Avainsana: kohopasta

Mixed mediaa Lauran kanssa – tekstuuripastoja

Muistikirja on saatu Vihkokaupalta. Tekstuuripastat on ostettu Suomen Taidetarvikkeelta.

Moikka moi taas kaikille! Tällä kertaa mixed media -sarjassa lähdetään kokeilemaan modelling pastea, useampaa sellaista itse asiassa! Ryhmän puolella pyydettiin silloin, kun tätä sarjaa pohdin, myös matalan kynnyksen tekemistä ja kotoa löytyviä materiaaleja, joten tänään myös tehdään näitä itse!

Modelling paste, tekstuuripasta, kohopasta, struktuuripasta… Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Näitä löytyy valmiina jos jonkinlaista merkkiä ja karkeutta, jonka lisäksi muutamalla kikalla saa tehtyä yllättävänkin kätevästi keittiöstä löytyvien ainesten ja akryylimaalin avulla oman sekoituksensa. Tapoja ja reseptejä on useita, mutta tänään lähdetään tekemään tekstuuripastaa maissitärkkelyksen sekä ruokasoodan avulla, joissain ohjeissa oli käytetty näiden lisäksi seoksessa lisänä askarteluliimaa, mutta en nähnyt sille itse tarvetta. Itselläni löytyy valmiina modelling pastea Pigment -merkiltä kahta erilaista, coarse (erittäin karheaa ja rakeista) ja fine (silkkistä, paksun maalimaista).

Jotta ei lähdettäisi pelkän modelling pasten tutkimiseen, tehdään postaussarjan mukaisesti samalla mixed media työ art journaliini. Rajasin aukeaman maalarinteipillä neljään suunnilleen samankokoiseen kaistaleeseen ja lähdin tekemään taustaa kahden mattapintaisen ja yhden kimaltelevan akryylivärin kanssa.

Lähdin taas hakemaan enemmän ei-esittävää työtä, joten värejä laittelin sinne tänne siveltimellä sutien ja lopuksi tein pieniä hohtavia yksityiskohtia. Kuivailin aina välissä kuumailmapuhaltimella maaleja, jottei odotusaika käynyt liian pitkäksi. Seuraavana lähdinkin valikoimaan sapluunoita työhön. Halusin ottaa jokaiselle mediumille oman sapluunan, jotta aukeamasta ei tulisi liian yksitoikkoinen. Toki eron olisi ehkä huomannut vielä selkeämmin, mikäli kaikkiin olisi tullut sama kuviointi.

Oma tämän hetken lempparini on tämä Fine modelling paste. En vieläkään ole levittämisen suhteen päässyt sataprosenttiseen onnistumiseen ja varsinkin tällä kertaa jo reippaasti pullistunut muistikirja toi omat haasteensa sapluunan paikalla pysymiseen, jonka takia pastaa valui hieman myös sapluunan alle. Määrällisesti olen kuitenkin alkanut oppimaan, kuinka paljon sitä laittaa alkuun: mieluummin aloittaa pienellä määrällä ja lisää tarvittaessa levittämisen yhteydessä lisää. Helpoin levitystapa on ehdottomasti palettiveitsi, itselläni on ehkä aavistuksen liian pieni isompiin sapluunoihin, mutta en ole vielä saanut eri kokoja ostettua lisää.

Tämä Coarse modelling paste on erittäin rakeista tekstuuriltaan ja on ehkä hieman siinä rajalla, onko tätä kuinka fiksua käyttää muistikirjan puolella. Tämä kohopasta tarvitsee myös luonnollisesti pidemmän kuivumisajan ja tästä tulee edellä mainittua paksumpi kerros jo pelkästään koostumuksensa takia. Tällä on kuitenkin kiva tehdä esimerkiksi muihin mixed media töihin hauskaa tekstuuria ja kuviointia.

Seuraavana lähdettiin sekoittelemaan omaa keitosta. Valkoinen akryylimaali ja kasa (n. 1 rkl) ruokasoodaa ja sitä lähdin palettiveitsellä sekoittelemaan. Lisäsin ruokasoodaa aina pikkuhiljaa mukaan ja jouduin ensimmäisestä kuvasta hieman lisäämään maalia. Tähän tuli todella kiva fine ja coarse kohopastojen väliltä oleva tekstuuri, mutta olisi ehkä hieman vaatinut vielä kuvasta poiketen enemmän työstöä. Luultavasti ruokasoodasta johtuen kuivuessaan pasta lähti vähän laajenemaan, joten tarkempien sapluunakuvioiden kanssa en ihan ensimmäisenä lähtisi käyttämään. Toki tämä oli vasta ensimmäinen kerta, kun tätä itse lähdin kokeilemaan.

Sitten oli vuorossa maissitärkkelys, taaskin laitoin noin ruokalusikallisen. Varsinkin tämän ohjeessa oli mainittu parikin kertaa askarteluliima, jota olin kyllä ottanut lähelle valmiiksi, mutta jätin käyttämättä. Koostumus oli huomattavasti ruokasoodaa hienompaa ja liisterimäistä, ja sekoittaessa jouduin lisäämään muutamaan otteeseen akryylimaalia lisää. Levittäessä oli oltava todella tarkka sapluunan kanssa ja omani jäi aavistuksen löysäksi kaikesta huolimatta, jonka takia kuvio hieman näytti lässähtäneeltä. Ensi kerralla kuitenkin tietää jo taas paremmin!

Tällainen kokonaisuus tuli lopulta näistä. Fine ja maissitärkkelys olivat ulkonäöllisesti lähempänä toisiaan, mutta käyttömukavuudessa valmis vei ainakin tällä kertaa voiton. Toki tämä on – kuten yllä jo mainitsin – ensimmäinen kerta näiden DIY-kohopastojen kanssa, joten tilaa virheille on luonnollisesti oltava. Kuivasin myös kaikkia pastoja kuumailmapuhaltimella, eikä kumpikaan itse tehdyistä näyttänyt pahemmin ottavan siitä itseensä. Kuivumisen jälkeen myös rapsuttelin näiden pintoja, enkä nähnyt isompaa varisemista, johon ajattelin aluksi ohjeissa olevan liiman olevan syynä. Näemme myöhemmin sitten, miten nämä käyttäytyvät ajan saatossa.

Kohopastaa voi värjätä ennen sen levittämistä: pastaan voi sekoittaa akryylimaalia, vesivärijauhetta (esim. Brusho) taikka mustetippoja. Halusin tällä kertaa käyttää kuitenkin pelkästään valkoista, jotta pääsimme näkemään tekstuureissa olevat erot mahdollisimman selkeästi. Tietysti värjääminen on mahdollista myös kuivumisen jälkeen (tällöin kannattaa olla oikeasti satavarma, että pasta on kuivunut – puhun kokemuksesta) esimerkiksi spraypullossa olevilla maaleilla ja musteilla, roiskimalla värejä taikka töpöttelemällä mustetyynystä väriä, näitäkin tapoja on yhtä useita kuin tekijöitään.

Toivottavasti tämän postauksen myötä mixed media kärpänen pääsee puraisemaan myös sinne ruudun toiselle puolelle. Mikäli päädyt testailemaan jotain näistä, laita ihmeessä ryhmään kuvaa, näkisin enemmän kuin mielelläni teidän versioitanne näistä DIY-pastoista.

Ihanaa loppuviikkoa toivotellen, Laura S.

Lauran Art Journal matka – tekstuureja

Postauksessa näkyvä Dingbats Pro -muistikirja, sapluuna ja Distress Oxide muste on saatu Vihkokaupalta.
Modeling Paste on ostettu Suomen Taidetarvikkeelta.

Viikko lähenee loppuaan ja onkin aika hypätä tämän kertaisen art journal matkani kyytiin. Marraskuu lähes yllätti minut, elin vielä pitkälti lokakuuta ja kaikki tekemiseni oli suunnattu siihen, että sain suoritettua loppuun #the100dayproject -haasteeni. En ole ehtinyt samalla tavalla tehdä mitään art journaliini ja tuntui siltä, ettei minikokoisten töiden jälkeen ollutkaan niin helppoa palata isomman muistikirjan pariin.

Nappasin kuitenkin ilman sen suurempaa suunnitelmaa spraypullon ja Distress Paint maalin värissä Saltwater taffy. Ruiskuttelin ensin vettä ja levitin sen vielä kauttaaltaan paperille, jonka jälkeen laitoin alkuun ohuen kerroksen maalia.

Sitten sain idean: en ollut vieläkään testannut, miten maali käyttäytyy tuorekelmun kanssa. Kipitin keittiöön ja hain kelmurullasta palasen. Ohut kerros maalia oli lähes kuivunut sillä välin, joten levitin uuden ohuen kerroksen sivulle, jonka jälkeen painoin kelmun maalin päälle. En tiennyt, kauan kelmun kuuluu paikoillaan olla, mutta odotin muutaman minuutin ennen sen poistoa. Oletettavasti minulla ei ollut tarpeeksi maalia tai jo kertaalleen samalla värillä maalattu pohja oli ongelma, mutta kuvio kelmun poiston jälkeen oli todella huomaamaton.

Painoin tosin kelmun viereiselle tyhjälle sivulle ja sain super kivan näköisen kuvioinnin aikaiseksi. Olen harrastanut jo hetken sitä, että länttään ylijäämämaalit ja putsailen mustetuputtimeni art journalin sivuille, sillä nämä jämät saavat lopulta todella kivan näköisiä pohjia aikaiseksi. Tämän kimppuun onkin kiva palata sitten myöhemmin.

Seuraavaksi kaivoin aiemmin kesällä ylläripaketista saamani sapluunan ja musteen esille. Valitsin muutamia virkkeitä sapluunasta ja levitin mustetta harjalla. Koska harvemmin muistan (tai jaksan) puhdistaa musteenlevitystyökalujani kunnolla, tälläkin kertaa oranssi sai hieman viimeksi käytettyä ruskeaa välillä kaverikseen. Toisaalta mixed media töissä tämä ei minua ainakaan haittaa. Jos haluaisin jotain puhdasta väriä johonkin, ottaisin vain uuden tyynyn käyttöön.

Seuraavana vuorossa oli modeling paste eli kohopasta. Ostin alkusyksyllä tämän reissullani, sillä aiempi halpa kohopastani oli välillä niin löysää, että se kaikista yrityksistäni huolimatta levisi todella herkästi sapluunan alle. Koostumuksen huomasin heti paljon jämäkämmäksi kuin aiemmassani. Levitin kohopastan palettiveitsellä, olen todennut tämän kaikista helpoimmaksi tavaksi saada pinta tasoitettua. Vielä helpompaa olisi varmasti astetta isomman veitsen kera, joten ehkä setti menee jossain vaiheessa ostoslistalle.

Ja kuten kaikki art journal sarjaani aiemmin lukeneet tai livejäni seuranneet tietävät, kärsivällisyys kuivumisen kanssa ei ole koskaan ollut minun juttuni. Joten suosiolla lähdin tässä vaiheessa tekemään muutamat kotityöt alta pois. Suosittelen myös esimerkiksi omien askartelujälkien siivoilua samalla, kun odottaa tämän aineen kuivumista.

Valitsin samalla, kun odotin, että kohopasta kuivuu, työn viimeistelyä varten yhden tyttötarran. Käyttämäni tyttö on La Dolce Vitan tarroja, joihin olen ihastunut jo muutama vuosi sitten. Leikkasin suurimmat valkoisesta reunasta pois, sillä tällä kertaa se ei sellaisenaan sopinut osaksi työtä.

Kun kohopasta oli kuivunut tarpeeksi, käytin Distressin Oxide Sprayta (wilted violet) avaamalla korkin ja ”pilliosuudella” roiskin pieniä musteläiskiä sivulle. Lisäksi kaadoin pienen määrän väriä myttyyn vessapaperia, jolla sitten levitin ja tuputin kohokuvioiden päälle väriä.

Lopuksi nappasin taas mustetyynyt ja levitin lisää oranssia kohopastan päälle ja muutamia sivalluksia efektiksi sivun reunoille. Viimeisenä tein valkoisella maalitussilla pieniä pisteitä violetin kaveriksi ja liimasin tyttötarran sivulle. (Ihastuttava apurini päätti myös jättää jälkensä tämän kertaiseen työhön muutaman kissankarvan myötä, hupsis!)

Lopputuloksena yksinkertainen, mutta mielestäni kaunis sivu. Tämä myös herätteli ihanasti taas luovuutta ja fiilistä tehdä lisää! Tuttuun tapaan voit lukaista sarjan aiemmat osat täältä. Inspiroivia tuunailuhetkiä sinulle ja ryhmässä nähdään!

– Laura S.