tiesin jo valmiiksi sivun tulevan täyteen eri elementtejä. Kaivoin seuraavaksi sapluunan, Mementon mustetyynyn ja musteenlevittimen. Töpöttelin palloja jonoiksi sinne, mihin ne näyttivät sopivan, varsinkin hahmojen läheisyyteen. Sapluunassa pallokuviointi oli pieni, mutta helppo kohdistaa ja näin ollen jatkaa samaa kuviointia pidemmälle. Eri pinnat antoivat musteelle ihanasti eri värisävyjä ja joissain näkyy kivasti, kuinka vesiliukoinen muste ei ole edes tarttunut kummemmin.

Työ näytti vielä kaipaavan jotain, joten nappasin Uni Poscan valkoisen maalitussin ja alkuun laitoin muutamia pisteitä sinne tänne mustepallojen sisälle. Työ näytti edelleen tyhjältä, jonka seurauksena halusin muutamia viivoja vielä kaveriksi ja pari spiraalikuviota pääsi myös koristamaan osaa palloista.

Koska taustassa oli paljon samaa vihreää, kuin hahmoissakin, päädyin lopulta rajaamaan kummatkin hahmoista valkoisella ja lisäämään ääriviivojen ulkopuolelle vielä efektiä korostamaan muutamia pisteitä. Rakastan myös maaliroiskeita, mutta tällä kertaa aiheutin ne pumppaamalla ”liikaa” maalia tussista ulos ja sen avulla sitten roiskin sitä työn päälle. Lopuksi kaivoin vielä muutaman tekstitarran, jotka puhuttelivat minua tähän työhön liittyen.

Ja valmista tuli! Tässä mixed media työssä käytimme jopa 8 eri elementtiä, mikäli en nyt ihan väärin laskeskellut. Kotoa ei tarvitse löytyä armeijalle sopivaa määrää taidetarvikkeita, jotta mixed median pariin voisi hypätä. Ensi kerralla tehdään kuitenkin jotain simppelimpää työtä, joten sillä aikaa, nähdään ryhmän puolella.

-Laura S.

P.S. Mikäli jokin tietty mixed media asia kiinnostaa, otan enemmän kuin mielelläni vastaan ehdotuksia.

Kalenteriharrastuksen kulmakivet – Laura H.

Ihanaa huhtikuun ensimmäistä torstaita. Minulla on viimeinen postausvuoro tässä haastesarjassa, jossa me ylläpitäjät olemme kertoneet kalenteriharrastuksen kulmakivistämme. Ensi viikolla alkaakin sitten jo taas uusi haaste. Mennäänpä kuitenkin vielä minun kymmenen kohdan lista tavaroista, joita käytän eniten tuunailussa.

Kalenteri(t) koristelen ja teen erilaisia kollaaseja paperiseen kalenteriin ja se on ehkä sellainen oma rentoutumisen muotonsa. Sinne kirjoittelen jotain isoimpia kivoja tapahtumia ylös, mutta sen lisäksi käytän puhelimen kalenteria kaikkien menojen merkkaamiseen. Se on yksinkertaisesti helpoin tapa pitää kaikki ylhäällä, sillä puhelin mulla on aina mukana.

Mulla ei ole tiettyä liimakynämerkkiä, jota suosisin, mutta liimakynä on pakollinen. Sillä saa helpoiten kiinnitettyä pienet paperiset asiat.

Kuusikulmio-kuvioleikkuri: Tarvitseeko tätä edes pahemmin selittää. Tällä leikkurilla leikattuja kuusikulmioita löytyy niin monesta mun kalenteriaukeamasta ja muusta askartelusta. Siitä lähtien kun sain tämän leikkurin, olen käyttänyt tätä paljon.

Washiteipeillä voi tehdä niin paljon erilaisia asioita askarrellessa. Niillä voi tuoda väriä kalenteriaukeamalle, niillä voi rajata alueita kalenterista jne. Viime aikoina olen itse valikoinut mieluiten yksivärisiä tai todella yksinkertaisella kuviolla olevia washeja kalenteriini.

Tombow dual brush penit, näillä kynillä saa tehtyä niin paljon. Nämä ovat vesiliukoisia, joten olen tykännyt tehdä näillä erilaisia vesivärimäisiä pintoja. Näillä on ihana värittää leimattuja kuvia. Sivellintusseilla tykkään myös kirjoittaa erinäisiä otsikoita ja tekstejä.

Pinsetit, niillä on helppo sijoitella tarroja tai kuusikulmioita paikalleen.

Musteilla tykkään tuoda kalenteriaukeaman pohjaan hieman lisää väriä, joko pelkällä musteella tai sabluunan kanssa. Musteita tulee käytettyä myös leimojen kanssa, mutta hyvin usein silloin värinä on musta.

Kukkatarrat tai pet-teipit. Kaikki jutut, missä on kukkia, on vetänyt minua puoleensa jo pitkään. Mulle onkin kertynyt jo aika iso kokoelma kaikenlaisia kukkatarroja sekä PET-teippejä. Olen yrittänyt ottaa tavoitteeksi käyttää niitä oikeasti kalenterin koristelussa enkä tehdä kukkatarrojen keräämisestä uutta harrastusta.

Kirjansivuilla olen myös elävöittänyt kalenteriaukeamia. Niiden päälle on mukavampi lähteä kasaamaan kollaasia, kuin valkoiselle sivulle. Kirjansivuja revin vanhoista kirjoista, joita olen napannut meidän lähikirjaston kierrätyshyllystä. Näin kirja saa uuden elämän.

Ikivanhat maalinäytteet löysivät tien luokseni työpaikaltani. Siivoilin siellä ja heitettiin pois tavaraa, jota ei ollut vuosikausiin käytetty. Nappasin siitä kasasta itselleni pahvilaatikollisen A5-kokoisia maalinäytteitä monissa eri väreissä. Leikkaan näistä kuvioleikkureilla muotoja sekä käytän muilla tavoilla askarteluissa.

Extrana mainittakoon vielä yksi tärkeä eli Kalenterimania – yhteisö, jonka kanssa voi jakaa tätä harrastusta. Pohtia yhdessä, miten toteuttaa joku asia, jos ei itse keksi. Tai jakaa omia onnistumisia ja epäonnistumisia.